SaamelaiselokuvagenreäSaamelaiselokuvagenreä

Dokumentilla on aina jokin funktio eli tarkoitus, tavoite. Dokumentti ei ole aina totta.. Dokumentilla pyritään kuitenkin todellisuuden tallentamiseen. Mikä on saamelaisen ja länsimaisen elokuvan tai dokumentin ero? Näitä mielenkiintoisia asioita pohdimme Anne Kirste Aikion johdolla Studia Sápmican illassa tammikuisena keskiviikkoiltana. Kirste kertoi gradustaan, jonka on tehnyt tunnetun saamelaisen filmimiehen, Johns. Kalvemon tuotannon tiimoilta. Tärkein havainto, minkä Kirste kertoi tehneensä, oli se, että saamelainen filmintekijän joutuu käyttämään ns. kaksoiskerrontaa, jotta filmi avautuisi sekä saamelaiselle, joka tuntee tilanteen että outsider´lle.

 Saamelaisista on tehty vuosikymmenien aikana paljon filmejä ja saamelaisia on käytetty elokuvissa   usein nimettöminä ja eksoottisina otuksina. Saamelaiset ovat itse tehneet filmejä muutaman  vuosikymmenen. Uusi elokuvantekijöiden nousu on tapahtunut 2000-luvulla. Nyt nähdään saamelaisia dokumentteja, animaatioita, muutama musiikkivideo ja nyt on Skábmagovat-festoissa jopa saamelainen kauhuelokuva. Eli katsomaan! OK

Tivi-taidetta

Klaus, Matias R, Terhi ja Matias A. tutkailevat tuotoksiaan

Klaus, Matias R, Terhi ja Matias A. tutkivat teoksiaan

Mitä tekisin ylimääräisillä atk-romppeilla? Rikkinäisillä cd-levyilla, muistitikuilla, johdonpätkillä… Tee niistä taidetta!

Tivi-taidetta á ala datanomit

Tivi-taidetta á la datanomit

Tulistelua Lassinkodassa

Marraskuun puolessa välissä sai matkailulinja ja osa luontopuolta tutustua perinteisten Lapin ruokien valmistamiseen ja  syömiseen. Ja voi pojat, kyllä me sitten syötiinkin!

Lohikeitosta poronkäristykseen, graavilohesta leipäjuustoon. Loimulohta Lassinkodan tulilla, poromakkaraa ja aitoa suolta. Tuoretta leipää.. Kauniisti katettuna ja enemmän tai vähemmän oikein tarjoiltuna : )

Jo vain me opimme, kuinka tehdä  Lapin PERUSruokaa, mitä matkailijat haluavat ja kuinka luoda mielikuvia ja miten myydä niillä. Kiitos Markun! 

Ruokien ja annosten hintojen hahmottaminen ja raaka-aineiden määrän laskeminen otettiin siinä sivussa haltuun, kaiken nauramisen ja kahvistelun keskellä.

Koska pakko-oppiminen sekä pingotus puuttuivat, oli vallan helppoa ja leppoisaa opiskella ruuanvalmistusta kodan lämmössä ja uskomme vahvasti, että tulevaisuudessa valmistuvat  leipäjuustot ja lohikeitot tulistelun merkeissä käsien käänteissä : ) 

We also learned how to put the food beautifully on the plates and how to make inviting table settings; two things that are almost as important as the quality and the taste of the food. And we noticed, that every next day we had more guests at our table in Lassinkota…SAKK’s teachers seem to love good food!

When our guests enjoyed what we had made and offered to them, we were Very Happy : ) 

Osa meistä sai myös nauttia riemullisista hetkistä ruuanvalmistuksen parissa Jyrkin opastuksella Ivalon keittiöllä* * * 

Kiitos Make ja Jykä! Hyvässä seurassa Keittiössä on Kivaa!!!