Saamelaisista on tehty vuosikymmenien aikana paljon filmejä ja saamelaisia on käytetty elokuvissa   usein nimettöminä ja eksoottisina otuksina. Saamelaiset ovat itse tehneet filmejä muutaman  vuosikymmenen. Uusi elokuvantekijöiden nousu on tapahtunut 2000-luvulla. Nyt nähdään saamelaisia dokumentteja, animaatioita, muutama musiikkivideo ja nyt on Skábmagovat-festoissa jopa saamelainen kauhuelokuva. Eli katsomaan! OK

Klaus, Matias R, Terhi ja Matias A. tutkailevat tuotoksiaan

Klaus, Matias R, Terhi ja Matias A. tutkivat teoksiaan

Mitä tekisin ylimääräisillä atk-romppeilla? Rikkinäisillä cd-levyilla, muistitikuilla, johdonpätkillä… Tee niistä taidetta!

Marraskuun puolessa välissä sai matkailulinja ja osa luontopuolta tutustua perinteisten Lapin ruokien valmistamiseen ja  syömiseen. Ja voi pojat, kyllä me sitten syötiinkin!

Lohikeitosta poronkäristykseen, graavilohesta leipäjuustoon. Loimulohta Lassinkodan tulilla, poromakkaraa ja aitoa suolta. Tuoretta leipää.. Kauniisti katettuna ja enemmän tai vähemmän oikein tarjoiltuna : )

Jo vain me opimme, kuinka tehdä  Lapin PERUSruokaa, mitä matkailijat haluavat ja kuinka luoda mielikuvia ja miten myydä niillä. Kiitos Markun! 

Ruokien ja annosten hintojen hahmottaminen ja raaka-aineiden määrän laskeminen otettiin siinä sivussa haltuun, kaiken nauramisen ja kahvistelun keskellä.

Koska pakko-oppiminen sekä pingotus puuttuivat, oli vallan helppoa ja leppoisaa opiskella ruuanvalmistusta kodan lämmössä ja uskomme vahvasti, että tulevaisuudessa valmistuvat  leipäjuustot ja lohikeitot tulistelun merkeissä käsien käänteissä : ) 

We also learned how to put the food beautifully on the plates and how to make inviting table settings; two things that are almost as important as the quality and the taste of the food. And we noticed, that every next day we had more guests at our table in Lassinkota…SAKK’s teachers seem to love good food!

When our guests enjoyed what we had made and offered to them, we were Very Happy : ) 

Osa meistä sai myös nauttia riemullisista hetkistä ruuanvalmistuksen parissa Jyrkin opastuksella Ivalon keittiöllä* * * 

Kiitos Make ja Jykä! Hyvässä seurassa Keittiössä on Kivaa!!!

Viimeisenä äidinkieli suomen tehtävänä ennen joulua kokosimme tietoja erilaisista jouluista:

Ortodoksinen joulu
Kaikkien kristittyjen joulu on periaatteessa samanlainen vain joulun viettotavat vaihtelevat. Ortodokseilla on joulupäivän lisäksi toinen ja kolmas juhlapäivä. Toinen joulupäivä 26.12. päivä, joka on omistettu Neitsyt Marialle. Kolmas joulupäivä (27.12.) on omistettu ensimmäiselle kristillisen kirkon marttyyrille diakoni Stefanokselle. Suomessa ortodoksiseen joulun viettoon on tullut paljon elementtejä luterilaisuudesta. Ortodoksisessa kirkossa joulua edeltää 40 päivän joulupaasto. Monissa ortodoksisissa maissa joulua vietetään vanhan juliaanisen kalenterin mukaan eli 7. tammikuuta.

Juutalaiset
Juutalaiset eivät vietä joulua. Sen sijaan he viettävät hanukkaa. Hanukka kestää kahdeksan päivää ja sitä vietetään marras-tammikuussa. Hanukkaa kutsutaan valon ja ilon juhlaksi, sitä vietetään vieraan kansan vallasta vapautumisen kunniaksi. Koti koristellaan Daavidin tähdillä, paperinauhoilla ja paperikynttilöillä. Lapsille annetaan perinteisesti lahjoja jokaisena kahdeksana päivänä. Lahjojen ja leikkien lisäksi hanukkaan kuuluu syöminen. Hanukkana kaikki ruoat paistetaan öljyssä. Esimerkkinä hanukan ruoista ovat latkes-letut.

Bahai
Bahait eivät vietä joulua. He noudattavat omaa kalenteriaan, jossa vuosi jakautuu 19 kuukauteen. Bahait viettävät uutta vuotta eli Naw-Ruz´a 21. maaliskuuta eli kevätpäivän tasauksen aikaan. Uutta vuotta edeltää 19 päivän mittainen paasto. Juhlapäivien viettoon bahailla ei ole erityisiä juhlaseremonioita. Ohjelmassa on hartausohjelmaa ja juhlan luonteeseen sopivaa sosiaalista yhdessäoloa. Karkaus- eli välipäivät 26. päivästä helmikuuta 1. päivään maaliskuuta on erityisesti tarkoitettu vieraanvaraisuuden osoittamiseen.

Venäläinen joulu
Neuvostoliiton aikana joulua ei vietetty ollenkaan. Nykyisin sitä vietetään länsimaisin vaikuttein. Joulua paljon tärkeämpi juhla Venäjällä uusi vuosi, jota vietetään joulupukkia vastaavan Pakkasukon avustuksella. Pakkasukko kulkee 3-hevosisilla troikalla ja mukana hänellä on lapsenlapsensa Lumityttö. Uudenvuodenyönä Pakkasukko ja Lumityttö tuovat lapsille lahjoja sekä toteuttavat ihmisten salaisia toiveita.

Amerikkalainen joulu
Amerikkalainen joulu on paljon suomalaista vilkkuvampi, kirkkaampi ja näyttävämpi Kalkkuna on joulupöydän kinkku, mutta ei kinkkukaan vierasta joulun ruokaa ole. Amerikkalainen joulupukki on vilkkaan mielikuvituksen tuotetta, sillä lapsiraukat uskovat pukin asuvan Pohjoisnavalla. Kyllä joulupukki silti ehtii Korvatunturilta Amerikkaankin asti. Amerikassa ei parane puhua Petterin pataan pistämisestä mitään. Koteihin pukki tunkeutuu savupiipun kautta, häntä odottavat pöydällä keksit ja lasillinen maitoa. Lahjat avataan heti aamusta jouluaamuna viimeistään viideltä. Lahjat ovat joulusukassa tai pukki jättääkin suurimman osan paketeista kuusen alle.

Kiina
Joulu ei ole Kiinassa virallinen juhlapyhä eikä Kiinassa ei ole jouluperinteitä. Kiinan kristityt juhlistavat joulua kotikirkoissa. Isoin juhla on Kiinalaisten uusi vuosi, jota juhlitaan 3.helmikuuta. Uuteen Vuoteen kuuluvat ilotulitteet, lohikäärmetanssi ja punaiset kirjekuoret.

Käpälät eli Sonja, Tuuli, Roosa-Marja, Netta, Laura, Janne, Jonne ja Petri sekä peränpitäjänä Outi

Vaihto-opiskelijoita Muurmanskista

Tervetullutta vaihtelua ja iloa syksyymme toivat Kalottikeskuksen SWOP-hankkeen kaksi virkeää vaihto-opiskelijaa Muurmanskin teollisesta lyseosta. Ekatarina ja Antonina, kotoisemmin Katja ja Tonja viipyivät vierainamme kolmen viikon ajan. Opiskelijavaihtoon sisältyy vastavuoroisuus, joka merkitsee sitä, että toukokuussa on muutaman SAKK:n opiskelijan vuoro lähteä kahdeksi viikoksi opiskelemaan Muurmanskiin.

Tytöt osallistuivat SWOP-hankkeen yhteisen ohjelman lisäksi käytännön opintoihin SAKK:n kokkiryhmissä. Opiskelijat valmistelivat Lapin keittiömestareiden herkkupöydän antimia ja osallistuivat Saariselällä 12.11. asiakkaina herkkupöytään yhdessä SAKK:n kokki kolmosten kanssa. Tytöt kertoivat vaihtarijakson ylittäneen heidän odotuksensa ja kotiin oli tuliaisiksi vietäävänä paljon kerrottavaa matkan aikana nähdystä  ja koetusta.

Katjan ja Tonjan leipomassa opiskelijalounaalle Ivaloon venäläistä leipää.

Iloisessa tunnelmassa herkkupöydän antimet maistuivat niin vaihtareille, valmistuville kokeillemme sekä muulle seurueelle.

Isäntäpari kättelemässä Marja-Leenaa ja Tarjaa.

Pommacia juhlan kunniaksi:)

 

Outi ja Sanna pukivat tarjoilutilat juhlavaan sinivalkeaan kuosiin.

Heikki näyttää Anskulle miten on suunnitellut asettelun näyttönsä alkupala-annoksiin.

Kolmen ruokalajin näyttöateria sisälsi alkupalana herkullista kylmäsavulohitartaria.

Erityisruokavalioasiakkaille oli sunniteltu yksilöidyt annokset.

Pääruoaksi saimme mehevää poron jääpaistia, peruna-pekoniterriiniä ja uunijuureksia.

Jälkiruoaksi nautimme suussa sulavaa, aromikasta hillavanukasta.

Mii vulggiimet Anáris iđđes Guovdageainui. Biillas ledje oktanuppelohkái oahppi, oahpaheaddji Heidi Kitti ja vuoddji Tapani Kukkola. Mátkis mii oinniimet guokte stuorra ealgga, issoras ealuid ja dálki lei fiinnis, maid oinniimet beaivváža vel.

Guovdageaidnus vuos mii manaimet Juhls’ silbagalleriijai ja osttiimet silbačiŋaid . Dasto mii manaimet Diehtosiidii ja boraimet doppe. Ovdanbukti muitalit dálu historjjáa, čájehii  Diehtosiidda ja muital skuvlla oahppolinnjáin.

Mii leat fitnan vel oahpásmuvvamin Beaivváš Sámi Našunála teáhterii, gos bargi muitalii teáhtera historjjá. Seammá áigge minguin doppe lei maid álbmogiidgaskasaš studeantajoavku Oulus.

Min fárus vulge earáge go dievva gávpeseahkat. Oainnusgovat, diehtu giellagurssaid birra sihke giellahárjehallanvejolašvuođat. Buorre reaisu, mii livččiimet loaktán doppe guhkibutge.

————————————————–

Čihččet beaivve juovlamánus mis lei govvenbeaivi skuvlla studios. Govat mannet Sámi oahpahusguovddaža virtuálaskuvlla interneahttasiidduide ja daid geavahit maid skuvlla márkanastimis. Mii oaččuimet maiddái portreahtaid alcceseamet. Eeva-Liisa Rasmus smiŋkii min ja ordnii olles dáhpáhusa.

Govvejeaddjin lei Ulla Isotalo ja bagadallin fas Tero Riskilä.

Buohkat min luohkás háliidedje oassálastit ja govvenbeaivi lei hui suohtas. Oassi oahppiin ja oahpaheaddji Outi Länsman bukte sámebiktasiid, maid mii geavaheimmet govvemiin..

Dás leat buoremus govat govvenbaikkis ja vuordinlanjas.

——————————————-

Min Goaskinnjárgga reaissu birra fas gávnnat govaid ja muitalusa min Facebook-siiddus

Kuva: Onneli Halonen

Kuva: Kevin Francett

Kuva: Jarkko Remahl

Kuva: Marjo Ulkuniemi

Kuva: Maria Kosonen

Ensi viikolla medialinjan tuotoksia voi seurata Radio Inarin taajuuksilla. Hyvää joulun odotusta!

-EF

Saariselän herkkupöytä on jo 20-vuotias. Sortimentit vaihtuvat vuosittain, mutta tekijöitä ovat Lapin keittiömestarit. SAKK:n kokkiopettajat ja muutama opiskelijakin ovat olleet mukana hommissa useana vuotena. Niin nytkin. Tässä makupaloja:                               

Lihaisia alkupaloja

  

Ihania jälkiherkkuja

  

Markku-mestari myhäilee: "Valmista on!"

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Jyrki mukana menossa

 

 

 

 

Miia annostelee kastiketta

 

 

Oskarikin ehti keittiön puolelta käymään. Roman jäi hommiin

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Anniina ja osterit

Arto ja osteri (suussa.. vai joko mahassa )

 

 

 

Arja pääsi kerrankin juhlapuolelle

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kyllä me popsittiin herkkuja mahan täydeltä

Kristen Anne, Heidi, Heli, Leena (koulutuksen pääopettaja), Inku, Tiina ja Eija lähipäivänä. Kuvasta puuttuvat Susanna, Eevi, Tanja ja Laura.

Perhepäivähoitajan ammattitutkintoon tähtäävä koulutus on ollut meneillään pari kuukautta. Koulutus toteutetaan etänä eli netin antamia mahdollisuuksia hyödyntäen. Tämä on ensimmäinen kerta, kun SAKK:ssa toteutetaan kokonainen tutkintokoulutus etäopiskeluna. Miltä opiskelu on tuntunut? Tässä otteita opiskelupäiväkirjoista:

Noniin. Ensimmäisen verkkoluennon jännittelyt ovat takana, koska ensimmäinen luentokin on ohitse. Päällimmäiset tuntemukset ovat erittäin hyvät. Opiskelutovereiden kanssa oli helppo kommentoida aiheita keskusteluikkunan kautta. Vaikka elellään jo vuotta 2011, pitää ihan ihmetellä kuinka hyvin etäopetusvälineiden tekniikka pelasi. Yhteydet eivät pätkineet ja minun osaltani ainakin mikki/kuuloke systeemit toimi loistavasti. Niin ja vielä ATK- tukikin oli “paikalla” selvittelemässä joidenkin mikkiongelmia. Oli se vaan kätevää.

Mukava “jäänmurtajaluento”. LearnLinc-opiskelu oli melkoinen mörkö vielä aamulla, mutta illalla ei enää kauhistuta. Olen kyllä innoissani päästessäni taas pitkästä aikaa opiskelemaan. Oppii uutta, saa uusia ajatuksia ja tutustuu uusiin ihmisiin.

Oli kyllä kivat tunnit. Huomaa itsestä että sitä kuuntelee ja jopa minäki opin jotain uutta koko ajan! Tämä on kivaa opiskelua ku kaikki ottaa kantaa asioihin ja se ei mene opettajan yksinpuheluksi.

Kirjoitin myös omaa tarinaani. Se kyllä vaikuttaa ehkä vähän ristiriitaiselta, kun olen vähän sellainen toisaalta-toisaalta-ihminen. Puntaroin asioita niin paljon, että voin kumota joskus myös omat mielipiteeni. Kehäpäätelmätkään eivät ole minulle vieraita. Toisaalta (siinä se taas tuli…) on välillä aina hyvä tutkailla itseään ja tehdä se ihan kirjallisesti, niin pysyy ehkä jonkinlainen järjestys yllä.

Päivän luento alkoikin minun avauksella. On kyllä ihan mukava, kun on tällaisia avausaiheita jokaiselle annettu. Saa aivot hereille heti luennon alkuun. Mielestäni avaus meni hyvin, vaikka puheenvuorojen aikana vähän lipsuttiinkin muutoksista rutiineihin.
Nämä pienet esitelmät / hajatelmat toimivat kyllä erittäin hyvinä keskustelun herättäjinä.
Kuunteleminenkin on haasteellista, tuli todettua luennon aikana. Pitäisi osata poimia pääkohdat ja tehdä asiasta oma mielipide ja vielä kaiken lisäksi tuoda se julki. No joo, kyllähän sitä useimmiten saakin pienessä päässään tehtyä mielipiteen asiasta kuin asiasta, mutta läheskään aina sitä omaa mielipidettään ei kehtaa tuoda julki. Mikähän kumma siinäkin on? Mielipiteet kun on kuitenkin vain mielipiteitä ja jokainen saa olla sitä mieltä kuin on..
Chat-keskustelut tuottavat niin hyvää antia. Myös tällä tunnilla käydyt keskustelualueen keskustelut tuottivat hyvän tuloksen. Oli oikein mukava lukea toisten kokemuksia ja mielipiteitä.

Lähipäivä

Oli mukavaa tavata jälleen (eli siis toista kertaa) kasvotusten. Hyviä keskusteluja, lämmin ilmapiiri. Harmi, etteivät kaikki päässeet paikalle, mutta olihan meillä muutamiin nettiyhteys. Kiireinen syksy, mutta on ihanaa olla pitkästä aikaa koulun penkillä. Tulee mieleen huolettomat opiskeluajat. Ja yhä edelleen kehun nettikoulutusta. Kiva, kun ei tarvi lähteä mihinkään vaan voi istua kotona. Nyt kun vain saisin itseäni niskasta kiinni ja kuuntelisin ne pari väliin jäänyttä luentoa. Osaisi tehdä niihin annetut tehtävät.

Lopussa

Mietin sitä, vääristääkö tällainen etäopiskelu ryhmän dynamiikkaa? Eli olisivatko samat ihmiset aktiivisia myös lähitunnilla ja hidastaako etäopiskelu ryhmän ”hajoamisprosessia”? Jotkut ryhmäthän pysyvät tiiviinä alusta loppuun, mutta toisiin saattaa syntyä pienempiä tai suurempia kuppikuntia. Tällaisessa etäopiskelussa mahdolliset kuppikunnat saattavat jäädä piiloon, kun on käytössä privaattiviestit. Lähitunneillahan se olisi vieruskaverin kanssa kuiskuttelua. Joka tapauksessa mie ehkä saattaisin olla lähitunnilla hiljaisempi, mutta chattiin on helpompi laittaa kommenttia. Senkin vuoksi pidän etäopiskelusta. OK

Meidän koulullamme on tällä hetkellä kaksi venäläistä opiskelijaa. Aiemmin meillä oli kolmaskin opiskelija sekä opettaja, joiden vierailu kesti vain viikon. Venäläiset opiskelijat ovat jo tutustuneet Siidaan ja Rovaniemeen, sekä tavanneet suomalaista joulupukkia.

 SWOP –hankkeen budjetti on 555 436€ joten hanke on verrattain suuri. Hankeaika on 11.12.2010 – 10.12.2013.

”Hanke on pyörähtänyt tehokkaasti käyntiin, mistä kuuluu suuri kiitos aktiivisille partnereille ja innokkaille opiskelijoille. Ensimmäiset vaihdot on suunniteltu toteutettavaksi loppuvuodesta ja nyt toivomme saavamme yhteydenottoja perheiltä, jotka olisivat halukkaita majoittamaan murmanskilaisia opiskelijoita parin, kolmen viikon ajan”, kertoo projektipäällikkö Raisa Järvenpää.

 Miia, Heidi, Sofia, Janne ja Antti