Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa voit suorittaa matkailualan perustutkinnon näyttötutkintona 1 – 2 vuodessa. Alan opintojen jälkeen työllistyminen on lähes varmaa. Koulutus on monimuotoista aikuiskoulutusta. Se tarkoittaa sitä, että opintoihin kuuluu etä- ja lähiopetusta sekä työssäoppimista. Koulutuksen aikana voi lähiopetuksessa suorittaa alalla tarvittavia passeja, kuten ensiapu 1 ja 2, hygieniapassin, matkailun turvallisuuspassin sekä anniskelupassin. Etänä opiskellaan verkossa muun muassa markkinointia, tuotteistamista, hinnoittelua, matkailualan lainsäädäntöä ja matkanjärjestäjäyhteistyön perusteita.

 

– Etäopiskelu on kivaa, ja yllättävän hyvin on löytynyt motivaatiota istua koneen ääressä, vaikka etukäteen mietityttikin. On myös hyvä asia että tunnit nauhoitetaan, ei tarvitse pelätä, että jotain tärkeää jää väliin, kun pystyy tarvittaessa kuuntelemaan tunnit jälkikäteen. Myös liikkumavapaus on hyvä asia, tarvitsee vain nettiyhteyden ja opiskelu onnistuu vaikka tabletin tai kännykän kautta. Omalla kohdalla on ollut hyvä asia, että ei tarvitse aamulla lähteä mihinkään, voi rauhassa herätä ja siirtyä kahvikupin kanssa ”kouluun”, kertoo SAKK:ssa matkailualaa opiskeleva Mirkka Harmainen.

mirkka_harmainen

SAKK:n valtakunnallisestikin erityinen ja kiitosta saanut tapa tarjota opiskelijoille pitkät työssäoppimisjaksot opintojen aikana, valmistavat hyvin työelämän vaatimuksiin.

– Hyvää on se, että kun tutustuu täysin uuteen asiaan, niin ehtii hyvin perehtyä siihen ja harjoitella riittävästi ennen tutkintotilaisuutta, sanoo Mirkka Harmainen.

 

Työpaikalla oppien

Työssäoppiminen on tärkeä osa opinnoissa ja kuuluu niin opintotuen kuin aikuiskoulutustuen piiriin. Opiskelu on siis kokoaikaista ja päätoimista. Opiskelijoilla on opintojen aikana mahdollisuus oppia työssä eri työpaikoilla, näin eri paikat ja erilaiset työtehtävät tulevat tutuksi. Sitä kautta ammattitaito kehittyy monipuoliseksi, ja ammattilaisista tulee työmarkkinoilla haluttuja moniosaajia.

– Jos ei noita opintoja olisi ollut ja ihan kylmiltään olisi työkentälle lähtenyt, varmaan olisin katsonut aika sinisin silmin kaikkea mitä työpaikassa tehdään. Nyt on jo jonkinlainen käsitys siitä, miten asioiden tulisi sujua, kertoo ensimmäistä vuottaan opiskeleva Anne Niemi. Erilaiset kokemukset ovat työssäoppimisessa tärkeitä. Jo aiemmassa ammatissani olen pitänyt tärkeänä havainnoida muiden toimintatapoja ja käyttää niitä kokemuksia ammatillisen kasvun tukena. Työkenttään laaja-alaisesti tutustuminen on tärkeää, josta esimerkkinä yritysvierailut. Jos on vain yhdessä paikassa tai yrityksessä, näkee vain sen paikan tavat toimia, eikä niitä osaa välttämättä arvioida, koska se on ainoa tapa jonka on nähnyt.

Myös työelämä on ollut tyytyväinen järjestelyihin ja siihen, että voivat palkata osaavia työntekijöitä valmistumisen jälkeen.

 

Henkilökohtaisesti räätälöityä

Jokainen opiskelija saa oman henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman, ja opiskelun pituus määräytyy omien tarpeiden ja valmiuksien mukaan. Pääsääntöisesti opiskelu kestää kaksi vuotta, mutta osa on suorittanut tutkinnon jopa vuodessa. Jotkut ovat halunneet käydä vaihdossa ulkomailla opintojen aikana ja näin opintojen pituus on saattanut olla 2,5, joskus jopa 3 vuotta. Jokaiselle opinnot räätälöidään siis omien tarpeiden mukaan.

Annen tilanne on se, että vaikka muut ryhmän jäsenet näkevät toisiaan enemmän lähipäivillä, Anne on ainoa ryhmän todellinen etäopiskelija ja suorittaa opintoja tuhannen kilometrin päässä. Silti kokemukset ovat olleet positiivisia.

anne_niemi

 

– Vaikka on etäopiskelija, niin on mahdollista tuntea kuuluvansa yhteisöön ja porukkaan, ainakin minulle on huokunut oppilaitoksen hyvä henki ja yhteistoiminnallisuus tänne saakka. Yksilöllinen opintopolku on hyvä juttu ja se, että saa suuntautua niihin asioihin mitkä eniten kiinnostaa, sanoo Anne.

Mirkkan mielestä opettajat ovat kannustavia, ymmärtäväisiä ja mukavia.

– Rento mutta tiukka ote toimii ainakin omalla kohdallani loistavasti. Tuntuu että opiskelijaa oikeasti kuunnellaan ja kunnioitetaan. Lisäksi SAKK on mukavatunnelmainen koulu, ei niin tiukkapipoinen eikä kaavoihin kangistunut kun monet perinteiset oppilaitokset. Opiskelijana olen päässyt jo moneen tilaisuuteen, mihin ei ilman opiskeluja olisi ollut mahdollisuutta, esimerkiksi samoihin juhliin presidentin kanssa.

 

 

 

 

Työelämäkokemus luetaan eduksi aikuisopiskelussa

Hoitoala on ollut Justiina Norjavaaran ja Anja Krigsholmin mielessä jo pidempään. Vihdoin asiat loksahtivat kohdalleen ja he saivat aloittaa opiskelun.

  • Sen mahdollistivat sopiva elämäntilanne, työnantajien myönteinen suhtautuminen opintovapaaseen ja Koulutusrahaston myöntämä aikuiskoulutustuki. Isona kannustimena oli myös mahdollisuus suuntautua lasten ja nuorten kasvatukseen ja hoitoon omalla paikkakunnalla, kertoo Norjavaara.

justiina_norjavaara_ja_anja_krigsholm

 

Haasteita ja helpotuksia opiskelussa

Perhe-elämän ja opiskelun ajankäytöllinen yhteensovittaminen vaatii toisinaan suunnittelua. Tähän asti se on kuitenkin sujunut hyvin. Jos opiskelijalla on riittävän tuore aikaisempi ammatillinen tutkinto, niin siitä saa jonkin verran osaamisen tunnustamista. Tämä tarkoittaa, että opinnot voi suorittaa nopeutetusti. Kertyneestä elämänkokemuksesta ja työhistoriasta karttuneet tiedot ja taidot, sekä maalaisjärki auttaa opiskelussa.

  • Kannustan muitakin aikuisopiskeluun, jos vain tuntuu siltä, että elämässä on tilaa uusille tuulille. Motivaationi opiskeluun on korkealla ja olen luottavainen työllistymisen suhteen, sillä lähihoitajan työkenttä on laaja, sanoo Krigsholm.

Ihmisläheiset nuoret

Toisen heistä piti suorittaa niin sanottu kaksoistutkinto ja toinen opiskeli kaksi vuotta ravintola-alalla. Kummankaan ensimmäinen valinta ei tuntunut omalta, joten molemmat vaihtoivat sote-alaan ja valmistuvat lähihoitajiksi.

  • Valitsin lähihoitajaopinnot, koska olen sosiaalinen ja tulen hyvin toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Ihmisten auttaminen on lähellä sydäntä ja on mukava tavata uusia ihmisiä. Minusta lähihoitajan työ vaan tuntuu omalta, kertoo Jasmin Korva. Asun 40 kilometrin päässä koulusta, mutta matka ei tunnu miltään, kun tietää panostavansa haluamaansa ammattiin.

Opiskelu on heidän mielestään ollut mielekästä. Heidän ryhmässään on eri-ikäisiä ja erilaisista elämäntilanteista tulleita ihmisiä. Sen kautta he ovat sanojensa mukaan saaneet uusia näkökulmia asioihin. Yhdestä suusta he toteavat, että alalla tarvitaan pitkää pinnaa, empatiakykyä, ennakkoluulottomuutta sekä hyviä sosiaalisia taitoja.

  • Valitsin Saamelaisalueen koulutuskeskuksen, jotta saisin asua omalla paikkakunnalla ja vielä kotona. Opiskeluissammekin tuodaan lappilaista näkökulmaa esille. Meidän ryhmä on pieni ja sen kautta me tunnemme toistemme vahvuudet. Toki opiskelu on välillä vaativaakin, sillä tehtäviä on paljon, kertoo Emilia Aapajärvi.

Lähihoitaja

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnosta opiskelija valmistuu lähihoitajaksi. Lähihoitajan työkenttä sisältää asiakastyötä vauvasta vaariin, työpaikkoja asiakkaan omasta kodista laitoshoitoon. Opiskelija valitsee oman kiinnostuksensa mukaan ammatillisten opintojen jälkeen osaamisalaopinnot. Saamelaisalueen koulutuskeskuksen lähihoitajakoulutuksessa voi valita kolmella osaamisalalla; sairaanhoito ja huolenpito, vanhustyö sekä lasten ja nuorten hoito ja kasvatus.

Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa opiskelee tällä hetkellä kolme lähihoitajaryhmää. Ryhmissä noin puolet opiskelijoista on aikuisia. Heillä voi olla takanaan pitkä kokemus työelämästä. Mukana on myös opiskelijoita, joilla on joko ylioppilastutkinto tai opintoja toisesta ammatillisesta perustutkinnosta. Työkokemus ja aiemmat opinnot lyhentävät monesti opiskelijan opiskeluaikaa. Valmistumista voi myös nopeuttaa esimerkiksi työskentelemällä kesälomalla alan töissä. Lähihoitajia valmistuukin hyvin monenlaisin ja eripituisin opintopoluin. Helmikuussa SAKK:sta valmistui jälleen yksi lähihoitaja.

Kiinnostaako sinua myynti ja asiakaspalvelu? Haluaisitko olla markkinoinnin osaaja? Onko sinulla alan työkokemusta, mutta tutkinto puuttuu? Houkuttelisiko oppisopimuskoulutus? Jos vastasit johonkin kohtaan kyllä, liiketalouden perustutkinnon opiskelu Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa voisi olla juuri oikea vaihtoehto sinulle!

Liiketalouden opiskelu on monipuolista ja vaihtelevaa.  Opintoihin sisältyy asiakaspalvelua ja markkinointia, taloushallintoa, toimistopalveluja sekä tieto- ja viestintätekniikkaa. Tutkintoon kuuluu lähiopetuksen lisäksi työssäoppimista, verkko-opintoja ja työelämälähtöisiä projekteja. Asiakaspalvelun ammattilaisena merkonomi osaa myynti- ja palvelutehtävän lisäksi työskennellä markkinointiviestinnän, mainonnan ja tiedottamisen parissa.

Opinnot kestävät peruskoulusta tulleelle kolme vuotta, mutta aikuisopiskelija voi usein valmistua jo kahdessa vuodessa. Jokaiselle opiskelijalle tehdään henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, jossa räätälöidään ja määritellään opiskelijan tarpeiden mukainen opintopolku.

Aikuisopiskelija voi opiskella merkonomiksi usealla tavalla. Piia Sarajärvi työskentelee asiakasneuvojana Inergia Oy:ssä ja opiskelee työn ohessa.

piia_seurujarvi-2

Valitsin merkonomiopinnot, koska ajattelin niiden vahvistavan osaamistani työelämässä. Työn ja opiskelun yhdistäminen on sujunut mallikkaasti. Olen käynyt välillä tunneilla ja tehnyt opettajan ohjauksessa itsenäisiä oppimistehtäviä verkossa. Työnantaja on suhtautunut opiskeluun kannustavasti, kertoo Piia Sarajärvi.

Oppisopimuksella

Jonna Pekkala aloitti viime syksynä liiketalouden oppisopimusopiskelun Extra Pisteessä. Oppilaitos järjestää Jonnalle henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisen tietopuolisen opetuksen, jota opiskelija tarvitsee työelämässä opittavien taitojen lisäksi saavuttaakseen tutkinnossa vaadittavan ammattitaidon.

jonna_pekkala-2

Halusin jäädä paikkakunnalle, joten aloin etsiä itseä kiinnostavaa koulutusalaa, jossa olisi hyvä mahdollisuus työllistyä myös opintojen jälkeen. Oppisopimuskoulutus on minulle hyvä vaihtoehto ja mahdollisuus, sanoo Jonna Pekkala. Työpaikan ja koulun tuella pystyn opiskelemaan joustavasti ja samalla saan kerättyä arvokasta työkokemusta tulevaisuutta varten.  

Yhdistelmätutkinnot Saamelaisalueen koulutuskeskuksen ja lukioiden yhteistyönä

Saamelaisalueen koulutuskeskuksen kaikkien alojen opiskelijat voivat opiskella kolmoistutkintoon tähtäävän yhdistelmätutkinnon lukion kanssa. Kolmoistutkinnossa suoritetaan lukion oppimäärä, ylioppilastutkinto sekä ammatillinen perustutkinto rinnakkain. Yhteistyötä tehdään Ivalon, Utsjoen ja Enontekiön lukioiden kanssa.

Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa voi opiskella lukion ohella merkonomiksi, kokiksi, lähihoitajaksi, artesaaniksi, luonto-ohjaajaksi tai poronhoitajaksi. Yhdistelmäopinnot kestävät noin neljä vuotta.

Yhdistelmätutkinto soveltuu opiskelijalle, joka haluaa opiskella ammatillisen tutkinnon ja samalla vahvistaa jatko-opintokelpoisuuttaan lukio-opinnoilla. Yhteisyössä lukioiden kanssa on rakennettu opintopolku, jossa opiskelija opiskelee jaksoittain vaihtelevasti joko Sakk:ssa tai lukiossa. Malli mahdollistaa opintojen selkeän etenemisen, mutta vaatii toisaalta opiskelijalta vahvan motivaation. Kolmoistutkinnon tavoittamiseksi tulee tehdä ahkerasti töitä. Opintojen tulee edetä suunnitelmien mukaan, jotta sekä ammatillisen-, että ylioppilastutkinnon tutkintotavoitteet täyttyvät. Jokainen opiskelija suunnittelee henkilökohtaisen opintopolkunsa yhdessä ryhmänohjaajan kanssa.

Sakk:n ensimmäisen vuoden lähihoitajaopiskelijat Jenna Muotkajärvi ja Mariana Hekkala (Ivalon lukio) ja Elli Reinola (Utsjoen lukio) päättivät lähteä opiskelemaan yhdistelmätutkinto-mallilla ja ovat ilmeisen tyytyväisiä valintaansa.

w

Jennan mukaan amis ja lukio tasapainottavat toisiaan sopivasti.

– Sakk:ssa opiskelu ei ole yhtä teoreettista ja rankkaa kuin lukiossa ja tulee vähemmän läksyjä. – Itsenäisiä lukiokursseja voi halutessaan suorittaa Sakk-jaksoillakin, kunhan sopii asiasta lukion kanssa, Mariana lisää. Se on kiva, kun meitä on kolme kolmoistutkintolaista. Eikä se kolmoistutkinnon suorittaminen ole niin rankkaa kuin puhutaan. Jos selviää lukiosta, selviää koko paketista, rohkaisevat opiskelijat kaikkia yhdistelmätutkintoa harkitsevia.

– Jaksojen vaihtelu lukion ja Sakk:n välillä piristää, vaikka toisaalta lähteminen ryhmästä saattaa olla haikeaa. Amis-opiskelu ja varsinkin työssäoppimisen jaksot ovat mukavan käytännönläheisiä. Lisäksi teemme tutustumiskäyntejä sote-alan organisaatioihin ja yrityksiin sekä erilaisiin kulttuuritapahtumiin, kuvailevat opiskelijat. Uusi Jeera-asuntola on viihtyisä ja opiskelijoille ilmainen. Huippua on saada syödä kokki-opiskelijoiden valmistamaa herkullista lounasta, Jenna vinkkaa.

Saamelaisalueen koulutuskeskus järjesti yhdessä Saamelaismuseo ja luontokeskus Siidan sekä Inarin kunnan kanssa SuomiSápmi 100+100 –juhlan 6.2.2017 saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa Inarissa.

img_7135

Ailu ja Amoc räppää…

img_7107

SAKK:n tarinajuontajat, vasemmalla taustalla 100 v. sitten Trondheimin ensimmäisen saamelaiskonferenssin kokoaja Elsa Laula

Tapahtuma oli yksi Suomen satavuotisjuhlavuoden tapahtumia. Tapahtuman järjestelyihin saatiin tukea myös Lapin Suomi 100 rahoituksesta.img_7119

YHDESSÄ, OVTTAS, TOGETHER

img_7113

SAKK:n musiikkiaktemia esittää saamelaismusiikkia

Juhlistimme näyttävästi saamelaisten kansallispäivää kokoamalla yhteen Saamelaisalueen koulutuskeskuksen, Inarin kunnan peruskoulujen ja lukion oppilaat ja opiskelijat sekä henkilökunnan ja kutsuvieraat. Tilaisuutemme oli osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa.

img_7108

Ivalon lukion musiikkiesitys

img_7118

Ivalon yläasteen runo- ja musiikkiesitys

Oppilaita ja opiskelijoita sekä henkilökuntaa kokoontui noin 900 kahteen esitykseen Sajoksen saliin. Olimme todella iloisia voidessamme järjestää kaikille yhteisen juhlapäivän Inarissa.

Helmikuun 6. päivä on saamelaisten kansallispäivä. Tänä vuonna on kulunut 100 vuotta ensimmäisestä saamelaiskonferenssista. Vuonna 1917 helmikuun 6. päivänä Trondheimissa kokoontui ensimmäinen Saamelaiskonferenssi. Siitä alkoivat saamelaisten yhteiset konferenssit  ja siitä katsotaan alkaneeksi myös saamelaisten parlamentaarinen toiminta kussakin maassa.

Juhlimalla saamelaisten 100- vuotista kansallispäivää aloitimme myös Suomen 100-vuotisen itsenäisyyden juhlistamisen.

JUHLAOHJELMA LAPSILLE JA NUORILLE

img_7109

Yhdistävä liikkeen nuoret, breakdance- esitys

Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa oli kaksi juonnettua esitystä. Esitykset sisälsivät musiikkia, tanssia, runoja, lauluja ja animaatiofilmejä ja vain vähän puhetta. Esityksissä ja tarinoissa käytettiin kaikkia kolmea saamen kieleltä, inarin-, koltan- ja pohjoissaamea.

Avauspuheenvuorossaan SAKK:n rehtori Liisa Holmberg onnitteli sekä saamelaisia että Suomea 100-vuotisjuhlien kunniaksi. img_7005Teistä osa tulee juhlimaan Suomen ja saamelaisten 200-vuostisjuhlaa tulevaisuudessa, hän lisäsi. Lapset ja nuoret ovat maailman tärkeimmät ihmiset yhteiskunnan ja yhteisön tulevaisuudelle. He rakentavat Suomea sekä saamelaisyhteisöä. Lisäksi rehtori halusi viestiä, että saamelaisilla on hyvät oltavat Suomessa, saamelaisia kuunnellaan ja arvostetaan. Eikä rehtori pidä paha erimielisyyksiäkään ja näkee rakentavan kritiikin positiivisena. Saamelaiset ovat vahva kansa toimivine organisaatioineen, ja ne ovat hyvät lähtökohdat seuraavalle sadan vuoden taipaleelle, hän painotti.

img_7112

Inarin koulun runo-esitys

Aamupäivän tapahtumassa pääpaino oli peruskoulun alaluokkien esityksillä ja iltapäivän juhlassa yläkoulujen, lukion esityksillä. Molemmissa esityksissä oli Saamelaisalueen koulutuskeskuksen medialinjan uunituore animaatio sekä musiikkiopiskelijoiden saamelaismusiikkia. Esitysten odotetuin esiintyjän lasten ja nuorten mielestä oli saamelaisalueen omien ”poikien” Amocin ja Ailun biisit. Toisen esityksen päätteeksi SAKK järjesti Siidassa Saamelasmuseo ja luontokeskus Siidan kanssa kaikille juhlaan osallistuville cocktail-tilaisuuden ohjelmineen.

_mg_8138

Ivalon ala-asteen musiikkiesitys

TASAVALLAN PRESIDENTTI TERVEHTI KAIKKIA HYVÄLLÄ MIELELLÄ

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio kunnioittivat läsnäolollaan juhlapäiväämme. Presidenttipari osallistui juhlapäivämme toiseen esitykseen. Ennen esityksen alkua presidenttipari kävi tervehtimässä ulkona Sajoksen pihalla aamupäivän ensimmäiseen esitykseen osallistuneita koululaisia.

img_7050

Tunnelma Sajoksen pihalla oli jännittynyt ja riemullinen. Kukat presidentin rouvalle ojensivat Jasmina Kangasniemi ja Nils-Ailu Näkkäläjärvi. Pihalla vähän kylmissään olleet koululaiset keskustelivat presidenttiparin kanssa aktiivisesti, ja presidenttipari sai todella lämpimän vastaanoton kaikilta Inarin koulujen oppilailta. Jälkikäteen presidentti kertoi, ettei ole tavannut tätä ennen näin myönteisiä ja iloisia koululaisia missään muualla. Välittömyys ja myönteisyys heijastui koululaisista ja se jäi lähtemättömästi presidenttiparin mieliin.

img_7099

Tervehdyspuheessaan Sajoksen Dolla-auditoriossa presidentti korosti saamelaiskulttuurin rikkautta koko Suomelle ja sitä, että ymmärtäisimme toistemme näkökulmia. Yhteisymmärryksen ja toivotun kaltaiseen tulevaisuuden rakentamiseen tarvitaan kunnioittavaa keskustelua. Kaikki voimme paremmin, kun kukaan ei voi pahoin. Ryhmään kuuluminen ja osallisuus ovat tärkeitä kaikille, mutta erityisesti nuorille, painotti presidentti Niinistö.

YHTEISTYÖN VOIMA

Juhlaa valmisteltiin viime huhtikuusta lähtien yhteisessä eri koulujen ja opiskelijoiden kanssa. Valmistelu sai iloisen lisämausteen, kun saimme tiedon presidenttiparin osallistumisesta juhlaamme. Muidenkin kutsuvieraiden mukanaolo juhlassa vahvisti Saamen kansan ja Suomen itsenäisyyden yhteisen taipaleen ja rinnakkaiselon merkitystä. Tulevaisuus nähdään yhdistävänä. Toivottavasti koululaisten ja opiskelijoiden hyvällä esimerkillä on vaikutusta laajemminkin eri tahojen yhteistyöhön.

Koululaiset ja opiskelijat toimivat tässä juhlassa tiennäyttäjinä positiiviseen yhteistyöhön. Inarin kunnan perusopetus ja lukio sekä Saamelaisalueen koulutuskeskus valmistelivat yhdessä juhlan, jossa kaikilla oli mahdollisuus nauttia saamelaisten kansallispäivänä upeista koululaisten ja opiskelijoiden esityksistä. Juhlasta haluttiin tehdä juhla, jossa ei ”pönötetä” puhujapöntössä vaan riemuitaan lavalla.

_mg_7972

Sevettijärven koulun katrilli

 

_mg_7997

Sevettijärven koulun leuddaajat

SAKK:n meidalinja oli päävastuussa Sajoksen tekniikasta Sajoksen henkilöstön kanssa, pohjoissammen kielen ja kulttuurin linja dokumentoi tapahtumaa ja Yle Sápmi streamasi II-esityksen Yle Areenaan, josta muutkin kuin paikalle saapuneet pääsivät seuraamaan ohjelmia.

img_7117

Ivalon yläasteen runo- ja musiikkiesitys

Yhteistyö yli oppilaitosrajojen ja eri organisaatioiden kanssa on tätä päivää. Ja se kantaa hedelmää myös tulevaisuudessa.

Apulaisrehtori Maritta Mäenpää

Opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälä avasi tapahtuman pitämällä puheenvuoron digitalisaation nykytilasta ja sen kehittämisestä opetuksessa kertomalla “Uusi peruskoulu -ohjelmasta”, joka on yksi hallituksen kärkihankkeista.

Hän nosti esille yhtenä digitalisaation kehitystä edistävänä mallina sen, että kouluille koulutetaan tutoropettaja tukemaan TVT:n käyttöä.

Ratkaiseeko digitalisaatio kaiken -paneelikeskustelussa aiheina olivat muun muassa:

Pisa-tutkimuksen tulokset, missä todettiin, että Suomi on yhä kärkimaita pienestä pudotuksesta huolimatta. Turun yliopiston professori Erno Lehtisen mukaan syy pisatulosten laskuun ei ole koulutuksessa vaan enemmänkin kulttuurillisessa muutoksessa.

Aloituspaneeli.JPG

Paneelikeskustelu

Sosiaalisen median paineen todettiin myös olevan suuri tänä päivänä lasten keskuudessa. Somessa haetaan hyväksyntää. Pohdittiin, että voitaisiinko tätä hyödyntää jollain tapaa opetuksessa.

Tampereen yliopiston tutkija Antti Syvänen nosti esille teknostressin ja sen mukanaan tuoman osaamattomuuden tunteen. Teknostressiä aiheuttaa muun muassa laitteiden ja verkon toimimattomuus sekä jatkuva digitulva useaa eri kanavaa pitkin.

Omien laitteiden käyttö opetuksessa (BYOD, bring your own device) puhutti myös keskustelijoita. Kaikilla ei ole mahdollisuus tuoda ja käyttää omaa laitetta. Tällöin pitää olla mahdollisuus lainata koulun laitetta. Omien laitteiden kirjavat järjestelmät tuovat kuitenkin oman haasteensa.

Aula-yleiskuva.JPG

Virtuaaliopetuksen päivät pidettiin Helsingin Messukeskuksessa.

Virtuaaliopetuksen päivien mielenkiintoisin luento koski simulaation käyttöä opetuksessa. Saimaan ammattiopisto esitteli ÄlySote hankkeensa. Hankkeen tuloksena saatiin käyttöön toimiva simulaatioympäristö lähihoitajaopetukseen. Simulaatio-opetuksen tavoitteena on mallintaa todellista hoitotilannetta mahdollisimman autenttisesti. Menetelmä on turvallinen, toiminnallinen ja se vastaa hyvin työelämän vaatimuksiin. Opiskelija pystyy hyödyntämään kaikkia aistejaan simulaatiotilanteessa. Opetuksen pohjana ovat teoriatunnit ja taito-opetus. Simuloinnin jälkeen tilanne puretaan välittömästi opettajan ja muun opetusryhmän kanssa. Opiskelijat kokevat simulaatio-opetuksen erittäin mielekkäänä ja tervetulleena uudistuksena perinteisiin opetusmenetelmiin verrattuna.

simulaatio.jpg

Saimaan ammattiopisto kertoo simulaatio-opetuksesta.

Osallistuimme rinnakkaisiin ohjelmiin, jotka olivat joko puhtaasti luentotyyppisiä tai osallistavia workshoppeja.

Pedagogista suunnitteluosaamista digioppimiseen” luennolla oli mielenkiintoinen esimerkki digitaalisen opetusympäristön toteutuksesta. Koulutusyhtymä Tavastian lehtori Jari Välkkynen esitteli heidän käyttämänsä mallin, missä opetusmateriaali oli viety visuaaliseen muotoon verkkoon.

kiltakoulu.JPG

Toisessa ohjelmassa esiteltiin Porin kaupungin “Oppilaan polku” ja “Oppilaan valtatie” -hankkeet, joiden tavoitteena oli henkilökohtaisten laitteiden käytön lisääminen opetuksessa. Hankkeen tuloksena oli opettajien tehokoulutus, Chrome-laitteiden hankinta opettajille ja oppilaille sekä langattoman verkon käytettävyyden parantaminen.

chromebook

Saimme virtuaalipäivillä myös vahvistuksen sille, että meidänkin opetusympäristössä olisi tarvetta Googlen oppilaitosversiolle pilvipalveluista.

katri-saarikivi

Katri Saarikivi, Helsingin yliopiston kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, piti luennon ”Osaamisesta jatkuvaan oppimiseen”.

Lisäksi tutustuimme opetuspäivien esittelystandeihin, joista mieleenpainuvimmat olivat Seewon Android-pohjainen älynäyttö, sekä Kopioston piste, jossa esittelijä lupaili koulullemme ilmaista tekijänoikeuskoulutusta etäluentona.

seewo-touchscreen

Seewon älynäyttö

Virtuaaliopetuksen päivät olivat ehdottomasti käymisen arvoinen paikka, sillä sieltä jäi paljon mielenkiintoista asiaa käteen.

Johanna Laakso ja Kalle Sulkamo
Virtuaalikoulu sekä Arktista pedagogiikkaa -hanke

Syyslukukausi on ihan pian ohi ja on aika rauhoittua viettämään joulua ja hengähtää joululoman ajan koulunkäynnistä. Keväällä aloitimme kukin omat polkumme koulussa ja meille yrittäjyyspolun valinneille se tarkoitti NY-yrityksen perustamista. Yhdessä Jaanan ja Kikan kanssa kävimme läpi NY-projektia ja päätimme viiden oppilaan kanssa perustaa yhdessä yrityksen KoruKädet NY, joka toimisi yhden lukukauden ajan. Pääsimme siis kokeilemaan yrittäjyyttä. Kuluneen syksyn aikana Mika, Seija, Jimi, Jarno ja minä suunnittelimme käsikorun ja valmistimme sitä muutamia kappaleita, jotta saisimme tuotteita myyntiin.

kasikorut

Syksyn suunnittelukauden mentyä KoruKädet NY päätti osallistua Ivalon yrittäjänaisten joulumyyjäisiin lauantaina 26.11. yhdessä muutaman muun koulun oppilaan kanssa. Myyjäispäivänä laitoimme pöydät valmiiksi ja asettelimme tuotteemme myyntiin. Myyntipöydälle kertyi hopeapuolen Marjan ja Eeron valmistamia koruja sekä Seijan, Mikan ja minun valmistamia tuotteita, mm. villahuiveja, sisnapusseja ja -tossut. Myös KoruKädet NY:n käsikorut olivat esillä. Tunnelma myyjäisissä oli lämmin ja rauhallinen. Ihmiset kiertelivät pöydissä ja katselivat paljon tuotteita, kyselivät ja keskustelivat. Muutamia tuotteitakin pöydästämme myimme, mutta ennen kaikkea olimme kukin tahoillamme tyytyväisiä saamastamme palautteesta ja kokemuksesta, jonka myyjäisiin osallistuminen toi mukanaan.

Palattuamme koulutyön pariin saimme opettajaltamme Anniinalta vinkin järjestää joulumyyjäiset myös koulun tiloissa. Päivämääräksi päätimme torstain 15.12. ja Mika otti hoitaakseen mainosten tekemisen ja levittämisen. KoruKädet NY:n lisäksi myyjäisiin sai osallistua kaikki SAKK:n oppilaat ja myymässä olikin muutamia oppilaita kaikilta aloilta.

Myyjäisten pikainen aikatalu ja sen myötä vähäinen mainostus olivatehkä osasyy ettei ihmisiä tungokseen asti tullut. Väkeä kuitenkin kävi katselemassa paikan päällä tuotteita ja muutamat päätyivät ostoksiakin tekemään. Saimme siis kaikki myyntiin osallistuneet taas lisää kokemusta tulevaa varten.

sakk-joulumyyjaiset

Seuraavaksi mielessä siintää joululoma ja kiireistä rauhoittuminen. Ehkäpä loma tuo tullessaan mieleen uusia ideoita ja niitä on hyvä lähteä toteuttamaan ensi vuoden puolella kun aherrus taas koulussa jatkuu. Siispä toivotan kaikille hyvät joulun odotukset ja ensi vuonna uudella energialla eteenpäin.

Kati Ljetoff, artesaaniopiskelija pehmeiden saamenkäsitöiden linjalta

%d bloggers like this: