Feeds:
Artikkelit
Kommentit

-Alakko opettajaksi?

wpid-who-me-Jaa määä vai? Nâ tiõttlõs!

Siinäpä sinulle haaste: Opeta 40 ov opintokokonaisuus koltansaamen kieltä ja kulttuuria erilaisissa elämäntilanteissa ympäri Suomea oleville aikuisopiskelijoille iltaisin. Suunnittele oman ja opiskelijoitten perhe- ja työelämän, lasten ja omien harrastusten, huolien, murheiden ja oppimisen ilon sekä erilaisten oppimistyylien sovitteleminen yhteen. Tee tämä etäopetusalustalla jossa puhut itseksesi tietokoneelle, jossa et näe opiskelijoista kuin korkeintaan pienen kuvan. Äänen sentään kuulet, sikäli kun kaikki laitteet ja yhteydet pelaavat ongelmitta, joka sekään ei aina ole niin taattua. Onneksi tämä puoli on virtuaalitiimin osaavissa käsissä ja ongelmat ovatkin olleet yleensä palveluntarjoajan puolelta johtuvia. Syvennä samalla omaa alkeellista osaamistasi, jotta voit opettaa aiheen paremmin muillekin. Opettele samalla uudet käytännöt valtionoppilaitoksen byrokratian valtavassa maailmanpyörässä. Kaksi lukuvuottahan siinä menee väkisinkin.

_mg_4004

Virtuaaliopettajan työkaluja.

Koltansaamen kielen ja kulttuurin opinnot järjestetään Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa ensimmäistä kertaa  virtuaaliopintoina. Ei liene näin laajaa kokonaisuutta monessa muussakaan oppilaitoksessa etäopintoina toteutettu. Ensimmäistä kertaa allekirjoittanutkin opettaa aikuisryhmälle yhtään mitään, jos ei aikoinaan joulusesonkina briteille opetettuja moottorikelkan kaasun, jarrun ja stoppinapin paikkaa lasketa. Jonkin verran ehdin onneksi opettaa nuorisolle ja lapsille erinäisiä aiheita aikaisemmassa työssäni, joten jotain käryä silti nousee korvien välistä. Opettajaksi kasvamistahan tämä on ollut koko syksy. Alku jännitti, mutta kuten sanotaan: Työ tekijäänsä opettaa. Onneksi opetukseen on saanut tulitukea SAKK:n Arktista pedagogiikkaa -hankkeelta. On luettu virtuaaliopetuksen keinoja, oppimistyylejä ja muokattu materiaaleja virtuaaliopetukseen sopiviksi. Konkariopettajilta ja virtuaalitiimiltä on saanut apuja ja arvokkaita vinkkejä ja SAKK:n koko henkilökunta neuvoo auliisti eteenpäin ja erinäisten vaikeuksien ja vastoinkäymisien kautta on lopulta menty voittoon.

Opiskelijat ovat todella upea ryhmä. Erittäin korkealla motivaatiolla varustettuja oman alansa huippuja. Osa on jäänyt ulos kuka mistäkin syystä ja pari pääsi varasijalta mukaan, mutta yhtäkaikki ryhmähenki tuntuu muodostuneen jo nyt todella uskomattomalla tavalla, vaikka porukka ei näe toisiaan muutamaa poikkeusta lukuunottamatta.  Rankka tankkaaminen on tuottanut tulosta ja lauseiden muodostaminen alkaa onnistua jo kolmen kuukauden opiskelujen jälkeen. Lausuminen alkaa olla hanskassa ja sanavarastokin karttuu pikkuhiljaa. Tämä on varmasti sellainen osa-alue, johon opiskelijat joutuvat itse eniten näkemään vaivaa. Sanoja tulee vastaan ja kielelle pyritään altistamaan itseään niin paljon kuin vain suinkin mahdollista. Oli se sitten äidin, isän,  siskon, mummin, kummin tai kaiman kanssa. Pikkuhiljaa siirrymme tunneillakin enemmän ja enemmän koltankielen käyttämiseen ja puhumiseen. Itsellänikin tulee vielä varmasti paljon virheitä ääntämisessä ja tarkistamisessakin, mutta onneksi tarkkasilmäiset opiskelijat huomauttavat, usein, että ”Hetkinen! Eikös tämä menekään näin?” Ja näinhän se menee.

Yhdessä opetellessa menee ihmisikä. Olkaamme siis armollisia toisillemme ja itsellemme, ottakaamme huomioon toistemme oppimismallit ja elämäntilanteet, opetelkaamme oppimaan ja opettamaan. Kaiken tietoni lupaan jakaa ja pyrin näyttämään oikean suunnan. Sellaisia kai opettajat nykyään ovat. Ei niinkään auktoriteetteja vaan tiennäyttäjiä.

June Flatfoot

Matkailukoulutuksen verkostopäivät Inarissa

– opeharjoittelijan kokemuksia

IMG_5298.JPG

Marraskuinen keli on kolea ja vihmova. Lunta on täplinä siellä täällä ja Inarijärvi
on vasta saanut ohuen jääriitteen peitokseen. Ympäri Suomea tapahtumaan
kutsutut matkailualan ammattilaiset tupsahtelevat aamuhämärissä Sajoksen
aulaan, vuonna 2012 valmistuneeseen saamelaiskulttuurin keskukseen. Siellä
täällä hyörii matkailun ja liiketalouden opiskelijoita valmiina vastaanottamaan
vieraita. Tuore kahvi tuoksuu ja kokkiopiskelijoiden leipomat kinkkunyytit
odottavat ottajaansa.

Tapahtuma on järjestetty yhteistyössä Saamelaisalueen koulutuskeskuksen,
Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin sekä Visit Finlandin kanssa.

Ensimmäisen päivän teemana on saamelaisuuden ja muiden alkuperäiskansojen
kulttuuri. Miten kulttuuria voidaan hyödyntää ja kehittää matkailussa kestävästi
ja oikeaoppisesti? Päivät avaa Saamelaisalueen koulutuskeskuksen rehtori, Liisa
Holmberg. Tämän jälkeen tervehdyksensä päiville antavat niin Visit Finland,
opetus- ja kulttuuri-, työ- ja elinkeinoministeriön kuin Inarin kunnankin
edustajat. Puheenvuoroja on eri saamelaisalueen toimijoilla, ohjelmapalvelu- ja
majoituspuolen yrittäjillä. Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio
esittelee Saamelaiskäräjien ohjeistuksen saamenasujen käytöstä
matkailumarkkinoinnissa ja Jeremy Smith luennoi kestävän matkailun
merkityksestä ja tulevaisuudenkuvista. Illan suussa vieraat pääsevät ohjatulle
tutustumisretkelle saamelaismuseo Siidaan.

Toisen päivän sisältö on koulutuspainotteisempi. Puhujina on matkailualan
koulutusta järjestäviä tahoja ja työpajoissa pohditaan ammatillisen koulutuksen
uudistuksia ja korkea-asteen työpajassa matkataan opinnäytetöiden viidakkoon.
Iltasella vieraat pääsevät heittäytymään luonto-ohjaajaopiskelijoiden
toteuttamiin ulkorasteihin, joissa testataan niin hoksottimia kuin nopeuttakin.
Vieraat jaetaan satunnaisiin ryhmiin toisiinsa tutustumaan. Ryhmät pääsevät pohtimaan ja ratkaisemaan rastitehtäviä ja yhteistyö uudessa pohjoisen ympäristössä sujuu hienosti, välillä päätä raapien. Leikkimieliset ulkoaktiviteetit sujuvat mainiosti ja voittajajoukkueelle lahjoitetaan muistoksi poronluusta veistetyt kirjeveitset, nekin aitoa käsityötä SAKK:n opiskelijoilta.

Saamelaiskulttuuri tulee esille molempina päivinä myös asuissa. Hämmästelen ja
ihastelen eri väreissä loistavia pukuja ja kimaltavia koruja, etenkin riskuja.
Riskut ovat saamenpuvun kanssa käytettäviä rintakoruja, jotka helisevät
laukkasten osuessa toisiinsa. Laukkaset, hopeiset tai kultaiset pienet lautaset
korun ympärillä kuvaavat auringon kiertoa ja niiden helinän uskotaan tuovan
hyvää onnea. Asukokonaisuuden täydentävät poronkoivista valmistetut
karvakengät, nutukkaat, joilla kulkiessa askel on vaimea, ei kuulu korkokengän
kopinaa, vain riskun taianomaisia helähdyksiä.

Kokkiopiskelijat loihtivat juhlavat ateriat illallisille. Tarjolla on poroa, kalaa ja
marjoja eri muodoissa. Poro on teurastettu ja palasteltu
porotalousopiskelijoiden toimesta, kala pyydetty Inarijärvestä ja marjat poimittu
ympäristöstä. Kokki- ja eräkokkiopiskelijat ovat valmistaneet kaikki tarjottavat
itse, eineksiä ei aterioista löydy. Viinikin on luomua ja tarjoilijoina toimivat,
jotkut jopa ensi kertaa, eri alojen opiskelijat. Ammattitaitoisesti, asiallisesti ja
hymyillen.

Ensimmäisen illan musiikkiohjelmasta vastaavat Saamelaismusiikkihankkeen
muusikot. Koko salin täyttävää joikua ei voi sanoin kuvailla, se pitää kuulla.
Uskomaton ääni sai mieleni matkaamaan erämaahan, poromiesten tiettömän
taipaleen päähän, jossa joiku on raikunut poropaimenessa, tuoden lohtua
pimeään ja yksinäiseen, armottoman luonnon keskelle. Toisen illan musiikillista
antia Sajoksen saliin tuovat nuoremman saamelaiskulttuurin edustajat, rapmuusikot
Ailu Valle ja Amoc. Valkokankaalle heijastetaan artistien luontoon
sijoitettu musiikkivideo, joka on julma, mutta huumorilla höystetty. En osaa
saamenkieltä, mutta sieltä täältä pulpahtelee esiin sanoja, jotka uskon
ymmärtäväni Melodia on tarttuva ja itselleni vieraalla kielellä vuoron perään
hymyssä suin räppäävät muusikot aikaansaavat huumaavan elämyksen. Satu
Aikion illan päättävä laulu ja rummutus on täydellinen päätös tälle
saamelaiskulttuuriin joka tavalla nivoutuvalle tapahtumalle.

MAKOVE 2016 -päivien vetovastuussa oli SAKK:n matkailualan lehtori Minna-
Carita Haantie. Yli satapäisen, korkea-arvoisen kuulijakunnan osallistama
tapahtuma oli lämmin ja tuttavallinen, mutta silti lujalla ammattitaidolla ja
hyvällä suunnittelulla toteutettu tapahtuma, jossa vieraat viihtyivät ja saivat
varmasti paljon ajateltavaa ja hyviä muistoja kotiin vietäväksi.
Opetusharjoittelijana saamani kokemus oli vertaansa vailla. Sain uusia
näkökulmia alkuperäiskulttuurin ja kestävän kehityksen merkitykseen
matkailussa, uskallusta heittäytyä tilanteisiin ja itseluottamusta omaan
osaamiseen, jonka uskon olevan myös muiden tapahtumaan osallistuneiden
opiskelijoiden tunnetila.

Salla Karhumaa 22.11.2016
Opetusharjoittelija
OAMK/AMOK

”Pedagogiikalla perustellaan koulutuksen tavoitteita, arvoja ja käytäntöjä, sekä menetelmävalintoja.” Näin kuvailee Hellströmin Martti teoksessaan Sata sanaa opetuksesta – Keskeisten käsitteiden käsikirja (PS-kustannus, 2008).

Siinähän on pähkinänkuoressa meidän koulun arktisen pedagogiikan hanke!

“Arktisella pedagogiikalla” perustelemme

-tavoitteitamme, mm. asuinpaikasta tai koulutustaustasta riippumatonta koulutuksellista tasa-arvoa

-arvojamme, jotka pohjautuvat paikallisiin (saamelaisiin) kulttuureihin

-käytäntöjämme ja menetelmiämme, joita ovat mm. ilmiöpohjainen ja pelien avulla oppiminen sekä muut teknologian suomat mahdollisuudet.

blogikuva10112016

Joskus koulutuksen kehittäminen on vaan kivaa ja kaunista! Opiskelijoiden kuvasatoa

Hankkeen muuttuvan opettajuuden työpajoissa 13.6. ja 3.8. koulumme opettajat käynnistivät kehittämispilotteja, joiden teemat vaihtelevat pilvitallennusratkaisuista sekä yhdessä työstettävien dokumenttien käytöstä esim. työssäoppimisen dokumentointiin.

Parhaimmillaan teknologia tuo opiskeluun uusia ulottuvuuksia ja visuaalisuutta, kuten tämä esimerkki osoittaa:

Saamenkäsityöalan viimeisen vuoden opiskelijat kuvasivat Inarissa Ijahis Idja -musiikkifestivaaleilla erilaisia saamenpukuja ja asusteita sekä niiden yksityiskohtia ja julkaisivat kuvat Saamelaisalueen koulutuskeskuksen saamenkäsityöalan Instagram-tilillä tunnisteella #ijahislooks2016.

Aluksi opiskelijat tutustuivat Instagram-sovelluksen käyttöön ja käyttöehtoihin. He harjoittelivat kuvaamista ja julkaisemista omilla älypuhelimillaan. Kuvaustehtävä paikan päällä opetti lähestymään tuntemattomia ihmisiä, mikä harjaannuttaa heitä mm. asiakaskohtaamisiin ja -palveluun. Oli pyydettävä kuvauslupaa sekä haastateltava puvun ja asusteiden taustoista. Opiskelijat kokivat tehtävän mukavana vaihteluna perinteiseen luokkatilassa tapahtuvaan oppimiseen.

Osalle opiskelijoista Instagramin käyttö oli uutta, mutta tehtävän jälkeen he saattoivat luoda oman tilin ja julkaista kuvia omista töistään.

Ihania festivaalikuvia sekä kuvia opiskelun arjesta ja valmistetuista tuotteista pääset katsomaan linkistä https://www.instagram.com/sogsakk_dipmaduodji/

Virpi Jääskö

projektisihteeri

Arktista pedagogiikkaa -hanke

Kokkiopiskelijoiden ja -opettajien aamupalaveri keskeytyy hetkeksi ja katseet kääntyvät tulijaa kohti. Otan kahvikupin ja istahdan vapaalle paikalle kuuntelemaan päivän suunnittelua ja työnjakoa. Varmistelen, että kaikki muistavat, miksi opo on kokinvaatteet päällä mukana palaverissa. Kun kerroin pari viikkoa sitten toiveistani saada tehdä blogijutun kokkiopiskelijoista, tarjoutui Eetu Nokkonen, 18, ihan kädestä pitäen opettamaan minulle sämpylän teon saloja.

Ennen kuin mennään keittiön puolelle, saan hymyilevän huomautuksen siitä, ettei aamupalaveriin saa tulla kokintakin napit auki. Onneksi saan henkilökohtaisen pikaopetuksen kokintakin napittamisesta – senkin voi kuulemma tehdä kahdella eri tavalla. Seuraavaksi minulle ohjeistetaan keittiöpäähineen taittelu ja sovitus ja sitten Eetun perässä kohti keittiötä.

Jauhon- ja kanelintuoksuisen leivontahuoneen keskellä on suuri puinen pöytä, telineissä syliä suurempia jauhosäkkejä ja huoneen perällä kaksi erilaista uunia. Eetu selvittää uunien käytön ja tarkoituksen – toinen uuneista on sämpylöiden nostatusta varten ja toisessa ne paistetaan kypsiksi. – Sämpylä on onnistunut silloin, kun se on päältä rapsakka ja sisältä pehmeä, tietää Eetu.

dsc05397

Jauhopölyn ja suurten leivontakulhojen takaa huomaan jotain todella ilahduttavaa: tyytyväinen ja ahkera ammattiopiskelija. Tuleva kokki lisäilee tottuneesti sämpyläainekset teräksiseen taikinakulhoon. Hän kertoilee mielellään työn vaiheista. Vaikkei sämpylöiden teko ihan vierasta itsellenikään ole, on ihan eri asia pyöräyttää sämpylät kotona puolen litran taikinasta, kuin koko koulun väelle suurkeittiömeiningillä.

dsc05404

Asetumme vierekkäin leivontapöydän ääreen. Eetu jakaa taikinan kahtia ja mallin mukaisesti leivon pötkylän, jonka jaan tasakokoisiin paloihin. Taitavilla ranneliikkeillä ohjaajani pyörittää taikinapalloja kummankin kämmenen alla. Itselläni taikinan pyörittäminen luonnistuu vain oikealla kädellä. Pian ruutuliinojen alla lämmittelee seitsemän pellillistä perusteellisesti pyöritettyjä sämpylöitä.

Sämpylöiden noustessa minulla on aikaa vähän kierrellä keittiön puolella ja kurkata, miten muut kakkosvuosikurssilaiset kokkiopiskelijat osallistuvat lounaan valmistukseen. Kanssakäyminen opettajan ja opiskelijoiden välillä kuulostaa olevan rentoa ja epämuodollista, niin kuin minkä tahansa ravintolan tai suurkeittiön työntekijöiden välillä. – Täällä voi heittää läppää. Opettajat kettuilee takaisin, Eetu kuvailee.

dsc05423

Eetulle uravalinta ei ollut ihan helppo nakki. No siinä mielessä kyllä, että lukio ei käynyt edes mielessä. Käsi- ja taideteollisuusala oli vahvimpana vaihtoehtona peruskoulun jälkeen, mutta kun kotipaikkakunnalta löytyi kokkilinja, oli päätös helppo tehdä.

Kello lähestyy yhtätoista, on aika siirtää sämpylät paistouuniin. Hetkenpäästä herkullinen sämpyläntuoksu saa veden herahtamaan kielelle. Leipojien etuoikeus on ottaa heti tuoreeltaan sämpylämaistiaiset, ennen kuin täydet korit kiikutetaan nälkäisten lounasruokailijoiden tarjolle. – Kyl mie sämpylät osaan leipoo vaikka unissani, Eetu virnistää. Ja vielä ohjata yhtä hieman tumpeloa opoa siinä sivussa, mietin suu täynnä täydellisen rapsakkaa ja sisältä pehmeää sämpylää.

dsc05430

Yrittäjän päivä

Yrittäjän päivä järjestettiin 4.9. sunnuntaina Ivalon urheilutalolla. Tapahtuman ajankohtana oli kello 14.30-16.00. Tapahtumassa ryhmämme piti ulkona makkarakojua ja sisällä oli lapsille askartelunurkka. Meillä oli myös SAKK:n esittelypöytä, jossa sai osallistua arvontaan. Antti ja Eemeli ottivat makkarakojun hoidettavakseen, joten Maria ja Jenna hoitivat askartelunurkkaa ja esittelypistettä. Ennakkoon teimme paljon työtä mm. hinnastoja, banderolleja ja valmiita askartelupohjia tapahtumaa varten. Eemeli teki myös hienot nimineulat jokaiselle opiskelijalle. Yrittäjän päivän teema oli lentopallopeli, jossa pelasivat yrittäjät vs. nuoret, jonka yrittäjät voittivat 2-1. Peli pelattiin leikkimielisesti ja iloisesti. Tapahtuman jälkeen Elinkeinot & kehitys Nordica tarjosi buffetin ja saunan talkoolaisille ja pelaajille Hotelli Ivalossa.
kuva-1kuva-2
Askartelupisteen suunnittelu aloitettiin koululla. Päätimme, että askartelupisteellä voisi tehdä käsikanoja, käpypöllöjä ja pinssejä. Harjoittelimme niiden tekemistä ja leikkasimme pinsseihin valmiiksi erivärisiä pohjia. Yrittäjän päivänä me saavuimme urheilutalolle sovittuun aikaan. Aloimme laittamaan pistettä valmiiksi ja tehtiin myös pikaisesti askartelumallit, sillä ne olivat unohtuneet tehdä koululla. Kaikki oli valmiina kun tapahtuma alkoi. Lapset pitivät erityisesti pinssien teosta. Yhdellä pojalla oli paidassaan kiinni yhdeksän pinssiä! Lasten askartelupisteen toteutus onnistui todella hyvin ja lapsia kävi tosi hyvin ja olivat hyvin iloisia, että tällainen järjestettiin heille.

kuva-3kuva-4

Saimme koululta lainaan grillin ja Stönöltä teltan. Mietimme yhdessä luokan kanssa, mitä kojullamme voisi myydä.  Kaikilla tuli ensimmäisenä mieleen makkara ja pillimehu. Pohdimme, että voisimme myydä jotain muutakin, joten lisäsimme myyntilistaan sukulakun ja pillimaidon. Yhdessä mietimme, paljonko mitäkin tuotetta tarvitaan ja paljonko ne tulisivat asiakkaille maksamaan. Makkaroita myimme ihan hyvin ja pillimehujakin meni.

kuva-5kuva-6

Aloitimme esittelypöydän suunnittelun koululla. Pöydän tarkoituksena oli saada näkyvyyttä oppilaitokselle. Laitoimme pöydälle SAKK:n karkkeja, pinssejä, kaulanauhoja, kyniä, linjaesitteitä, roll-upin ja arvonnan. Arvontaa varten mietimme kysymykset ja koristelimme arvontalaatikon. Kysymyksiä oli muutamia ja vastattuja papereita oli paljon. Arvonnassa oli palkintona retkireppu, jonka sponsorina oli Elinkeinot & kehitys Nordica. Esittelypöytä oli hyvin näkyvillä ja siinä pysähtyi paljon ihmisiä. Tapahtuman lopussa ryhmänohjaajamme Raisa julisti arvonnan voittajan.

kuva-7kuva-8

Yrittäjän päivä oli onnistunut ja tulemme olemaan tapahtumassa mukana myös seuraavana vuonna.

Ryhmän LTPT1518 merkonomiopiskelijat

Työssäoppiminen Kanadassa

Suoritin viimeisen työssäoppimiseni matkailupalvelujen tuottajaksi Prince Georgessa, missä myös opiskelin North2North vaihtovuoteni. Työssäoppimispaikasta sain ajatuksen yhdellä yliopiston kursseista, jolloin Annie Doran esitteli organisaatiota Tourism Prince George. Tartuin Annieta hihasta ja pian minulla olikin työssäoppimispaikka kuukaudeksi valmiina.

Prince George ei ole Kanadan turismikeskeisimpiä kaupunkeja ja mielenkiinnolla halusin tietää alueen markkinoinnista ja kuinka kaupunki ylipäänsä saa houkuteltua turisteja. Selvitin uskomattoman hyvät ulkoilumahdollisuudet, kalliokiipeilyn, melonnan ja maastopyöräilyn eri mahdollisuudet sekä talvella hiihto – ja laskettelumahdollisuudet, urheilu ja erähenkinen ei takuulla kyllästy Prince Georgeen. Kaikki on lähellä ja lentokenttäkin vain kivenheiton päässä.

kahvila   viinitilalta

Työssäoppimiseeni kuului osallistua Tourism Prince G13480037_924497747672894_5892364_neorgen uusien nettisivujen tekoon, ottamalla kuvia ja keräämällä tietoa alueen yrityksistä. Tämä onnistui parhaiten jalkautumalla yrityksiin ja tutustumalla Prince Georgen yrittäjiin. Kuukausi oli antoisa ja pääsin myös tapaamaan bloggareita sekä osallistumaan muutamaan fam-tapaamiseen (jonka kautta kaupungin viinitila Northernlights winery ja olutpanimo Cariboos tulivat tutuiksi). Englannin kieleni parantui huomattavasti, kun sitä oli pakko puhua töissä ja kotona.

Vaikka Prince George tarjoaa hienot urheilu ja eräilymahdollisuudet, se ei ole pyöräilijöiden tai jalankulkijoiden kaupunki. Isot rekat ajavat kovaa vauhtia ja kävelytiet ovat suomalaiseen makuun mitättömät, kaupunki on rakennettu käytännössä autoja varten. Tapanani oli ajaa pyörällä töihin ja takaisin kotiin, melkoista taiteilua ja rekkojen varomista se vaati, mutta onneksi mitään ikävää ei tapahtunut.13479402_924500814339254_1825073000_n Neljän valtatien risteyksessä sijaitseva Prince George houkuttelee tiettävästi huumekauppaa ja vankilan läheisyys nostattaa myös levottomuutta. Prince George ei ole Kanadan helpoin kaupunki markkinoida ja mielestäni Tourism Prince George tekee kovaa työtä turistiensa eteen. Haluan kiittää kaikkia työkavereita Tourism Prince Georgessa mukavasta ja antoisasta kuukaudesta ja toivon tapaavani heidät mahdollisimman pian, työilmapiiri oli mainio ja tunsin, että panostani arvostettiin.

13472231_924497744339561_1139045310_n     13446015_924498261006176_787950851_o

Suosittelen työssäoppimista ulkomailla kaikille matkailun perustutkinnon suorittajille. Työssäoppimisen jälkeen kädessä on sekä kokemusta että erilaista näkemystä ja vertailukohdetta Suomeen ja matkailun työpaikkoihin Suomessa. Uskalla lähteä – matkailu avartaa, vai miten se oli?

13467294_924498177672851_1747432270_o

Kiitos,
Susanna Koistinen

P.S.
Erikoisen näköinen rakennus on nimeltään Books&Company, suosikki paikkani kaupungissa, siinä yhdistyi kirjakauppa ja kahvila. Ihana! Ja yläkerrassa oli neulonta ja lankakauppa, jossa myös vierailin ahkerasti.🙂

Kuvan, jossa kalliokiipeilen otti ystäväni Taylor McElderry.

Kuva, joka on otettu hieman korkeammalta, on viinitilalta.

Jos on kysymyksiä niin eikun vaan!

Tallenna

Arktista pedagogiikkaa -hankkeen (ESR) opettajia ja hanketoimijoita kokoontui 13.6. työpajaan Saamelaisalueen koulutuskeskukseen Inariin. Pigga Keskitalo ja Päivi Rasi Lapin yliopistosta alustivat aiheesta ”Arktinen pedagogiikka, uusi opettajuus ja uudet mediat”. Sitä seurasi opettajatiimien huima ideointi erilaisista opetuspiloteista, joissa opiskelijoiden omilla videotuotannoilla tuetaan arktiseen luontoon, saamelaiskulttuuriin ja -elinkeinoihin liittyvän osaamisen kehittymistä. Katso päivän videokooste!

Vastaavat työpajat toteutetaan myös Utsjoen ja Enontekikön kuntien kouluissa syyskuussa 2016. Opettajilta toivotaan runsasta osallistumista ja luovia ratkaisuja! Workshopin jatkotyöstönä toteutetaan koulutuksia erilaisiin pedagogisiin teemoihin ja TVT-työvälineisiin ja -ratkaisuihin, opettajat saavat myös ohjausta opetuksellisiin pilotteihinsa.

Lue Päivi Rasin kirjoitus Arktista pedagogiikkaa -hankkeesta myös mediakasvatusseuran portaalista.

Virtuaalikoulu ja Arktista pedagogiikka hanketoimijat toivottavat hyvää ja aurinkoista kesää sekä kiitokset kaikille tänä lukuvuonna yhteistyötä kanssamme tehneille!

%d bloggers like this: