Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Saamelaisalueen koulutuskeskus järjesti yhdessä Saamelaismuseo ja luontokeskus Siidan sekä Inarin kunnan kanssa SuomiSápmi 100+100 –juhlan 6.2.2017 saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa Inarissa.

img_7135

Ailu ja Amoc räppää…

img_7107

SAKK:n tarinajuontajat, vasemmalla taustalla 100 v. sitten Trondheimin ensimmäisen saamelaiskonferenssin kokoaja Elsa Laula

Tapahtuma oli yksi Suomen satavuotisjuhlavuoden tapahtumia. Tapahtuman järjestelyihin saatiin tukea myös Lapin Suomi 100 rahoituksesta.img_7119

YHDESSÄ, OVTTAS, TOGETHER

img_7113

SAKK:n musiikkiaktemia esittää saamelaismusiikkia

Juhlistimme näyttävästi saamelaisten kansallispäivää kokoamalla yhteen Saamelaisalueen koulutuskeskuksen, Inarin kunnan peruskoulujen ja lukion oppilaat ja opiskelijat sekä henkilökunnan ja kutsuvieraat. Tilaisuutemme oli osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa.

img_7108

Ivalon lukion musiikkiesitys

img_7118

Ivalon yläasteen runo- ja musiikkiesitys

Oppilaita ja opiskelijoita sekä henkilökuntaa kokoontui noin 900 kahteen esitykseen Sajoksen saliin. Olimme todella iloisia voidessamme järjestää kaikille yhteisen juhlapäivän Inarissa.

Helmikuun 6. päivä on saamelaisten kansallispäivä. Tänä vuonna on kulunut 100 vuotta ensimmäisestä saamelaiskonferenssista. Vuonna 1917 helmikuun 6. päivänä Trondheimissa kokoontui ensimmäinen Saamelaiskonferenssi. Siitä alkoivat saamelaisten yhteiset konferenssit  ja siitä katsotaan alkaneeksi myös saamelaisten parlamentaarinen toiminta kussakin maassa.

Juhlimalla saamelaisten 100- vuotista kansallispäivää aloitimme myös Suomen 100-vuotisen itsenäisyyden juhlistamisen.

JUHLAOHJELMA LAPSILLE JA NUORILLE

img_7109

Yhdistävä liikkeen nuoret, breakdance- esitys

Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa oli kaksi juonnettua esitystä. Esitykset sisälsivät musiikkia, tanssia, runoja, lauluja ja animaatiofilmejä ja vain vähän puhetta. Esityksissä ja tarinoissa käytettiin kaikkia kolmea saamen kieleltä, inarin-, koltan- ja pohjoissaamea.

Avauspuheenvuorossaan SAKK:n rehtori Liisa Holmberg onnitteli sekä saamelaisia että Suomea 100-vuotisjuhlien kunniaksi. img_7005Teistä osa tulee juhlimaan Suomen ja saamelaisten 200-vuostisjuhlaa tulevaisuudessa, hän lisäsi. Lapset ja nuoret ovat maailman tärkeimmät ihmiset yhteiskunnan ja yhteisön tulevaisuudelle. He rakentavat Suomea sekä saamelaisyhteisöä. Lisäksi rehtori halusi viestiä, että saamelaisilla on hyvät oltavat Suomessa, saamelaisia kuunnellaan ja arvostetaan. Eikä rehtori pidä paha erimielisyyksiäkään ja näkee rakentavan kritiikin positiivisena. Saamelaiset ovat vahva kansa toimivine organisaatioineen, ja ne ovat hyvät lähtökohdat seuraavalle sadan vuoden taipaleelle, hän painotti.

img_7112

Inarin koulun runo-esitys

Aamupäivän tapahtumassa pääpaino oli peruskoulun alaluokkien esityksillä ja iltapäivän juhlassa yläkoulujen, lukion esityksillä. Molemmissa esityksissä oli Saamelaisalueen koulutuskeskuksen medialinjan uunituore animaatio sekä musiikkiopiskelijoiden saamelaismusiikkia. Esitysten odotetuin esiintyjän lasten ja nuorten mielestä oli saamelaisalueen omien ”poikien” Amocin ja Ailun biisit. Toisen esityksen päätteeksi SAKK järjesti Siidassa Saamelasmuseo ja luontokeskus Siidan kanssa kaikille juhlaan osallistuville cocktail-tilaisuuden ohjelmineen.

_mg_8138

Ivalon ala-asteen musiikkiesitys

TASAVALLAN PRESIDENTTI TERVEHTI KAIKKIA HYVÄLLÄ MIELELLÄ

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio kunnioittivat läsnäolollaan juhlapäiväämme. Presidenttipari osallistui juhlapäivämme toiseen esitykseen. Ennen esityksen alkua presidenttipari kävi tervehtimässä ulkona Sajoksen pihalla aamupäivän ensimmäiseen esitykseen osallistuneita koululaisia.

img_7050

Tunnelma Sajoksen pihalla oli jännittynyt ja riemullinen. Kukat presidentin rouvalle ojensivat Jasmina Kangasniemi ja Nils-Ailu Näkkäläjärvi. Pihalla vähän kylmissään olleet koululaiset keskustelivat presidenttiparin kanssa aktiivisesti, ja presidenttipari sai todella lämpimän vastaanoton kaikilta Inarin koulujen oppilailta. Jälkikäteen presidentti kertoi, ettei ole tavannut tätä ennen näin myönteisiä ja iloisia koululaisia missään muualla. Välittömyys ja myönteisyys heijastui koululaisista ja se jäi lähtemättömästi presidenttiparin mieliin.

img_7099

Tervehdyspuheessaan Sajoksen Dolla-auditoriossa presidentti korosti saamelaiskulttuurin rikkautta koko Suomelle ja sitä, että ymmärtäisimme toistemme näkökulmia. Yhteisymmärryksen ja toivotun kaltaiseen tulevaisuuden rakentamiseen tarvitaan kunnioittavaa keskustelua. Kaikki voimme paremmin, kun kukaan ei voi pahoin. Ryhmään kuuluminen ja osallisuus ovat tärkeitä kaikille, mutta erityisesti nuorille, painotti presidentti Niinistö.

YHTEISTYÖN VOIMA

Juhlaa valmisteltiin viime huhtikuusta lähtien yhteisessä eri koulujen ja opiskelijoiden kanssa. Valmistelu sai iloisen lisämausteen, kun saimme tiedon presidenttiparin osallistumisesta juhlaamme. Muidenkin kutsuvieraiden mukanaolo juhlassa vahvisti Saamen kansan ja Suomen itsenäisyyden yhteisen taipaleen ja rinnakkaiselon merkitystä. Tulevaisuus nähdään yhdistävänä. Toivottavasti koululaisten ja opiskelijoiden hyvällä esimerkillä on vaikutusta laajemminkin eri tahojen yhteistyöhön.

Koululaiset ja opiskelijat toimivat tässä juhlassa tiennäyttäjinä positiiviseen yhteistyöhön. Inarin kunnan perusopetus ja lukio sekä Saamelaisalueen koulutuskeskus valmistelivat yhdessä juhlan, jossa kaikilla oli mahdollisuus nauttia saamelaisten kansallispäivänä upeista koululaisten ja opiskelijoiden esityksistä. Juhlasta haluttiin tehdä juhla, jossa ei ”pönötetä” puhujapöntössä vaan riemuitaan lavalla.

_mg_7972

Sevettijärven koulun katrilli

 

_mg_7997

Sevettijärven koulun leuddaajat

SAKK:n meidalinja oli päävastuussa Sajoksen tekniikasta Sajoksen henkilöstön kanssa, pohjoissammen kielen ja kulttuurin linja dokumentoi tapahtumaa ja Yle Sápmi streamasi II-esityksen Yle Areenaan, josta muutkin kuin paikalle saapuneet pääsivät seuraamaan ohjelmia.

img_7117

Ivalon yläasteen runo- ja musiikkiesitys

Yhteistyö yli oppilaitosrajojen ja eri organisaatioiden kanssa on tätä päivää. Ja se kantaa hedelmää myös tulevaisuudessa.

Apulaisrehtori Maritta Mäenpää

Opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälä avasi tapahtuman pitämällä puheenvuoron digitalisaation nykytilasta ja sen kehittämisestä opetuksessa kertomalla “Uusi peruskoulu -ohjelmasta”, joka on yksi hallituksen kärkihankkeista.

Hän nosti esille yhtenä digitalisaation kehitystä edistävänä mallina sen, että kouluille koulutetaan tutoropettaja tukemaan TVT:n käyttöä.

Ratkaiseeko digitalisaatio kaiken -paneelikeskustelussa aiheina olivat muun muassa:

Pisa-tutkimuksen tulokset, missä todettiin, että Suomi on yhä kärkimaita pienestä pudotuksesta huolimatta. Turun yliopiston professori Erno Lehtisen mukaan syy pisatulosten laskuun ei ole koulutuksessa vaan enemmänkin kulttuurillisessa muutoksessa.

Aloituspaneeli.JPG

Paneelikeskustelu

Sosiaalisen median paineen todettiin myös olevan suuri tänä päivänä lasten keskuudessa. Somessa haetaan hyväksyntää. Pohdittiin, että voitaisiinko tätä hyödyntää jollain tapaa opetuksessa.

Tampereen yliopiston tutkija Antti Syvänen nosti esille teknostressin ja sen mukanaan tuoman osaamattomuuden tunteen. Teknostressiä aiheuttaa muun muassa laitteiden ja verkon toimimattomuus sekä jatkuva digitulva useaa eri kanavaa pitkin.

Omien laitteiden käyttö opetuksessa (BYOD, bring your own device) puhutti myös keskustelijoita. Kaikilla ei ole mahdollisuus tuoda ja käyttää omaa laitetta. Tällöin pitää olla mahdollisuus lainata koulun laitetta. Omien laitteiden kirjavat järjestelmät tuovat kuitenkin oman haasteensa.

Aula-yleiskuva.JPG

Virtuaaliopetuksen päivät pidettiin Helsingin Messukeskuksessa.

Virtuaaliopetuksen päivien mielenkiintoisin luento koski simulaation käyttöä opetuksessa. Saimaan ammattiopisto esitteli ÄlySote hankkeensa. Hankkeen tuloksena saatiin käyttöön toimiva simulaatioympäristö lähihoitajaopetukseen. Simulaatio-opetuksen tavoitteena on mallintaa todellista hoitotilannetta mahdollisimman autenttisesti. Menetelmä on turvallinen, toiminnallinen ja se vastaa hyvin työelämän vaatimuksiin. Opiskelija pystyy hyödyntämään kaikkia aistejaan simulaatiotilanteessa. Opetuksen pohjana ovat teoriatunnit ja taito-opetus. Simuloinnin jälkeen tilanne puretaan välittömästi opettajan ja muun opetusryhmän kanssa. Opiskelijat kokevat simulaatio-opetuksen erittäin mielekkäänä ja tervetulleena uudistuksena perinteisiin opetusmenetelmiin verrattuna.

simulaatio.jpg

Saimaan ammattiopisto kertoo simulaatio-opetuksesta.

Osallistuimme rinnakkaisiin ohjelmiin, jotka olivat joko puhtaasti luentotyyppisiä tai osallistavia workshoppeja.

Pedagogista suunnitteluosaamista digioppimiseen” luennolla oli mielenkiintoinen esimerkki digitaalisen opetusympäristön toteutuksesta. Koulutusyhtymä Tavastian lehtori Jari Välkkynen esitteli heidän käyttämänsä mallin, missä opetusmateriaali oli viety visuaaliseen muotoon verkkoon.

kiltakoulu.JPG

Toisessa ohjelmassa esiteltiin Porin kaupungin “Oppilaan polku” ja “Oppilaan valtatie” -hankkeet, joiden tavoitteena oli henkilökohtaisten laitteiden käytön lisääminen opetuksessa. Hankkeen tuloksena oli opettajien tehokoulutus, Chrome-laitteiden hankinta opettajille ja oppilaille sekä langattoman verkon käytettävyyden parantaminen.

chromebook

Saimme virtuaalipäivillä myös vahvistuksen sille, että meidänkin opetusympäristössä olisi tarvetta Googlen oppilaitosversiolle pilvipalveluista.

katri-saarikivi

Katri Saarikivi, Helsingin yliopiston kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, piti luennon ”Osaamisesta jatkuvaan oppimiseen”.

Lisäksi tutustuimme opetuspäivien esittelystandeihin, joista mieleenpainuvimmat olivat Seewon Android-pohjainen älynäyttö, sekä Kopioston piste, jossa esittelijä lupaili koulullemme ilmaista tekijänoikeuskoulutusta etäluentona.

seewo-touchscreen

Seewon älynäyttö

Virtuaaliopetuksen päivät olivat ehdottomasti käymisen arvoinen paikka, sillä sieltä jäi paljon mielenkiintoista asiaa käteen.

Johanna Laakso ja Kalle Sulkamo
Virtuaalikoulu sekä Arktista pedagogiikkaa -hanke

Syyslukukausi on ihan pian ohi ja on aika rauhoittua viettämään joulua ja hengähtää joululoman ajan koulunkäynnistä. Keväällä aloitimme kukin omat polkumme koulussa ja meille yrittäjyyspolun valinneille se tarkoitti NY-yrityksen perustamista. Yhdessä Jaanan ja Kikan kanssa kävimme läpi NY-projektia ja päätimme viiden oppilaan kanssa perustaa yhdessä yrityksen KoruKädet NY, joka toimisi yhden lukukauden ajan. Pääsimme siis kokeilemaan yrittäjyyttä. Kuluneen syksyn aikana Mika, Seija, Jimi, Jarno ja minä suunnittelimme käsikorun ja valmistimme sitä muutamia kappaleita, jotta saisimme tuotteita myyntiin.

kasikorut

Syksyn suunnittelukauden mentyä KoruKädet NY päätti osallistua Ivalon yrittäjänaisten joulumyyjäisiin lauantaina 26.11. yhdessä muutaman muun koulun oppilaan kanssa. Myyjäispäivänä laitoimme pöydät valmiiksi ja asettelimme tuotteemme myyntiin. Myyntipöydälle kertyi hopeapuolen Marjan ja Eeron valmistamia koruja sekä Seijan, Mikan ja minun valmistamia tuotteita, mm. villahuiveja, sisnapusseja ja -tossut. Myös KoruKädet NY:n käsikorut olivat esillä. Tunnelma myyjäisissä oli lämmin ja rauhallinen. Ihmiset kiertelivät pöydissä ja katselivat paljon tuotteita, kyselivät ja keskustelivat. Muutamia tuotteitakin pöydästämme myimme, mutta ennen kaikkea olimme kukin tahoillamme tyytyväisiä saamastamme palautteesta ja kokemuksesta, jonka myyjäisiin osallistuminen toi mukanaan.

Palattuamme koulutyön pariin saimme opettajaltamme Anniinalta vinkin järjestää joulumyyjäiset myös koulun tiloissa. Päivämääräksi päätimme torstain 15.12. ja Mika otti hoitaakseen mainosten tekemisen ja levittämisen. KoruKädet NY:n lisäksi myyjäisiin sai osallistua kaikki SAKK:n oppilaat ja myymässä olikin muutamia oppilaita kaikilta aloilta.

Myyjäisten pikainen aikatalu ja sen myötä vähäinen mainostus olivatehkä osasyy ettei ihmisiä tungokseen asti tullut. Väkeä kuitenkin kävi katselemassa paikan päällä tuotteita ja muutamat päätyivät ostoksiakin tekemään. Saimme siis kaikki myyntiin osallistuneet taas lisää kokemusta tulevaa varten.

sakk-joulumyyjaiset

Seuraavaksi mielessä siintää joululoma ja kiireistä rauhoittuminen. Ehkäpä loma tuo tullessaan mieleen uusia ideoita ja niitä on hyvä lähteä toteuttamaan ensi vuoden puolella kun aherrus taas koulussa jatkuu. Siispä toivotan kaikille hyvät joulun odotukset ja ensi vuonna uudella energialla eteenpäin.

Kati Ljetoff, artesaaniopiskelija pehmeiden saamenkäsitöiden linjalta

Hyvää huomenta! Buorre iđit!

Vuosi 2016 on lopuillaan. Syyslukukausi on tehty ahkerasti opintoja ja töitä. On pysähtymisen hetki.

Joulujuhla on tärkeä etappi oppilaitoksessa. Siitä alkaa laskeutuminen jouluun. Ennen joulujuhlaa on pitänyt ehtiä saada valmiiksi monta asiaa, monta työtä, monta tehtävää. Ja kun on tehty parhaamme, voimme hengähtää ja levähtää hetken aikaa.

img_6123

IMG_6099.jpg

Joulun odotukset täyttävät mielen. Joulu on yhdelle täysiä suklaarasioita, toiselle laatikoiden ja piparin tuoksua, joulupaketteja, yhdessäoloa perheen kanssa, joulukirkkoa, kynttilöitä haudoille jne. tai sitten joku haluaa ohittaa joulun kokonaan viettämällä ”normiviikonlopun”. Vaihtoehtoja hyvästä tavasta hiljentyä jouluun löytyy jokaiselle omansa ja ne ovat yhtä arvokkaita kaikki!

Uskon kuitenkin, että jokainen odottaa joulun ajalta jotain erityistä, vähän luksusta, jotain sellaista, joka katkaisee arjen rutiinit.

Elämme 2010- lukua. Meidän länsimaisten hyvinvointiyhteiskunnassa asuvien yhtenä tavoitteena tällä hetkellä on bongata elämyksiä. Enää luksuksena ei pidetä ferraria tai loistoristeilijää, vaan sitä mistä saamme huikean kokemuksen. Matkailijat ovat löytäneet meidän alueemme luksuksen – puhtaan lumen, pakkasen, revontulet, kaamoksen, puhtaat vedet, luonnonmarjat, riistan ja kalan, saamelaiskulttuurin sekä hiljaisuuden ja turvallisuuden. Toiselta puolelta maapalloa tullaan meille tänne niitä ihastelemaan ja ihmettelemään ja saamaan ennen kokemattomia elämyksiä. Meille, jotka elämme täällä, onkin pidettävä huoli siitä, että ympäristömme säilyy myös jälkipolville yhtä upeana ja mahtavana kuin sen voimme kokea tällä hetkellä.

Tänä vuonna on ilmestynyt kolmen vahvan naisen kirjoittama kirja LUKSUS suomalainen osaaminen kilpailuetuna. Luksusosaamista pidetään Suomelle vahvana mahdollisuutena saada Suomi nousuun. Monien kotimaisten tuotteiden ja palvelujen lähtötasoa pidetään niin hyvänä, että niistä voidaan jalostaa luksustuotteita maailman markkinoille. On hienoa, että Suomen osaamista arvostetaan! Suurten maailmalla noteerattujen arvostusten keskellä meidän jokaisen on huomattava se, mitä me voimme tehdä hyvin, ja mistä tulee meille jokaiselle omaa luksusta. Arvostetaan sitä, mitä me teemme itse hyvin ja annamme arvon myös opiskelu- ja työkaverin hyvin tehdylle työlle ja osaamiselle!

Mikä on luksusta juuri minulle? Sitä voi miettiä joulunpyhinä jokainen meistä!

Meillä koulussa on monia asioita, joita voimme pitää luksuksena:

  • ahkerat opiskelijat
  • siistit opiskelutilat
  • maukas ja terveellinen ruoka
  • toimelias henkilökunta
  • hyvät opettajat
  • leppoisa ilmapiiri
  • erinomaiset välineet ja materiaalit
  • puhdas ympäristö
  • jne. jne.

Luetteloa voisi jatkaa monella tekijällä, mutta mikään seikoista ei ole luksusta, jos kuljen ”silmät ummessa” enkä pysähdy, hoksaa ja huomaa. Ei ole itsestään selvää, että opiskeluympäristössä asiat ovat kuten meillä SAKK:ssa.

Pysähtyminen vuoden lopulla, joulun kynnyksellä on tärkeää. On hyvä katsoa vuotta taaksepäin ja samalla kääntää ajatukset tulevaan vuoteen. Ensi vuonna, vuonna 2017, vietämme Suomen 100 v. itsenäisyyden juhlavuotta. Me aloitamme juhlinnan viettämällä arvokkaasti 6.2. saamelaisten kansallispäivää. Tuolloin tulee kuluneeksi 100 v. siitä, kun vietettiin ensimmäistä kertaa saamelaisten kansallispäivää. SAKK:n väki kokoontuu Inarin kunnan koululaisten kanssa Sajokseen yhteiseen ohjelmalliseen juhlaan.

Vaikka ajatukset ovat jo tulevassa ja vähän viivähtävät menneessä, me elämme tässä hetkessä. Kiitos jokaiselle syksyn uurastuksista! Nyt nautimme yhteisestä joulujuhlasta, onnittelemme valmistuvia opiskelijoita, herkuttelemme juhlan jälkeen puurolla ja joulukahveilla. Olemme yhdessä ja iloitsemme joulusta ja joulun sanomasta.

Tervetuloa yhteiseen joulujuhlaan!

Bures boahtin juovlafeastii!

-Alakko opettajaksi?

wpid-who-me-Jaa määä vai? Nâ tiõttlõs!

Siinäpä sinulle haaste: Opeta 40 ov opintokokonaisuus koltansaamen kieltä ja kulttuuria erilaisissa elämäntilanteissa ympäri Suomea oleville aikuisopiskelijoille iltaisin. Suunnittele oman ja opiskelijoitten perhe- ja työelämän, lasten ja omien harrastusten, huolien, murheiden ja oppimisen ilon sekä erilaisten oppimistyylien sovitteleminen yhteen. Tee tämä etäopetusalustalla jossa puhut itseksesi tietokoneelle, jossa et näe opiskelijoista kuin korkeintaan pienen kuvan. Äänen sentään kuulet, sikäli kun kaikki laitteet ja yhteydet pelaavat ongelmitta, joka sekään ei aina ole niin taattua. Onneksi tämä puoli on virtuaalitiimin osaavissa käsissä ja ongelmat ovatkin olleet yleensä palveluntarjoajan puolelta johtuvia. Syvennä samalla omaa alkeellista osaamistasi, jotta voit opettaa aiheen paremmin muillekin. Opettele samalla uudet käytännöt valtionoppilaitoksen byrokratian valtavassa maailmanpyörässä. Kaksi lukuvuottahan siinä menee väkisinkin.

_mg_4004

Virtuaaliopettajan työkaluja.

Koltansaamen kielen ja kulttuurin opinnot järjestetään Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa ensimmäistä kertaa  virtuaaliopintoina. Ei liene näin laajaa kokonaisuutta monessa muussakaan oppilaitoksessa etäopintoina toteutettu. Ensimmäistä kertaa allekirjoittanutkin opettaa aikuisryhmälle yhtään mitään, jos ei aikoinaan joulusesonkina briteille opetettuja moottorikelkan kaasun, jarrun ja stoppinapin paikkaa lasketa. Jonkin verran ehdin onneksi opettaa nuorisolle ja lapsille erinäisiä aiheita aikaisemmassa työssäni, joten jotain käryä silti nousee korvien välistä. Opettajaksi kasvamistahan tämä on ollut koko syksy. Alku jännitti, mutta kuten sanotaan: Työ tekijäänsä opettaa. Onneksi opetukseen on saanut tulitukea SAKK:n Arktista pedagogiikkaa -hankkeelta. On luettu virtuaaliopetuksen keinoja, oppimistyylejä ja muokattu materiaaleja virtuaaliopetukseen sopiviksi. Konkariopettajilta ja virtuaalitiimiltä on saanut apuja ja arvokkaita vinkkejä ja SAKK:n koko henkilökunta neuvoo auliisti eteenpäin ja erinäisten vaikeuksien ja vastoinkäymisien kautta on lopulta menty voittoon.

Opiskelijat ovat todella upea ryhmä. Erittäin korkealla motivaatiolla varustettuja oman alansa huippuja. Osa on jäänyt ulos kuka mistäkin syystä ja pari pääsi varasijalta mukaan, mutta yhtäkaikki ryhmähenki tuntuu muodostuneen jo nyt todella uskomattomalla tavalla, vaikka porukka ei näe toisiaan muutamaa poikkeusta lukuunottamatta.  Rankka tankkaaminen on tuottanut tulosta ja lauseiden muodostaminen alkaa onnistua jo kolmen kuukauden opiskelujen jälkeen. Lausuminen alkaa olla hanskassa ja sanavarastokin karttuu pikkuhiljaa. Tämä on varmasti sellainen osa-alue, johon opiskelijat joutuvat itse eniten näkemään vaivaa. Sanoja tulee vastaan ja kielelle pyritään altistamaan itseään niin paljon kuin vain suinkin mahdollista. Oli se sitten äidin, isän,  siskon, mummin, kummin tai kaiman kanssa. Pikkuhiljaa siirrymme tunneillakin enemmän ja enemmän koltankielen käyttämiseen ja puhumiseen. Itsellänikin tulee vielä varmasti paljon virheitä ääntämisessä ja tarkistamisessakin, mutta onneksi tarkkasilmäiset opiskelijat huomauttavat, usein, että ”Hetkinen! Eikös tämä menekään näin?” Ja näinhän se menee.

Yhdessä opetellessa menee ihmisikä. Olkaamme siis armollisia toisillemme ja itsellemme, ottakaamme huomioon toistemme oppimismallit ja elämäntilanteet, opetelkaamme oppimaan ja opettamaan. Kaiken tietoni lupaan jakaa ja pyrin näyttämään oikean suunnan. Sellaisia kai opettajat nykyään ovat. Ei niinkään auktoriteetteja vaan tiennäyttäjiä.

June Flatfoot

Matkailukoulutuksen verkostopäivät Inarissa

– opeharjoittelijan kokemuksia

IMG_5298.JPG

Marraskuinen keli on kolea ja vihmova. Lunta on täplinä siellä täällä ja Inarijärvi
on vasta saanut ohuen jääriitteen peitokseen. Ympäri Suomea tapahtumaan
kutsutut matkailualan ammattilaiset tupsahtelevat aamuhämärissä Sajoksen
aulaan, vuonna 2012 valmistuneeseen saamelaiskulttuurin keskukseen. Siellä
täällä hyörii matkailun ja liiketalouden opiskelijoita valmiina vastaanottamaan
vieraita. Tuore kahvi tuoksuu ja kokkiopiskelijoiden leipomat kinkkunyytit
odottavat ottajaansa.

Tapahtuma on järjestetty yhteistyössä Saamelaisalueen koulutuskeskuksen,
Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin sekä Visit Finlandin kanssa.

Ensimmäisen päivän teemana on saamelaisuuden ja muiden alkuperäiskansojen
kulttuuri. Miten kulttuuria voidaan hyödyntää ja kehittää matkailussa kestävästi
ja oikeaoppisesti? Päivät avaa Saamelaisalueen koulutuskeskuksen rehtori, Liisa
Holmberg. Tämän jälkeen tervehdyksensä päiville antavat niin Visit Finland,
opetus- ja kulttuuri-, työ- ja elinkeinoministeriön kuin Inarin kunnankin
edustajat. Puheenvuoroja on eri saamelaisalueen toimijoilla, ohjelmapalvelu- ja
majoituspuolen yrittäjillä. Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio
esittelee Saamelaiskäräjien ohjeistuksen saamenasujen käytöstä
matkailumarkkinoinnissa ja Jeremy Smith luennoi kestävän matkailun
merkityksestä ja tulevaisuudenkuvista. Illan suussa vieraat pääsevät ohjatulle
tutustumisretkelle saamelaismuseo Siidaan.

Toisen päivän sisältö on koulutuspainotteisempi. Puhujina on matkailualan
koulutusta järjestäviä tahoja ja työpajoissa pohditaan ammatillisen koulutuksen
uudistuksia ja korkea-asteen työpajassa matkataan opinnäytetöiden viidakkoon.
Iltasella vieraat pääsevät heittäytymään luonto-ohjaajaopiskelijoiden
toteuttamiin ulkorasteihin, joissa testataan niin hoksottimia kuin nopeuttakin.
Vieraat jaetaan satunnaisiin ryhmiin toisiinsa tutustumaan. Ryhmät pääsevät pohtimaan ja ratkaisemaan rastitehtäviä ja yhteistyö uudessa pohjoisen ympäristössä sujuu hienosti, välillä päätä raapien. Leikkimieliset ulkoaktiviteetit sujuvat mainiosti ja voittajajoukkueelle lahjoitetaan muistoksi poronluusta veistetyt kirjeveitset, nekin aitoa käsityötä SAKK:n opiskelijoilta.

Saamelaiskulttuuri tulee esille molempina päivinä myös asuissa. Hämmästelen ja
ihastelen eri väreissä loistavia pukuja ja kimaltavia koruja, etenkin riskuja.
Riskut ovat saamenpuvun kanssa käytettäviä rintakoruja, jotka helisevät
laukkasten osuessa toisiinsa. Laukkaset, hopeiset tai kultaiset pienet lautaset
korun ympärillä kuvaavat auringon kiertoa ja niiden helinän uskotaan tuovan
hyvää onnea. Asukokonaisuuden täydentävät poronkoivista valmistetut
karvakengät, nutukkaat, joilla kulkiessa askel on vaimea, ei kuulu korkokengän
kopinaa, vain riskun taianomaisia helähdyksiä.

Kokkiopiskelijat loihtivat juhlavat ateriat illallisille. Tarjolla on poroa, kalaa ja
marjoja eri muodoissa. Poro on teurastettu ja palasteltu
porotalousopiskelijoiden toimesta, kala pyydetty Inarijärvestä ja marjat poimittu
ympäristöstä. Kokki- ja eräkokkiopiskelijat ovat valmistaneet kaikki tarjottavat
itse, eineksiä ei aterioista löydy. Viinikin on luomua ja tarjoilijoina toimivat,
jotkut jopa ensi kertaa, eri alojen opiskelijat. Ammattitaitoisesti, asiallisesti ja
hymyillen.

Ensimmäisen illan musiikkiohjelmasta vastaavat Saamelaismusiikkihankkeen
muusikot. Koko salin täyttävää joikua ei voi sanoin kuvailla, se pitää kuulla.
Uskomaton ääni sai mieleni matkaamaan erämaahan, poromiesten tiettömän
taipaleen päähän, jossa joiku on raikunut poropaimenessa, tuoden lohtua
pimeään ja yksinäiseen, armottoman luonnon keskelle. Toisen illan musiikillista
antia Sajoksen saliin tuovat nuoremman saamelaiskulttuurin edustajat, rapmuusikot
Ailu Valle ja Amoc. Valkokankaalle heijastetaan artistien luontoon
sijoitettu musiikkivideo, joka on julma, mutta huumorilla höystetty. En osaa
saamenkieltä, mutta sieltä täältä pulpahtelee esiin sanoja, jotka uskon
ymmärtäväni Melodia on tarttuva ja itselleni vieraalla kielellä vuoron perään
hymyssä suin räppäävät muusikot aikaansaavat huumaavan elämyksen. Satu
Aikion illan päättävä laulu ja rummutus on täydellinen päätös tälle
saamelaiskulttuuriin joka tavalla nivoutuvalle tapahtumalle.

MAKOVE 2016 -päivien vetovastuussa oli SAKK:n matkailualan lehtori Minna-
Carita Haantie. Yli satapäisen, korkea-arvoisen kuulijakunnan osallistama
tapahtuma oli lämmin ja tuttavallinen, mutta silti lujalla ammattitaidolla ja
hyvällä suunnittelulla toteutettu tapahtuma, jossa vieraat viihtyivät ja saivat
varmasti paljon ajateltavaa ja hyviä muistoja kotiin vietäväksi.
Opetusharjoittelijana saamani kokemus oli vertaansa vailla. Sain uusia
näkökulmia alkuperäiskulttuurin ja kestävän kehityksen merkitykseen
matkailussa, uskallusta heittäytyä tilanteisiin ja itseluottamusta omaan
osaamiseen, jonka uskon olevan myös muiden tapahtumaan osallistuneiden
opiskelijoiden tunnetila.

Salla Karhumaa 22.11.2016
Opetusharjoittelija
OAMK/AMOK

”Pedagogiikalla perustellaan koulutuksen tavoitteita, arvoja ja käytäntöjä, sekä menetelmävalintoja.” Näin kuvailee Hellströmin Martti teoksessaan Sata sanaa opetuksesta – Keskeisten käsitteiden käsikirja (PS-kustannus, 2008).

Siinähän on pähkinänkuoressa meidän koulun arktisen pedagogiikan hanke!

“Arktisella pedagogiikalla” perustelemme

-tavoitteitamme, mm. asuinpaikasta tai koulutustaustasta riippumatonta koulutuksellista tasa-arvoa

-arvojamme, jotka pohjautuvat paikallisiin (saamelaisiin) kulttuureihin

-käytäntöjämme ja menetelmiämme, joita ovat mm. ilmiöpohjainen ja pelien avulla oppiminen sekä muut teknologian suomat mahdollisuudet.

blogikuva10112016

Joskus koulutuksen kehittäminen on vaan kivaa ja kaunista! Opiskelijoiden kuvasatoa

Hankkeen muuttuvan opettajuuden työpajoissa 13.6. ja 3.8. koulumme opettajat käynnistivät kehittämispilotteja, joiden teemat vaihtelevat pilvitallennusratkaisuista sekä yhdessä työstettävien dokumenttien käytöstä esim. työssäoppimisen dokumentointiin.

Parhaimmillaan teknologia tuo opiskeluun uusia ulottuvuuksia ja visuaalisuutta, kuten tämä esimerkki osoittaa:

Saamenkäsityöalan viimeisen vuoden opiskelijat kuvasivat Inarissa Ijahis Idja -musiikkifestivaaleilla erilaisia saamenpukuja ja asusteita sekä niiden yksityiskohtia ja julkaisivat kuvat Saamelaisalueen koulutuskeskuksen saamenkäsityöalan Instagram-tilillä tunnisteella #ijahislooks2016.

Aluksi opiskelijat tutustuivat Instagram-sovelluksen käyttöön ja käyttöehtoihin. He harjoittelivat kuvaamista ja julkaisemista omilla älypuhelimillaan. Kuvaustehtävä paikan päällä opetti lähestymään tuntemattomia ihmisiä, mikä harjaannuttaa heitä mm. asiakaskohtaamisiin ja -palveluun. Oli pyydettävä kuvauslupaa sekä haastateltava puvun ja asusteiden taustoista. Opiskelijat kokivat tehtävän mukavana vaihteluna perinteiseen luokkatilassa tapahtuvaan oppimiseen.

Osalle opiskelijoista Instagramin käyttö oli uutta, mutta tehtävän jälkeen he saattoivat luoda oman tilin ja julkaista kuvia omista töistään.

Ihania festivaalikuvia sekä kuvia opiskelun arjesta ja valmistetuista tuotteista pääset katsomaan linkistä https://www.instagram.com/sogsakk_dipmaduodji/

Virpi Jääskö

projektisihteeri

Arktista pedagogiikkaa -hanke

%d bloggers like this: