Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Archive for helmikuu 2010

Suomen menestys Vancouverin olympialaisissa on ollut ennakko odotuksiin nähden suorastaan surkeaa. No, onneksi eilen 13. kisapäivänä saatiin naisurheilijoidemme ansiosta pari mitskua lisää, nostaen huikean mitalimäärämme jo kolmeen! Mutta näin ankaralle penkkiurheilijalle, johon lasken itseni myös kuuluvan, kisat ovat olleet pettymyksiä ja ärräpäitä täynnä. Ja varsinkin urheilijoidemme selitykset huonosta menestyksestä ovat masentavaa kuunneltavaa. On tukkoisuutta, voimattomuutta ja vaikka mitä tärkeimmissä kisoissa!?! Toisaalta olympialaisissa kaikki ovat huippukunnossa ja menestyminen vaatii huippuonnistumista, mutta miksi juuri suomalaisilla tuntuu kaikki menneen pieleen!! On syynä sitten henkinen valmistautuminen tai tiukasta taloudellisesta tilanteesta johtuva leiritysten puute, uskon, että liitoilla on  kriittisten arvioiden jälkeen tehtävä radikaaleja toimia. Olemme selvästi tällä hetkellä heikoin talviurheilumaa Norjaan ja Ruotsiin verrattuna ja onpa mitalitaulukossa korkeammalla aina niin ”lumivarma” Australiakin.

Sivujuonteena mainittakoon Arktinen yliopisto lähetti kyselyn jäsenoppilaitoksilleen (myös SAKK:lle), jossa tiedusteltiin olympialaisissa mahdollisesti kilpailevia jäseniä. Olisiko meidän pitänyt lähettää edustaja kisoihin, olisi varmaan mitalitilasto näyttänyt Suomen osalta erilaiselta  🙂

Olympialaisista poiketen meidän Poro muotiin –hankkeen järjestämä porodesignkilpailu Poro IN! oli menestys. Kilpailun osallistujamäärä oli kiitettävä, peräti 31 eri kilpailutyötä ympäri Suomen maata. Kilpailun voittajiksi valittiin kaksi eri työtä, jotka julkistettiin SAKK:ssa viime perjantaina 19.2. Voittajiksi valikoituivat oululaisen Katja Lettisen poron konttiluusta ja hopeasta suunnittelema korusarja sekä Pekka Tuomisen teräksestä ja poronsarvesta valmistama yhden käden taittoveitsi Tossavanlahdelta. Näin sivuhuomautuksena mainittakoon, että molemmat voittajat ovat ainakin osittain SAKK:n kovan ja ankaran koulukunnan ”reenauksen” tulosta. Katja Lettinen opiskelee ensimmäistä vuottaan korukivi- ja jalometallilinjalla. ”Puukkopekka” Pekka Tuominen on puolestaan tehnyt ensimmäisen puukkonsa täällä meillä SAKK:ssa parisenkymmentä vuotta sitten opiskellessaan luontaistalouden harjoittajaksi.

Jätetäänpä kisat vähäksi aikaa taka-alalle. Reilun viikon ajan (16.–27.2) meillä on ollut vierailijoita Venäjältä, Taimyrin, Nenetsian, Komin ja Murmanskin alueilta. Heidän matkansa liittyy Ulkoasiainministeriön rahoittamaan Arktinen poro -hankkeessamme järjestettävään työpajaan. Työpajassa on keskitytty poronnahan ja –turkiksen jatkojalostukseen sekä luonnonmukaisesti perinteisellä saamelaisella menetelmällä sisnojen valmistukseen käyttäen Toivoniemen nahkamuokkaamon koneita ja laitteita. Vierailijat työskentelevät kotimaassaan pääasiassa poronnahan ja -käsitöiden parissa. Työpajan aikana osallistujat ovat myös tutustuneet alan yrityksiin niin Inarin alueella kuin opintomatkalla Rovaniemi-Pello-Pajala-Kolari-Kittilä akselilla. Lisäksi heillä on ollut mahdollisuus opetella valmistamaan saamelaisia perinnekäsityötuotteita esim. sarvesta, luusta, koipinahasta ja sisnasta meidän opettajiemme opastuksella. Tämäkin vierailijaryhmä monien muiden lisäksi osoittaa, että kansainvälinen toiminta on tärkeässä roolissa oppilaitoksessamme.

Kävin alkuviikosta Hetan toimipaikassa. Sinnehän on valmistumassa Utsjoen ja Sevettijärven tavoin käsityöpaja, joka mahdollistaa puu-, luu- ja hopeakäsitöiden tekemistä. Sevettijärvellä ja Utsjoella pajat alkavat olla valmiita, mutta Hetassa on vielä remonttivaihe kesken. Mutta tuleepa hienot ja käytännölliset tilat remontin valmistuttua! Kylä- tai käsityöpajojen merkitys alueillensa on tärkeää ja osoittaa oppilaitoksemme kiinnostuksesta kehittää koko Saamelaisaluetta.   

Janne Näkkäläjärvi

Read Full Post »

Monipuolinen koulutustarjonta napin painalluksella

Saamelaisalueen etäopiskelumahdollisuuksia esitellään tiistaina 2.3.2010, klo 14-18 SAKKin Ivalon toimipisteessä. Tule esittämään kiperiä kysymyksiä etäopiskelusta ja opintotarjonnasta etäopiskelun infopäivään.

Saamelaisalueen koulutuskeskuksen virtuaalikoulu, Lapin maakuntakorkeakoulu ja Kalotin oppimiskeskus esittelevät saamelaisalueen monipuolista  etäopintotarjontaa aina opinnoista hakuaikoihin. Tasatunnein pidetään lyhyt esitys eri organisaatioiden koulutustarjonnasta. Voit tulla myös tutustumaan, millaista etäopiskelu on käytännössä.

Tapahtuma järjestetään Saamelaisalueen koulutuskeskuksen Ivalon toimipisteen avoimien ovien päivillä. Koulutustarjontaa esittelevät Eeva-Liisa Rasmus ja Tero Riskilä (SAKK), Anu Pruikkonen (Lapin Maakuntakorkeakoulu), Anne Kautto (Lapin avoin yliopisto), Satu Koskela (RAMK) sekä Eleni Mizaras ja Raisa Järvenpää (Kalotin oppimiskeskus).

Tule tutustumaan, millaista etäopetusta Saamelaisalueella on tarjolla keväästä 2010 alkaen!

Read Full Post »

Sámi oahpahusguovddáš ordne sámegiela ja -kultuvrra gurssaid ja skuvlejumi miehtá Sámi. Gurssat leat eanaš giellakurssat, anáraš-, nuortalaš- ja davvisámegiela giellagurssat,  muhto leat maid ollu iešguđetlágan kulturkurssat (omd. duddjonkurssat, borramušgurssat), mat  oahpahuvvojit sámegillii. Gurssat dollojuvvojit dábálaččat eahkedis dahje vahkkoloahpaid áigge ja kurssaid  guhkkodat rievddada 1 oahppovahku kurssain gitta 12 oahppovahku kurssaide.

Jagi 2009 áigge Sámi oahpahusguovddáš lea ordnen ollu iešguđetlágan duodjekurssaid, oktiibuot 63 duodjekurssa. Anár gielddas lea ordnejuvvon 24 duodjekurssa, Vuohčus 5, Eanodaga gielddas 20 ja Ohcejoga gielddas 14.

Giellakurssat leat leamaš jagi 2009 áigge oktiibuot 8: Anár gielddas 5, Eanodaga gielddas 1 ja guokte kurssa leat oahpahuvvon interneahtas LearnLink bokte. Dáin kurssain 2 leamaš anárašgiela ja 2 nuortalašgiela kurssat ja 1 kursa leamaš davvisámegiela kursa.

Duodje- ja giellakurssaid lassin Sámi oahpahusguovddáš lea ordnen eará kurssaid, oktiibuot 11 kurssa. Dain lea omd. oahpahuvvon mo gáktái geazadit dahje mo soljjuid lea buoremus vurkkodit, ráhkaduvon sámi árbevirolaš duhkorasaid, oahpahallon muddet digitála govaid ja geavahit dihtora.

Kurssain leat leamaš oahppit oktiibuot 710, nissonolbmot 589 ja almmáiolbmot dahje dievddut 121. Oahpaheaddjit leat oahpahan oktiibuot 4292 diimmu, ja oahppovahkut lea čoggon oktiibuot 1220,53. Anár gielddas lea oahpahuvvon 525,97 oahppovahku, Vuohčus 91,53, Eanodaga gielddas 389,30 ja Ohcejoga gielddas fas 213,73 oahppovahku.

Dá listu jagi 2009 áigge ordnejuvvon kurssain:

Duodjekurssat

Anár gielddas ordnejuvvon duodjekurssat:

  • Reaga ja sanireaga duddjonkursa
  • Anár- ja ohcejohmálle gahpira goarrunkursa
  • 4 goikkehiid ja gistáid goarrunkurssa
  • 3 čuoldinkurssa
  • Bearralhervenkursa
  • Sistedujiid goarrunkursa
  • Luhka goarrunkursa
  • Silbaduodjekursa
  • 2 kurssa, main sistedujiid leat herven datnebáttiiguin ja bearraliiguin
  • Reaga duddjonkursa
  • Niibbi dahje buvkku duddjonkursa
  • 2 Anár- ja ohcejohmálle gávtti goarrunkursa
  • Osttuid viežžan ja faskun
  • Liidneriessunkursa
  • Sisttiid válbmenkursa
  • Guollenáhkkedujiin goarrunkursa
  • Luhka goarrunkursa

Vuohčus ordnejuvvon duodjekurssat:

  • Vuohču málle gahpira goarrunkursa
  • Vuohču málle gávtti goarrunkursa
  • Sistedujiid goarrunkursa
  • Silbaduodjekursa
  • Veaddeduodjekursa

Eanodaga gielddas ordnejuvvon duodjekurssat:

  • Reahkakursa (rišlá)
  • Sisttiid válbmen- ja gápmasiid válbmenkursa
  • 3 sisteduodjekurssa
  • 2 goikkehiid ja gistáid goarrunkurssa
  • Liidneriessunkursa
  • 2 ulloliinni gođđinkurssa
  • Duhppenkursa
  • 3 loavdaga goarrunkurssa
  • Náhkkeboagankursa
  • Gaktegoarrunkursa
  • Luhka goarrunkursa
  • 2 goikkehiid goarrunkurssa

Ohcejoga gielddas ordnejuvvon duodjekurssat:

  • Čoarve- ja dákteduodjekursa
  • Firpmiid moardin- ja čiktinkursa
  • Fanasduddjonkursa, joatkkakursa
  • Čuoldinkursa
  • Ohcejohmálle gávtti goarrunkursa
  • Ohcejohmálle ja dološ kárášjohmálle gávtti goarrunkursa
  • Gaktegoarrunkursa
  • Goikkehiid ja gistáid goarrunkursa
  • Sistedujiid herven datneárppuin ja bearraliiguin
  • 2 luhka goarrunkurssa
  • Ulloliinni gođđinkursa
  • Náhkkeboagankursa
  • Gihcenáhgahpira goarrunkursa

Sámegiela kurssat

Anár gielddas ordnejuvvon giellakurssat:

  • Anárašgiela dievasmahttinskuvlejupmi, álgokursa
  • Anárašgiela dievasmahttinskuvlejupmi, joatkkakursa
  • Anárašgiela dievasmahttinskuvlejupmi, giellaoahppakursa
  • Nuortalašgiela intensiiva álgo- ja ságastallankursa
  • Anárašgiela vuođđokursa Anárašgiela dievasmahttinskuvlejupmi, álgokursa

Eanodaga gielddas ordnejuvvon giellakurssat

  • Davvisámegiela vuođđogursa

LearnLink bokte ordnejuvvon giellakurssat:

  • Nuortalašgiela joatkkakursa
  • Davvisámegiela vuođđokursa

Eará kurssat

Anár gielddas ordnejuvvon eará kurssat:

  • Sápmelaš árbevirolaš duhkorasaid duddjonkursa, SámiSoster ovttastallanprošeakta
  • Jávreguolástankursa, anárašgillii

Eanodaga gielddas ordnejuvvon eará kurssat:

  • Gáktái gárvodan- ja riskkuid ja soljjuid vurkkodakursa
  • Musihkka- ja juoigankursa
  • Máŋggagielat- ja kultuvrralaš seminára
  • Sápmelaš árbevirolaš duhkorasaid duddjonkursa, giehtadohká duddjon, SámiSoster
  • Digitálagovaid muddenkursa

Ohcejoga gielddas ordnejuvvon eará kurssat:

  • Gáktái geazadan- ja riskkuid ja soljjuid vurkkodankursa
  • Dihtorkursa, álgokursa

Jagi 2010 kurssain

Dá lea dušše oassi dain kurssain, mat leat algán dahje álget dán jagi.

Anáris lea álgán 11.1.2010 goikkehiid goarrunkursa ja 14.1.2010 álgá gietkama duddjonkursa. Avvilis álgá čuoldinkursa 13.1.2010.

Njuorggámis álgá luhka goarrunkursa 16.1.2010.

Gárasavvonis álgá ulloliinni gođđinkursa 18.1.2010, liidneriessunkursa 29.1.2010 ja davvisámegiela joatkkakursa 15.1.2010. Heahtás álgá sistedujiid goarrunkursa 27.1.2010 ja nuvttohiid goarrunkursa lea álgán juo 13.1.2010. Leaibejávrris álgá hearvafáhcaid, -suohkuid ja -gahpira gođđingursa 29.01.2010 ja ulloliinni gođđinkursa 15.1.2010. Gilbbesjávrris lea álgán 7.1.2010 gáktegoarrunkursa ja 9.1.2010 nuvttohiid goarrunkursa.

Jagi 2010 kurssaid birra oaččut dárkilut dieđuid Sámi oahpahusguovddáža interneahttasiidduin www.sogsakk.fiKurssitoiminta. Kurssaid birra almmuhuvvo maid báikkálaš áviissain, omd. Inarilainen, Enontekiön sanomat.

Lassedieđuid kurssaid birra addá maid Eila Syväjärvi, tel. +358 40 572 8398, e- boasta eila.syvajarvi@sogsakk.fi

Evttot, maid kurssaid Sámi oahphusguovddáš galggašii ordnet! Váldde oktavuođa Eilai eila.syvajarvi@sogsakk.fi dahje Outii outi.lansman@sogsakk.fi.

Teavstta čálii sámegiela ja -kultuvrra lektor Outi Länsman

Read Full Post »

Auringon kirkas kehrä kapuaa vaaramaiseman ylle ja saa toimipaikkanamme olevan vanhan emäntäkoulurakennuksen eteläsivun hohtamaan. Valo tunkeutuu ikkunoista luokkiin ja työhuoneisiin, antaen puhtia pimeän talvenselän jälkeen. Valo vauhdittaa myös Ivalossa opiskelevia hotelli- ja ravintola-alan kokkiopiskelijoita, joilla vuosi on lähtenyt reippaasti käyntiin. Kolmannen vuosikurssin opiskelijat ovat häärineet keittiössä vuodenvaihteesta lähtien ja vastanneet toimipaikkamme lounasruokailuista. Kakkosvuosikurssin opiskelijat ovat työssäoppimisjaksolla ravintoloissa ja ammattikeittiöissä ympäri Inaria ja ykkösvuosikurssi on paneutunut teoriaopintoihin.

Kaisu kokkaamassa japanilaista lounasta.

Kevätlukukaudella kokkiopiskelijat ovat vuosikurssi kerrallaan työssäoppimisjaksoilla ja koululla yksi luokka kantaa vuorollaan vastuun toimipaikan noin 60 hengen opiskelija- ja henkilöstölounaan valmistamisesta. Opiskelijat suunnittelevat itsenäisesti vastuuviikkojen ruokalistat ja valmistavat ateriat, mikä on tehokas tapa oppia ammattityön taitoja ja vastuuta. Kevätkauden tapahtumien vilkastumista odotellessa seuraavassa katsaus muutamiin kokkien syyskauden puuhiin.

Ijahis Idja

Työssäoppimisjaksojen ja Ivalon toimipaikan muonitustehtävän lisäksi hotelli- ja ravintola-alan opiskelijat opettajineen ”heittävät catering-keikkaa” siellä, missä palveluja milloinkin tarvitaan. Syksy 2009 olikin hyvin toiminnallinen monine tilauksineen. Ensimmäiselle keikalle päästiin heti koulun alettua elokuussa. Inarin toimipaikassa vietettiin Ijahis Idja – yöttömän yön juhla, jossa kokit muonittivat parisataapäisen SAKK:n perjantaipäivän kulttuuri- ja musiikkijuhlan osallistujajoukon.

Sevettijärven juhlatunnelmia

Jani ja Joni sijoittivat tarjoilupisteensä kioskitelttaan.

Viikkoa myöhemmin suuntasimme kolmen pikkubussin raitona Sevettijärven koulun ja kolttasaamelaisten asuttamisen 60-vuotisjuhlan ruokapalvelutehtäviin. Sevettijärvelle saavuttuamme oli ilo nähdä, miten koulun luokat ja juhlasali olivat muuttuneet suureksi juhlaravintolaksi kauniine pöytäkattauksineen. Juhlavieraita lieni lähes 700 henkeä, mukaan lukien kunniavieraana presidentti Tarja Halonen. Suuren yleisötilaisuuden ruokailun järjestäminen vaatii arkiluovuutta ja niinpä Sevettiin saavuttuamme yksi koulun luokista muuttuikin käden käänteessä kakkupajaksi Markku-open johdolla. Mutta unohtumattomimpana muistona juhlista näen mielessäni vieläkin Jyrki-open nilkat, jotka häämöttivät soppatykin laidalla, kun hän sukelsi viimeisiä keittoja padan pohjalta. Kaikkineen tapahtumassa oli suuren juhlan tuntu, joka jäi unohtumattomana opiskelijoiden mieleen, etenkin kun presidentti Halonen henkilökohtaiseti huomioi ja jututti palvelutehtävissä toimineita opiskelijoitamme. Aamu kuudelta alkaneen työntäyteisen päivän päätteeksi palasimme kotiin Ivaloon puolen yön tienoilla väsyneinä, mutta onnellisina.  

Lapin keittiömestareiden herkkupöytä

Lokakuun ensimmäisenä viikonloppuna oli Saariselän tunturihotellissa 18. Lapin keittiömestareiden järjestämä herkkupöytätapahtuma. Jo usean vuoden ajan toisen vuosikurssin kokkiopiskelijat ovat osallistuneet tilaisuuden järjestelyihin ja tehtäviin itse tilaisuudessa Markun ja Jyrkin johdolla. Valmistuvana luokkana kolmannen vuosikurssin opiskelijat pääsivät juhlavieraina tapahtumaan nauttimaan pöydän antimista. Tarjoilupöydät notkuivatkin herkkuja, jotka maistuivat ruhtinaallisilta.

Inarin kunnan kirjasto 150-vuotta

Inarin kunnan kirjastotoimi täytti viime vuonna 150-vuotta. Kunniakkaan tapahtuman pääjuhlaa vietettiin Ivalon kirkossa lauantaina 21. päivä marraskuuta. Kokkilinja sai vastuulleen juhlan catering tarjoilun. Ennen juhlaa seurakuntasalilla tarjottiin lounas ja juhlan päätteeksi tarjoiltiin juhlakahvit.

Itsenäisyyspäivän juhlaa

Sanna ja Mikhail täyttivät itsenäisyyspäiväjuhlan maljat.

Suomen itsenäisyyden 92-vuotisjuhlaa juhlittiin Ivalon toimipaikassa jo perjantaina 4. päivä joulukuuta. Juhlan projektinvetäjinä ja suunnittelijoina toimivat datanomiopiskelijat, tapahtuman isäntäpari löytyi lähihoitajaop

iskelijoista ja juhlan ohjelmapalveluista lupautuivat vastaamaan matkailulinjan opiskelijat. Juhla-ateriaan liittyvät työt hoituivat kokkien toimesta. Päivä alkoi juhlvasti lipunnostolla, jonka jälkeen arkinen opiskelu katkaisi hetkeksi juhlinnan. Ennen puoltapäivää kokoonnuttiin yhteen, kohotettiin (limukka) malja isänmaalle, nautittiin musiikkiohjelmasta ja siirryttiin juhlalounaalle.

Tilaustarjoilua ja joulun tekoa

Joulukuussa keittiössä kiirettä riitti viimeiseen koulupäivään saakka. Koululla vierailleet ryhmät toivat lisäväriä ruokalan asiakasjoukkoon ja hissin valmistuminenkin toi tullessaan tervetulleita tilaustarjoilutehtäviä. Vielä päivää ennen joulujuhlaa saimme vieraaksemme linja-autolastillisen yritystalouden opiskelijoita opettajineen Venäjältä.

Koko oppilaitoksen jouluateriaa valmistelimme aina, kun muilta töiltä ehdimme. Joulujuhla ja -ateria toteutettiin Inarin toimipaikassa, jonne juhlaruoat veimme mukanamme. Suuri kiitos jouluaterian onnistumisesta kuuluu Inarin keittiöhenkilökunnan lisäksi myös lähihoitajaopiskelijoille, jotka leipoivat ja laittoivat herkkuja kokkiopiskelijoiden ohella meidän kaikkien iloksi. Jouluateria kruunasi oppilaitoksemme syyslukukauden päättymisen, jonka jälkeen oli ilo siirtyä joululoman viettoon (kun tiskit oli tiskattu).

Arja

Read Full Post »

%d bloggers like this: