Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Archive for tammikuu 2013

Kultareissu 26.09.2012

Teimme retken syyskuussa 2012 Moberginojan ja Sotajoen kullankaivuualueelle Kutturantien varteen. Retkelle osallistuivat korukivi- ja jalometallialan kolmannen vuoden opiskelijat.

Vierailimme ensin Vesa Luhdan valtauksella Moberginojalla. Hän on kaivanut kultaa liki 30 vuotta käsikaivuulla. Tie kulta-alueelle ei ollut kokonaan normaalia asfalttitietä, vaan suurin osa tiestä oli soratietä, johon sade oli tehnyt isoja monttuja. Voitte uskoa että kyllä siinä auton iskunvaimentimet huusivat hoosiannaa, ja kyllä se matkustajienkin vatsanpohjasta otti välillä. Tuntui että olisi ollut jossain huvipuistolaitteessa kuin tavallisen pakettiauton kyydissä.

1
9 5

Perille päästyämme vaihdoimme kengät kumisaappaisiin sekä kannoimme tavarat autosta Vesan omistamalle pienelle mökille. Mökki ja sen ympäristö olivat juuri sellaiset mitä kullanhuuhtojan työympäristö pitääkin näyttää, hiljainen, hyvällä tavalla erakkomainen, luonnonläheinen ja koskematon. Tavaroiden purkamisen jälkeen Vesa laittoi meille nuotioon tulen jonka edustalla ruokailimme ja samalla Vesa näytti meille kultahippuja, granaatteja ja korundeja, joita hän oli löytänyt hippujen huuhdonnan yhteydessä. Ruokailun jälkeen menimme katsomaan Vesan työmaata. Siellähän oli iso kuoppa ja vesikouru, johon virtasi vettä läheisestä pienestä purosta. Meille jaettiin vihertävät käsivarren pituiset kumihanskat ja sinne vaan kaivamaan maata ja heittämään sitä vesikouruun. Sitten sitä piti katsella tarkasti sekä toivoa samalla että pohjalta löytyisi jokunen kultahippu. Mutta eihän sieltä meidän vuorolla löytynyt mitään, ei edes granaatteja. Sen jälkeen pääsimme kokeilemaan ihan perinteistä kullanhuuhdontamenetelmää, vaskaamista. Meistä jokainen löysi sieltä jonkun kultahipun, ja jotkut onnekkaat löysivät myös muutaman granaatin. Mutta uskokaa pois, se oli tosi kylmää puuhaa. Koska olimme liikkeellä jo aika myöhään syksyllä, niin veden lämpötila oli aika alhainen. Jos siinä olisi 8 tuntia putkeen vaskaamista tehnyt, niin kyllä sieltä olisi mukaansa saanut kivien lisäksi nuhan ja ehkä myös kuumeen.

4 2
3

Unna-hipun löytöpaikka

Iltapäivästä matkasimme Sotajoelle, jossa Maija ja Risto Vehviläinen ovat kaivaneet kultaa Riston vanhempien aloittamalla kaivauksella. He kaivavat kultaa konekaivuulla. Perhe tulee kaivaukselle kun lumi on sulanut ja ovat siellä talven tuloon asti. Myös perheen lapset ja lapsenlapset viihtyvät hyvin valtauksella. Ihastelimme paikkaa itsekin. Kävelimme kilometrin konekaivuupaikalle. Kaivuu oli huomattavasti massiivisempaa kuin käsikaivuussa. Koneen kauha nostaa maata isolle rihkalle, joka toimii koneelllisesti. Tässä maamassa erotellaan pienempiin ja pienempiin partikkeleihin. Lopuksi hienojakoisemmat materiaalit käsitellään vielä käsin vaskaamalla. Kullan lisäksi kaivauksessa löytyy kauniita korukiviä, kuten korundia ja granaattia. Näimme myös paikan, josta vuoden 1.8.2008 suurin hippu löydettiin. Hippu painoi 192g ja se nimettiin lapsenlapsen mukaan Unnaksi.

7 8

Lopuksi istuimme kodalla kahvistelemassa ja jutustelemassa kaivuusta. Pariskunta kertoili kullankaivajan arkipäivästä sekä oikeuksista ja velvollisuuksista alalla. Kaivuualue on hyvin syrjässä, joten koneenkäyttäjän on osattava korjata kaikki itse. Konekaivuu on tarkasti valvottua. Kaivajat raportoivat kultalöydöistä vuosittain viranomaisille. Myös viranomaiset käyvät ottamassa vesi- ja kalanäytteet sekä vaativat kaivauksen maisemoinnin.

-KIME1013:n opiskelijat

Read Full Post »

Sini Nuorgam

Sini Nuorgam

Virtuaalikoulun kevät näyttää varsin vilkkaalta sekä henkilöstöasioiden että toiminnan kannalta. Eeva-Liisa jäi virkavapaalle ja jatkan hänen tehtävissään ensi syksyyn asti sekä virtuaalikoulussa että Sápmi Miehtá- hankkeessa. Olen ollut nyt reilun kuukauden töissä Inarissa ja iloinen toteutuneesta haaveesta viettää vuosi pohjoisessa. Olen asunut pääkaupunkiseudulla noin 10 vuotta ja tuli mahdollisuus kokeilla jotain muuta.  Vakituinen työni Helsingissä Haaga-Perhossa aikuisten näyttötutkintojen parissa on siis hetken tauolla. Sukuni on Kaamasmukasta, joten pääsen nyt viettämään enemmän aikaa juurillani ja nauttimaan Lapin luonnosta.

Virtuaalikoulun toiminta on kasvanut niin, että nyt tarvitsemme Teron ja Ellenin kanssa lisävoimia etäopetuksen suunnitteluun ja tukemiseen.  Hakuilmoitukset suunnittelijan ja etäopetuksen tukihenkilön tehtävistä löytyvät sekä Virtuaalikoulun että Saamelaisalueen koulutuskeskuksen www-sivuilta. Virtuaalikoulu on mukana valtion oppilaitosten etäopetuksen koordinointihankkeessa, jossa kehitetään opettajien etäopetustaitoja. Nyt palkattava suunnittelija koordinoi tuota yhteistyötä ja opetusta virtuaalikoulun toiminnan lisäksi.

Virtuaalikoulussa on käynnissä parhaillaan pohjoissaamen perus- ja keskitason 10 ov koulutukset. Tämän lisäksi tuemme myös muiden oppilaitosten ja koulujen saamen kielen etäopetusta. Myöhemmin keväällä virtuaalikoulussa käynnistyy inarin- ja koltansaamen 2 ov. kurssit. Tarkemmat aikataulut ja tiedot ilmoitamme myöhemmin.

Sápmi Miehtá- hankkeen kolmas ja viimeinen vuosi pyörähti käyntiin. Hankkeessa toteutetaan mm. museoiden verkkonäyttelyitä, maakuntakirjaston pohjoissaamenkielinen lukupiiri ja opettajien etäopetuksen menetelmäkoulutusta. Hankkeen toiminnasta tiedotamme enemmän Sápmi Miehtán omilla verkkosivuilla. Linkki www-sivuille

Read Full Post »

Lapin yliopiston avoin yliopisto järjestää DAVVI opinnot Inarissa yhteistyössä Saamelaisalueen koulutuskeskuksen kanssa. DAVVI- Monitieteinen koulutushanke sai jatkoaikaa 31.7.2014 saakka.Hankkeessa tarjotaan lisää pohjoissaamen kielen aineopintoja, teollisen muotoilun aineopintoja sekä PR-viestintää. Alkavista opinnoista tiedotetaan kevään aikana pohjoisen paikallislehdissä ja SAKK:n sivuilla.

Luodaan katsaus meneillään oleviin opintoihin:

Sosiologian ja saamelaisen kulttuurin perus- ja aineopinnot 60 op.

"Pyrin aina lukemaan teoriakirjoja sillä tavalla, että ajattelen miten tämä liittyy tähän pohjoisen paikallisyhteisön elämään. Että löytyy semmoinen konkreettinen elämä tähän teorian kaveriksi" , kertoo opiskelija Laila Aikio.

”Pyrin aina lukemaan teoriakirjoja sillä tavalla, että ajattelen miten tämä liittyy tähän pohjoisen paikallisyhteisön elämään.
Että löytyy semmoinen konkreettinen elämä tähän teorian kaveriksi” , kertoo opiskelija Laila Aikio.      Kuva:Ulla Isotalo

Lisää Lailan ajatuksia DAVVI- opinnoista. Lue artikkeli

Aineopinnot on räätälöity pohjoisen tarpeisiin kahdesta oppiaineesta. Opetus tulee sekä Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden laitokselta että Oulun yliopiston Giellagas- instituutista. Opinnot luetaan hyväksi aineopintoina molemmissa laitoksissa, mikäli opiskelija myöhemmin hakee perusopiskelijaksi yliopistoon. Opintokokonaisuuden päättää tammikuussa Anni-Siiri-Länsmanin luentosarja ”Saamelaiset nyky-yhteiskunnassa”.


Viestinnän perusopinnot
25 op. pyörähtivät käyntiin syksyllä 2012. Ensimmäinen kurssi ”Johdatus viestintään” aloitettiin lähiopintoina Inarissa Marja Nousiaisen johdolla.  Anna Nieminen jatkoi ”Journalismin työpaja”- kurssin virtuaaliopetuksena. Pajassa syntyi 24 lehtijuttua. Opiskelijoiden paikallistuntemus ja oman alan asiantuntijuus takasivat juttujen laadukkuuden ja mielenkiintoisuuden. DAVVI- viestintäopinnot ovat osoittautuneet hyväksi keskustelufoorumiksi median ajankohtaisista ilmiöistä alueen paikallisten toimijoiden kesken.


Pohjoissaamen kielen perusopinnot 25 op.
on kaikki toteutettu virtuaaliopintoina yhteistyössä Giellagas- instituutin kanssa. Mukana opinnoissa on ollut ihmisiä niin Suomen saamelaisalueelta kuin Kautokeinosta, Oulusta ja Tampereelta. Syksyllä 2012 DAVVI:ssa aloitettiin uusina opintoina pohjoissaamen kielen aineopinnoista  (yht.9 op.) kolme kurssia.

Sisustus-ja tekstiilimuotoilun opinnoissa 9 op. aloittaa tammikuussa 13 opiskelijaa.


Teollisen muotoilun perus- ja aineopinnot 55 op. 

Marjaana Aikio ja Katja Simonen kertoivat DAVVI-opinnoistaan käsityöseminaarissa

Marjaana Aikio ja Katja Simonen kertoivat DAVVI-opinnoistaan käsityöseminaarissa. Kuva:Anne-Marie Kalla

SAKK järjesti käsityöseminaarin Sajoksessa tammikuussa 2012. Marjaana Aikio ja Katja Simonen kertoivat seminaarissa DAVVI- opinnoistaan.
Lue lisää Marjaanan ja Katjan ajatuksia. Lue artikkeli

Syksyllä 2012 muotoilun opiskelijat suunnittelivat  ”Sustainable Design”- kurssin harjoitustöinä liikelahjaideoita Sajokselle. Tehtävänantona oli suunnitella konferenssipaketteihin liitettäviä tuotteita.  Tuotteilla tuli  olla jokin käyttötarkoitus ja niiden perustan  tuli olla perinteisissä materiaaleissa sekä saamelaisessa/pohjoisessa kulttuurissa. Opettajana toimi Lapin yliopiston opettaja Milla Haarakoski.

Teollisen muotoilun opiskelija Katja Simonen suunnitteli Sajoksen liikelahjaideaksi arvoitukselliset ”Kotakahvit”.

Teollisen muotoilun opiskelija Katja Simonen luonnosteli Sajoksen liikelahjaideaksi arvoitukselliset
”Kotakahvit”.

Kuva:  Susanna Sandroos

Sinäkin ehdit mukaan ”Muotoilun oikeuskäytännöt”-kurssille!

Helmikuussa 2013 aineopinnoissa on vuorossa Muotoilun oikeuskäytännöt 2 op. Kurssille otetaan uusia opiskelijoita. Kurssi soveltuu hyvin duodjin tai muotoilun harjoittajalle, joka haluaa tietää enemmän oikeuksistaan.  Oikeustieteen maisteri Piia Nuorgam käsittelee muotoilun oikeuskäytäntöön liittyvää lainsäädäntöä, luo katsauksen mm. mallioikeuteen, tekijänoikeuteen, tavaramerkkiin ja patenttiin.

Kurssi toteutetaan virtuaaliopintoina arki-iltoina klo 18-20. Haku 31.1.mennessä. Hakulomake ja lisätietoja www.ulapland.fi/davvi
Kurssi on maksuton.


Teollisen muotoilun opiskelijat toteuttivat jo perusopinnoissaan liikelahjaideoita uArctic-verkostolle
.
Tuotteet (alla) ovat kiertäneet näyttelynä mm. Helsingissä, Rovaniemellä Arktikumissa sekä Lapin yliopistossa ja Inarissa Sajoksessa.
Tarkempaa tietoa tuotteista kuvineen löydät täältä. Kaikki tuotteet on kuvannut Susanna Sandroos.

Read Full Post »

%d bloggers like this: