Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Archive for joulukuu 2013

JOULUJUHLASSA 20.12.3013

Joulujuhlan juonnot tapahtuivat neljällä kielellä - inarin-, koltan- ja pohjoissaamen- sekä suomen kielellä. Kuvassa saamen kielten opiskelijat juontamassa.

Joulujuhlan juonnot tapahtuivat neljällä kielellä – inarin-, koltan- ja pohjoissaamen- sekä suomen kielellä. Kuvassa saamen kielten opiskelijat juontamassa.

JOULUJUHLASSA 20.12.2013

Bures boahtin buohkaiđe!

Tervetuloa kaikki yhteiseen Saamelaisalueen koulutuskeskuksen joulujuhlaan, tervetuloa opiskelijat, kutsuvieraat ja henkilökunta!

IHMISTEN KOHTAAMISISTA

Me ihmiset muotoilemme elämänkulkuamme, päiviämme, hetkiämme kukin omalla tavallamme. Meitä ihmisinä koskettaa monet asiat – katastrofit maailmalla, poliittiset käänteet, luonnonilmiöt yms. suuret asiat. Kuitenkin kaikkein eniten meitä koskettaa lähiympäristöön liittyvät asiat, lähi-ihmiset ja tapahtumat. Siis asiat, joissa olemme itse mukana.

Itse kukin meistä kantaa mukanaan kaiken tärkeän, jonka omistaa. Oma suhtautumisemme ratkaisee, miten koemme asiat. Joka päivä meillä on mahdollisuus nähdä ympärillä oleva todellisuus ja ympärillä olevat lähimmäiset aidosti kohdaten tai puolittain kohdaten tai ohittaen. Elämänrytmissämme on valitettavasti aivan liikaa epäkohtaamisen tilanteita, ohituksia ja pinnallisuutta.

Toisen ihmisen kohtaaminen on aina mahdollisuus – tapahtuipa se aamukahvilla, koulu- tai työmatkalla, oppitunnilla, koulun käytävällä, ruokasalissa, jumppasalilla, kauppajonossa. Kohtaamisessa on mahdollisuus sekä antaa että vastaanottaa ripaus hyvää mieltä ja lähimmäisen rakkautta.

Tutkijat sanovat hienosti, että kohtaaminen on vuorovaikutusta ja että kohtaaminen on minuuden uudenlaista löytämistä toisen ihmisen hyväksymisen kautta. Kohtaamisessa ovat aina sinä ja minä, minä ja sinä. Minän ja sinän kohtaaminen on parhaimmillaan aina luovaa ja ainutkertaista ja molemminpuolista.

Ei ole yhdentekevää, miten ”hoidamme” toisen ihmisen kohtaamisen. Voimme antaa hymyn ja levitämme siten hyvää mieltä ympärillemme. Voimme antaa viileän tai yhdentekevän vaikutelman ja katseen ja siten menettää positiivisen kohtaamisen mahdollisuuden. Keskustellessamme voimme aidosti kuunnella ja olla läsnä toisille tai sitten olla vain paikalla ja poissaolevina vain kuulolla.

Aito läsnäoleva kuunteleminen on toisen ihmisen kunnioittamista ja kohtaamista parhaimmillaan.

Näin joulun alla toisen ihmisen kohtaaminen puhuttaa. Kun olen katsonut televisiosta Hyvän joulumielen varainkeruun ohjelmapätkää, jossa pikkutyttö kirjoittaa joulukorttia ja ojentaa sen postimiehelle postiluukusta, pikkutytön ja postimiehen katseen kohtaaminen postiluukun raosta tuntuu hyvältä. Tytön tekemään joulukorttiin liittyy tietysti myös joulun viettämiseen liittyvä antamisen ilo ja toisten muistamisen ilo.

Unohtakaamme välinpitämättömyys ja kohdatkaamme toisemme aidosti ja olkaamme läsnä läheisille!

SYKSYN TÄRKEÄT

Syyslukukausi alkoi ihan vasta – elokuun puolivälissä ja nyt ollaan jo joululomaa aloittamassa. Jokainen meistä on oppinut syksyn aikana paljon. Oppimisen oikeutta ei ole yksin opiskelijoilla, se koskettaa meitä kaikkia niin opettajia, muuta henkilökuntaa kuin senioreitakin.

Oppiminen on mukavaa, välillä raskasta, välillä pelkkää puurtamista. Oppimista tapahtuu yksin-yhdessä- erilaisissa ympäristöissä – järvellä, muokkaamolla, kodassa, keittiössä, verstaassa, terveyskeskuksessa, kaupassa, asuntolassa, kotona. Oppimista tapahtuu joka puolella. Muutamat opiskelijat ovat ahertaneet opintoja niin, että heille voidaan tänään jakaa tutkintotodistukset. On hienoa, kun saavutetaan asetettu päämäärä!

Koululla on käynyt syksyn aikana vieraita, jotka ovat ilahduttaneet ja tuoneet omaa kulttuuriaan esiin. On ollut vieraita ulkomailta – Japanista, Venäjältä, Ruotsista ja Norjasta muutaman maan mainitakseni. Vieraita on ollut kotimaasta, erilaisia ryhmiä mm. Lapin maakunnan työpajaohjaajat, Lappia-koulutuskuntayhtymästä, oppilaita peruskoulusta jne.

On järjestetty hyvinvointitapahtumaa, avoimia ovia, on osallistuttu koulutusmessuille, joulumessuille jen. On tehty lukuisia, lukuisia opintokäyntejä, kalareissuja, vaelluksia, on ollut kielimestaritapaamisia. Oppimisympäristöt ovat monenlaisia.

Uusi johtokunta aloitti nelivuotiskautensa elokuussa. Rehtori Liisa jäi vuorotteluvapaalle ja vuoden sijaisuuden aloitti lokakuun alussa kehitysjohtaja Janne.

Opiskelijoiden lisäksi ihan ”virallisia” opintoja ovat suroittaneet ainakin opettajat. Syksyn aikana opettajat ovat kouluttautuneet kuka mitäkin…on suoritettu opettajan pedagogisia opintoja, näyttötutkintmestaria, oman alan täydennyskoulutuksia ja tutustumiskäyntejä, erityisopettajaopintoja, on opiskeltu osallistavia ohjausmenetelmiä ja ohjaamisen taitoja, on saatettu loppuun korkeakouluopintoja ym. ym.

Yhteenvetona täytyy sanoa, että meidän koulun väki niin opiskelijat kuin opettajat ja muu henkilökunta on kiitettävän ahkeraa ja aktiivista.

KIITOKSET JA JOULUUN VIRITTÄYTYMINEN

Inarin saamen kielen opettaja Anna Morottaja joikaa... "elämänmittaisen joiun"

Inarin saamen kielen opettaja Anna Morottaja joikaa… ”elämänmittaisen joiun”

Syyslukukausi päättyy ja on kiitosten aika. Meillä on paljon kiitettävää!

Kiitos siitä, että saamme olla yhdessä viettämässä joulujuhlaa!

Kiitos opiskelijoille oppimisesta! Ilman teitä meidän työllämme ei olisi merkitystä.

Kiitos maittavista ruuista!

Kiitos hyvin hoidetuista ja siisteistä opiskelutiloista!

Kiitos yhteiskunnalle koulumme resursseista!

Kiitos siitä, että opiskelijoiden turvallisuus ja vapaa-ajan ohjaus on hyvissä käsissä.

Kiitos siitä, että  on ollut mahdollisuus   turvallisiin kuljetuksiin ja hyviin opetusvälineisiin ja siihen, että  niistä pidetään hyvää huolta.

Kiitos kaikille jaksamisesta kaiken välttämättömän byrokratian pyörittämisessä.

Kiitos kaikille oppimisen mahdollisuuksien luomisesta.

Kiitos meille kaikille koko kuluneesta vuodesta ja ahkeroinnista!

Oikein hyvää joulujuhlaa ja leppoisaa joulua kaikille.

Ja vielä kerran tervetuloa joulujuhlaan!

Bures boahtin juovlafeastii! ja

Buriid juovllaid ja lihkolaš ođđa jagi buohkaiđe!

Maritta Mäenpää, apulaisrehtori

Tutkintotodistuksen juhlassa saivat kokki, kaksi artesaania, kaksi poronhoitajaa ja luonto-ohjaaja sekä matkailupalvelujen tuottaja (ei paikalla kuvassa)

Tutkintotodistuksen juhlassa saivat kokki, kaksi artesaania, kaksi poronhoitajaa ja luonto-ohjaaja sekä matkailupalvelujen tuottaja (ei paikalla kuvassa).Kuvassa vasemmalta Aleksi Kangasniemi, Maria Saijets, Lasse Lehtola, Maritta Mäenpää, Ismo Hannula, Ida Länsman.

Read Full Post »

SOG davvisámegiela lohkkiid jurdagat čavčča oahpuin.

Pirita:

Dál lea juovllamánnu ja mii leat leamaš mannan váhkus málestangurssas Goaskinnjárggas ja árvidehpet maid! Mii sámásteimmet measta olles mátkki. Dát lei dušše ovdamearka, ahte man bures sáhttá oahppat sámegiela moatte mánus.

Giela oahppan lea seamma vaikko dat livččii eŋgelasgiella dahje ruoŧagiella. Dat dárkkuha ahte mis leat ollu giellaoahpa, lohkamušat, čálut ja nu ain. Juste seammalágaid barggut go vaikko eŋgelasgiela diimmuin. Mis leat ollu ságastallanhárjehusat. Dat veahkeha ollu hállat sámegiela.Dáppe leat ollu buorre beaivvit muhto maid heajos beaivvit. Muhtumin orru nu ahte ii dás boađe mihkkige. Muhto juohke beaivvi oahppat ođđa ja juohke beaivi lea áibbas iesguđetlágan!

Dalle go fuomášat ahte áddet TV-ođđasaid dahje maid Heli ja Aslak hállaba Sohkaršohkkas dahje vaikko maid Ailu Valle ráppe, dalle oaččut fas eambbo energiija oahppat lasi.

Mu vuordámušat boahtte jahkái leat ahte boađán vissásit hállat sámegiela ja ahte dat ii leat šat nu gelddolaš ášši sámástit. Ja dieđusge hálidivččen stuorit sátnevuorkká. Háliidan oahppat cealkit sániid riekta ja juste seamma láhkai go mu fuolkkit. Ja go beassat hállat ođđa giela, dat dárkkuha maid ahte beassat deaivvadit ođđa olbmuid. Man somá datge lea!

Saana:

Fargga go skuvla lei álgii, mii manaimet Áŋŋelii. Doppe Guolnás lea Marja-Liisa Laiti ruovttubáikki. Mii vulggiimet dohko go mii fertiimet viežžat gámasuinniid, ostuid ja mii čokkiimet maid sániid. Mii manaimet dohko bussiin go mis ledje eará oahppiid fárus. Marja-Liisa čájehii mo gámasuinniid galggai čuohppat  ja dasto lei min vuorru.

Mii oahpahalaimet maid mo suinniid dipmejedje ja mo daid vikšadedje. Dárbbašeimmet duolba geađggi ja bávkkuheimmet suinniid ákšošipmáriin nu ollu ahte suoinnit dipme . Dasto goikadeimmet suinniid sávnni verándas gáhtu vuolde.

Mátki lei hávski. Basttiimet oahpásmit buorebut. Oaččuimet leat olgun, dolastalaimet ja navddašeimmet go lei nu somás loahppageassi. Lei liekkas ja beaivvádat.

Gámagoarrun skábmamánus (Anna-Leena)

Skábmamánus mis lei guokte vahkku duodjegursa. Das gurssas buohkat goaruimet goikkehiid. Dát lei hirbmat buorre áigi dása gursii go giellaoahpa lei juo vehá dolkadahtti. Leimmetge juo vuorddán ahte beassat goarrut gápmagiid.

Álggiimet barggu juo moadde vahkku ovdal go mii neskkiimet oahpaheddjiin válljejuvvon gápmasiid jiehkkuiguin. Ja dathan leige gárra bargu. Neaskán maŋŋel mii ostiimet ja dibmiimet gápmasiid. Viimmatge bođii áigi válljet makkár gápmagiid mii háliideimmet ja makkár sturrodat dat galgášedje leat.

Ovdalgo beasaimet goarrut vajaimet gápmaga osiid ja vel vuolasteimmet guolggaid. Gámagoarrun lei mu mielas hirbmat suohtas ja miellagiddevaš vaikko suorbmat vehá boatkuluvvege. Mii buohkat oaččuimet čáppa goikkehiid ja njunitge šadde loahpas áibbas fiidnát

Dál beare vuoddagat váilot ahte mun beasan geavahit mu gápmagiid. Láiggiid lean daidda goittotge juo oastán.

IT-oahput ja kulturoahput, bargoneavvut skuvllavázzimii (Sari)

Mu čakčá lea mannan nu johtilit, skuvlla, bargu ja bearaš, dat gal leat eallin dál. Mis lei áiddo  guovtte vahku gámagoarrunkursa, dat lei nu somás áigi, ožžon vuoŋŋastit vehá áigge skuvllabarggus ja mii fitniimet nu čáppa goikkehid.

Čakčat mis ledje IT-oahput ja kulturoahput okta vahkku goappašagat. IT-oahpus mii hárjehalaimet Word-teakstagieđahallama, vehá maid Excel ja PowerPoint. Mis lei Digi-govvagieđahallan ja álggiimet doallat Blogi. Dat lei buorre go álggus ledje diekkáraš kurssat, dat addet buorre bargoneavvu midjiide.

Kulturoahpuin mii oahpásmuvaimet maŋggaide dovddus ja ođđa áššiide. Mis juohke okta oahpai logi ođđa sámeášši ja čajeheimmet nuppiide daid, dat lei miellagiddevaš.

Bargoneavvut skuvlla vázzimii

Boađe oahppat, jos leat beroštuvvat sámegielas ja kulttuvras. Váldde maid humora fárrui. Leage válmmaš bargat. Oahpat ollu ođđa áššiid ja oaččut máŋggaid hávskkes skihpáriid.

Giella lea eanet go dušše sánit (Anni)

Mun bohten deike dakkár jurdagiiguin ahte dálhan mun oahpan sámegiela muhto mii dáhpáhuvai – ohppenge suomagiela. Ohppen dakkár sániid go tulistella, taajoa, kälmi, visto ja dakkár dajahusiid go ”piät tulla käymään” dahje ”kyllä se ei kyllä käy” dahje beare ”no se”, maid buohkat dadjet dáppe oppa áigge. Ii Helsset nu guhkkin leat ahte gal mun ollu áddejin juo go gullen daid vuosttaš geardde muhto dat lei miellagiđđevaš ášši, ahte nu moanat báikkálaš dajahusat bohtet sámegielas ja kultuvrras. Dan mun in diehtán ovdal.

Dalle go in dovdan davi inge Sámi vel nu lahka, jurddašin ahte dat eaba guokte sierranasa ášši. Muhto ii kultuvra sáhte sirret lássaspábbii. Seammás go oahpan Sámi birra oahpan maid davi birra ja nuppegežiid.

Mun jáhkán dasa árbevirolaš klisei ahte giella sisttisdoallu olles máilmmi. Sámegiela oahput leat rabastan uvssa ođđa máilbmái mii dušše viidu. Mu ieža máilbmi lea šaddan ja riggon hirbmadit sámegiela oahpuid fárus. Lean oahppan eanet iešguđetlágan áššiid oanehut áiggis go goassige ovdal.

Giella lea eanet go dušše sánit. Dolastallat, gáfestallat, guossástallat (tulistella, kahvistella ja kylästellä), daid in goitge Helssegis gullan. Daiguin sáhtán moivet gávpotolbmuid go finan ruovttus.

Kirste:

Vulgen lohkat sámegiela dainna jurdagin, ahte oahpašin čállit. Muhto jo vuosttas oahppomátkkis fuobmájin, ahte seammás mun fidnen ollu earáge.

Sieđggaid ja gámasuoidneviežžanmátkis mun gullen ođđa sániid ja mii galggaimet čoaggit ja mearkut dáid bajás. Jávregáttis rođus ja vilttiin ledje valjis muorjjit, mat eai dábálaččat boađe ovddal omd.  váđohat ja lávžžámuorjjit dahje veaddemuorjjit. Nu, ahte hui miellagiddevaš ja hui riggudahti giela dáfus čoaggit sániid miehtá skuvlajagi. Sánit mat eanaš gávdnojit jođedettiin, laktásit dihto bargguide ja dujiide. Nugo gápmagiid goarodettiin dahje earálágan oahppomátkkiin. Jurddáš logemađe beaivvis, dakkár sánit maidda mun in leat hárjánan, inge leat dárbbašan geavahit dáppe gilis. Dat leat valjis jagi áigge.

Lea midjiide okta nubbi bargu addon skuvllas, mii rikkudahttá giela. Lohkat ollu ja  iešguđetlágan girjjiid, dan barggu  mii leat easka álggáhan. Jurddáš, girječállit geat leat eret earáguovluin, sis lea geavahusas earalagan sánit ja dadjánvuogit. Dan mun jáhkan dan maid leat hui mávssolaš. Dán muttos jagi orru dego livččen easka veháš goavkalan uvssa dán imášlaš máilbmái, nu ahte bazán vuortit maid jahki munje fállá.

Oahpomátki Guovdageidnui (Rita)

Finaimet kultuvramátkkis Guovdageainnus. Mátkeofelažžan lei mis oahpaheaddji Heidi. Vuolgga dáhpáhuvai iđedis árrat. Busses doalaimet ovdasága juohke báikkis mat ledje mátkki alde. Vuosttas orustanbáiki lei Juhls. Doppe mii ovddošeimmet ebmos čikŋaide  ja eará dujiide. Huksehus, gos fitnodat lea, lei maid fiinnis ja duođai mearkkalaš. Hohpolaš áigedávvala dihtii eat sáhtán Juhls čikŋaid guhká liikostallat, dasto mii fertiimet juo doapmat borrat Sámi Allaskuvlii. Boradeami maŋŋel midjiide muitaledje Allaskuvla birra ja ságastalaimet sámegiela oahppiiguin. Skuvlas leat hui buorre sajit. Dan maŋŋel manaimet  oahpásmit Beaivváš Sámi Našunálateáhterii. Gulaimet teáhtera historjjás ja plánain. Dasto mii viegaimet čađa buot Guovdageainnu duodje- ja silbagávppiid. Eat oastán maidige, muhto jurddašeimmet boahtit ruovttoluohta vel  muhtumin go lea buorebut áigi. Maŋimuš orustanbáiki lei biebmogávpi, gos buohkaide dohppiimet fárrui vaikko maid; limonádaid, majonesaid… Reaissu buoremus ášši lei vuolgga ruovttoluotta Anárii. Muhtun čuođi mehtera  go leimmet vuodján, fuomášeimmet, ahte juoidá váilu. Bahálaš, Kirste lei báhcán gávppi ovdii su seahkain. Máhcaimet ruovttoluotta viežžat Kirstte ja dasto vulggiimet ruoktot. Ruoktomátki golai suohttasit vearbbaid sojahaladettiin.

Kulturdáhpáhusat Anáris (Katriina)

Mun liikon Anárii. Dáppe lea hirbmat ollu kulturdáhpáhusat. Borgemánus lei Ijahis Idja. Dát lea jahkásaš eamiálbmogiid musihkkadáhpáhus. Doppe loaiddastedje earret eará Angelit, Loviisa Negga ja Intrigue. Mannan jagiid dáhpahusaid juoiggai Nils-Heikki Paltto, go Ijahis Idja devddii logi jagi. Min skuvla osttii midjiide sisabeassanbileahtaid. Dieđusge mii buohkat finaimet festivalás.

Čakčamánus guossástalai Anáris Sajosis Beaivváš Sámi Našunálateáhter, mii loaiddastii

Ridn’ oaivi ja nieguid oaidni čájálmasa. Giehtačallosa ja musihka lei dahkan Nils Aslak Valkeapää ja biktasiid Berit Marit Hætta. Čájámas lei hui buorre eallámuš.

Go dál lea Nils Aslak Valkeapää ávvudanjahki, skábmamánus ledje Áillohačča 70-jagi riemut. Doppe loaiddastedje Ulla Pirttijärvi, Niko Valkeapää ja Johan Anders Bær. Sii lávlo, juige ja lohke Áillohaš divttaid. Sajos Dolla-sále lei dievva ja dovdu lei liekkus.

Giela oahppamin (Nico)  

Vuos mun sáhtášin muitalit ahte ođđa giela oahppan ii leat ollege álki. Barggu fertet dahkat ja olu. Muhto go lea motivašuvdna, de dat onnestuvvá. Skuvlla jagi álggus mii oahpaimet sámegiela vuođđoáššiid. Dat lei somá ja álki oahppat, muhto dat lei dušše álgu. Fuomáša dasttá ahte giela oahppan gáibida eambbo go dušše stuđeret skuvllas. Fertet bargat maid ruovttus ja muđuige astoáiggis ahte giella ruohtastuvvá. Gaskkohagaid orui ahte ii máhte maidege ja muhtumin orui ahte gal dat giella sodjá. Giela oahppan lea dego vuoristorata! Dakkár dat dušše lea. Álo goittotge oahppá muhto muhtumin ii fuomáš dan. Dalle lea dehálaš ahte muhtin arvvosmahttá ahte iešge oaidná ovdáneami. Dál goittotge moatti mánu maŋŋá fuomáša man olu mii leat ohpaimet nu oanehaš áiggis. Vel lea olu ášši man galgá oahppat muhto dál lea álkit oahppat go máhttá nu olu. Suohtashan dát lea!

GIELA OAHPPAMIN (Mariann)

Mun ráhkistan oahppat ja oahpahit gielaid, ja lean juo guhká háliidan oahppat davvisámegiela. Dán čavčča lean ožžon duođaid ollu. Lea leamaš fantastihkalaš studeret sámegiela ollesbeaivásaččat ja seammás  čiekŋut sámekultuvrii máŋgga miellagiddevaš ja addi lági mielde.

Mii liluhuvvot! Govahala, ahte sáhttá vuodjut lohkat giela iđidis eahkedii – ja dan lassin oažžu vel leavssuid eahketbihttán! Idja dušše lea muhtumin menddo oanehaš, go vel ferte oađđitge.

Vuosttas gurssa áigge mii oahpaimet máŋga vuođđonjuolggadusa ja sániid. Mii fidniimet máilmmi buriid tabeallaid ja oaččuimet hárjehallat daid vehkiin“dorvvolaš” birrasas. Nubbi gurssa oaččuimet duođaid testet min dáidduid, danin oahpaheaddji hálai masá dušše davvisámegiela ja attii midjiide  vaikko makkár váigadis bargguid. Mu mielas orui nugo álggos livččiimet ožžon hárjehallat vuodjanmáhtu goikásis, ja dasto min bálkestedje merrii ja mii fertiimet vuodjat buoremus máhtu mielde! Gáibideaddji muhto addi. Gal mii leat ožžon olu veahkige.  Ja lassi gelddolaš giellaoahppa! Dál viimmat Outi udnui midjiide maid preterihta! Jee!

Mis lea leamaš nu somá ovttas dán čavčča! Oahpaheaddjit leat leamaš earenoamážat, ja oahpposkihpárat áibbas hearvásat!! Juohke beaivve mun lean ilolaš ahte oaččun otnege mannat skuvlii, ja vel ihttin ja boahtte vahkus. Mun balan ahte dát jahki manná áibbas menddo johtilit.

Read Full Post »

Dán čállosa leat čállán SOG davvisámegiela lohkkit. Juohke bihtá álggus lea čálli namma.

Kirste:

Ráidu.

Ráidu.

Leimmet čoahkkanan beal ovcci áigái Sámi Oahpahusguovdáža feaskárii, gos mii dasto juohkáseimmet guovtte skuvlabiilii, unna bussežiidda. Nuppi biillas lei vuoddjin min okta oahpaheaddji Heidi ja nuppi biillas vuoddjin lei Jari. Ja mii suohttaseamos, buohkat leimmet beassan jur dán mátkái.

Vel okta áššedovdi lei boahtimin fárrui Doaivonjárggas, son lei Hilma. Doaivonjárgga njuovahagas Hilma ruvjii dološ sámi árbevirolaš vuogi mielde. Suovasdaeami várás son maid luottui dahje lávvii čoarbeliid ja čoamohasaid nugo dolin leat su máttarvánhemat dahkan. Njuovahagas fárrui mii válddiimet maŋŋebuoiddi, čoliid ja vara. Vai beassat málestit dološláhkai; márfut, gumppostit ja vuoššat bierggu. Goikui juhkat biergoliema. Gal dohkkii joatkit mátki go leimmet vuos herskkostallan čoavjji dievva Ánne vuoššan márfemáli, juhkan gáfe ja borran juovlatortto.

Biillain mátkkošdeimmet vuos Gáregasnjárgga guvlui ja dasto Čeavetjávrre geainnu mielde logemat kilomehtera. Meahccegeaidnoráigge čáppa Anárjávregáddái, gosa biilamátki nogai. Burggiimet dávviriid dasa ja mátki joatkašuvai vácci bulkorat maŋis ja rehpot sealggis. Mielde iežamet  idjagálvvut, niesttit ja boaldenmuorat.

Vau, makkár báiki min vurddii. Jávrri birra, unna buncedievá alde barta golbmanuppelohkái  olbmui, hivssegat, muorravisti, sávdni ja lávvu. Veháš geađgái ja báktái lei guovlu, danin johtin lei álkidahton. Visttiid gaskii muorain lei huksejuvvon bálggis. Gáttis lei báiki guliid ordnemii ja fanassajit, nugo hámmanšalddit stuorátge fatnasiidda.

Álggos go bođiimet lei áivve bággu veháš bosihit, vaikko mátki ii leange nu guhkki. Oainnat leimmet nu jođánit boahtán ja leddje mis vel juohkeovttas iežamet noađit.

Anna-Leena:

Suohtas!

Suohtas!

Go mii buvtteheimmet bartii vuoššaimet dieđusge vuos gáfe. Gáfestaladettiin mii soabaimet, ahte geahččalat beare sámástit dás viidáseappot oppa áigge. Go beaivi jorggihii eahkedii oaččuimet fuomášit, ahte dathan lea lihkostuvvan buorebut go mii leimme jurddašan. Ja dáthan lea hirbmat ilolaš áššï, go mii leat juo nu guhkkin oahpuin ja lea vejolaš hállat sámegiela nu fiidnát.

Vuosttas beaivvi mii málesteimme ovttas čielgemáli, iešguđetlágan márffiid ja maid gumposiid. Dološ reseaptat doibme dieđusge dálge bures. Mii vuovddušteimmet buot herskuid measta dalán málesruittus. Buot reseaptat maid mii leat geavahan Goaskinnjárgas leat dá blogga-deavstta loahpas.

Oahpahalaimet ođđa sániid oppa áigge. Earenomážiid eahkedis go mii álggaheimmet speallat spealuid ja lávlut sámegielat lávlagaid. Oassi mis finai vel sávnnis lotkkodeamen. Oppa dán guhkes ja hávskes beaivvi maŋŋel lei nu somá njoamihit oađđinsehkkii ja nohkkat go váibasamošat juo snuhrre jaska.

Nico:

Vuosttas beaivi lei guhkes, muhto suohtas ja rikkis beaivi. Beaivi álggii árrat iđđedis ja nogai maŋŋit ihkku. Gohcin čuozai nuppe beaivvi. Ulbmilin lei vuolgit árrat iđđes, danin go áigi lei vehá ja bierggu fertii geargat suovastit, muhto dathan ii onnestuvvan nu go mii jurddašiimet. Váibasat oidnodedje ámadajuin. Beaivi álggii goittotge bures ja buohkat ledje beaktilat. Oaččuimet dola lávvui ja álggiimet suovastit. Juohkehaš garrii muoraid dola várte. Dasto beasaimetge boradit sovasbierggu njálgga láibbiin. Ođđasit oaččuimet čoavjjit dievva njálgga biepmu. Leimmet eambbo go duhtavaččat. Čorgiimet báikki ráinnasin ja dađistaga dagaimet vuolgaga ruovttoluotta Anárii. Ovdal go mii vulggiimet ruovttoluotta jugiimet báhcán biepmu buohkaide. Dalle orui ahte mo das sáhttá šat borrat maidege dán mátki maŋŋá go lea borran nu olu, ahte gal birge jo jagi dan mearis. Dan maŋŋá báhkkiimet gierresiid ja vulggiimet. Mátki ruovttoluotta vuolggasajái manai bures. Buohkat ledje vehá váiban dan mátkkis, muhto buohkain lei vel modji áimmuin.

NJálgga mális!

Njálgga mális!

Čielgemális (Kati)

1 miessi čielgebihttán

10 l čáhci

čorpma dievva roavasálttit

Bijaimet čielgabihtáid duoldi čáhcái. Go govddiidii sovtta, lavddiimet dan eret. Duolddaheimmet čielgebihtáid sullii 1/2 diimmu ja buvttimet čielgabihtáid beavdái. Gal lei buorre.

Márfereseapta (Pirita)

Njam!

Njam!

Dárbbašat:

Bohccovara

Roavajáffuid

Sáltti

Čoliid, čeavssa, dokki…(buot mas áiggut márfut)

1. Fiero vara bures

2. Lasit jáffuid ja sáltti varrii

3. Daga dáiggis suohkada nugo dat livččii steaikagáhkkodáigi

4. Basa čoliid, čeavssa ja dokki (buot maid áiggut geavahit) bures

5. Deavdde čoalis sullii golmmat oasi. Bija gežiid gitta jogo sákkiin dahje árppuin.

6. Váldde 10l málesruittu ja bija sullii guokte čorpma dievva roava mearrasáltti. Seamma málesruittus leat sáhttán juo vuoššat čielgemáli. Dalle boahtá eambbo smáhkká.

7. Bija márffiid várrugasat málesruitui ja vuošša sullii 30-40min.

8. Juos márffit bohtanit ollu, čuokko ráiggiid márfiide. Dalle márffit ii luoddan

Návddaš jokŋamuorjemeasttuin!

Gumposat (Saana)

2l     bohccovarra

800g    buoidi

4dl    sálti

roavajáffut

(lávki)

(bihpporat)

Čuohpa buoiddis ja lávkkis unna smávva bihtáid. Steike lávkki vehá bannos, vai dat lea dimis. Fiero vara bures amas varra gielluluvvat. Lasit dál varrii buot ávdnasiid. Lasit roavajáffu nu ollu ahte dáigi lea suohkat. Atte orrut sullii ovtta diimmu.

Juos leat jo márfon, dus lea 10l čáhci duoldamin ja das lea sullii guokte čorpma dievva  mearrasálti ja das lea maid vuodja čážis. Dál go buonjut guvssi čáhcái, ná guksi lea vuodjanaga ja dasto go válddát dáiggi guvssiin ja bijat ruovttoluotta čáhcái, dáigi goaikkeha bures kastarullii.

Vuošša gumposiid sullii ovtta diimmu, nu guhká ahte roahkajáffut leat giksan.

Suovasbiergu (Anni, Sari, Mariann, Rita)

Biergguid suovasteamen.

Biergguid suovasteamen.

Maid don dárbbašat:

-goađi

-riššaid

-ákšu

-soahkehálgguid

-bohcco čoarbbelliid, erttegiid ja čoamohasaid

-fiinna mearrasáltti

-niibbi

-badjeolbmo (juos dárbbašat!)

Viečča meahcis bohcco, njuova ja ruvje rohpa. Buoret molssaeaktu: viečča njuovahagas biergguid dahje oza badjeolbmo. Luvve rohpas čoarbbeliid, erttegiid ja čoamohasa. Hukse goađi. Árrana alde ferte leat doaresmuorra dahjege vážus. Heŋge biergguid dasa fákkiiguin. Daga soahkehálgguid, muorat eai oččo leat bihkašat. Garre ákšuin muorragara hálgguin (dahje bierggut čáhpodit). Cahkket dola. Biergguid gaskii sáhtta fearrat n.10cm sákkiid, juos bierggut guoskat oktii. Bierggut sáhttet giksat sullii 4-5 diimmu. Olle ja bija muoraid dollii dássidit. Oza Kirstte dahje nuppi neahtta sápmelačča, gii máhttá ollet johtilis fárttain. Ále beasat dola stuorrut liiggás, ahte bierggut eai buole ja goahti maid. Doala čáhcelihti  lahka sihkkarvuođa dihtii. Go biergu lea givssas, bora dan. Juos vižžet biergguid njuovahagas ja dat ledje guhká galmmihanskáhpes, sáhtát návddašit maid “mediumin”.

MUITTE, II NÁ:

Čuohpat biergobihtáid dohko guovlluid nu ahte dat šaddet earásturrosašan eaige givssa seamma áigge.

Sáltet menddo olu dahje menddo vehá.

Geavahat goahccemuoraid dahje sogiid maid it leat ollen.

Heŋget biergguid menddo lahkalágaid.

Heŋget biergguid menddo guhkás nuppit nuppiin ja dolas.

Dolla lea menddo stuoris, dalle don steiket bierguid itge suovas daid.

Dolla lea menddo unni eaige bierggut givssa eai ollege.

Cummastalat du badjeolbmáin nu giivát  ahte vajálduhtat geahččat dola.

Read Full Post »

%d bloggers like this: