Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Archive for marraskuu 2014

Semináras bázii bájimužžan millii Asta Balto sáhkavuorru, mas son deattuhii buori vuoiŋŋa huksema olles Sámi servvodaga dásis. Son geavahii ovdamearkkan Nate in Hawai olbmoga bargovugiid. Sis lea kultuvrralaš giehtagirji, mas sáhttá geahččat makkár áššiid berre omd oahpahusas váldit vuhtii . Juos vehádatgiela galgá sáhttit bisuhit, ii sáhte álo váldit vuhttii dan ahte buohkat áddejit vehádaga giela. Son namuhii, ahte Sámi sátnevátjasat lea hui muitaleaddjit, dego “gal dat oahppá” ja oahppu ii deatte” ja “galggat olmmožin eallit”
Gosa dat leat mis vajálduvvan, jearrá Asta? Astas lea almmustuvvan dutkamuš dieđut 2/2008 ráiddus.

Asta Balto hálái oahpahusa birra

Asta Balto hálái oahpahusa birra

Nubbi váldoášši čuožžilii ruošša beale sámiid muitalusat sin beaivválaš dilis. Sii atnet Sámiráđis lea sin oainnu mielde dehálaš rolla, go láhčá geainnu sidjide doallat oktavuođaid eará riikkaid sápmelaččaide. Ruošša eiseváldiid vuohki lea dálá áigge báldalit olbmuid. Dáppe mielde leahkki obmot goit ledje vuoitán dán balu ja leat bargamin garrasit oktavuođaid doalaheapmin Ruošša lea mannamin fas Sovjet lihtu guvlui.

Ruoššabeale sámiid ovddasteaddjit olgebealde

Ruoššabeale sámiid ovddasteaddjit olgebealde

Áile Javå háliidii loktet davvirikkalas kulturfoandda vuođđudeami, mi lea dál healban Sámi parlamehttalaš Ráđi beavdelođái. Orui leamen mannu dási politihkkálaš gilvu gaskkal Norgga sámediggi presideantta ja Sámeráđi presideantta.

Anna Morottaja Länsman buvttii hui konkrehtalaččat ovdan rájárasttildeaddji oktasašbarggu beaivválaš dasis sihke buriin ahte hástalusaid bealis. Son lea leamašan ee ordnemin Ijahis Idja konsearttaid Anáris. Dan oktavuođas duodjevuovdiid fitnen Norgga bealde Supmii lei áibbas veaddjemeahtun mohkkás duollonjuolggadusaid dihte. Fápmun lea omd oktasaš giella rájaid guktuid bealde.

Mun bukten ovdan iežan sáhkavuorustan, ahte duollonjuolggadusat dahket veaddjemeahttumin rájá rasttildeaddji duodjevuovdimiid. Sven Roald Nysto lei ovdal namuhan, ahte lea leahkimin juo doaibmi, gii bargá geahpedit rájá rastiildeaddji váttisvuođaid. Čoavddusin livččii gal maid, ahte Norga searvvašii EU:i, muhto dat soitii leat menddo stuorra hástalus.

Semináras lea leamašan maid sáhka davvirikkalaš kulturfoandda vuođđudeami birra. Evttohin, ahte juos dákkár vuođđuduvvo, de dán váldodeaddun sáhtašii leat giellaealáskahttin. Seminaras leamašan máŋga ovdanbuktima, gos lea namuhuvvon giela váttis dilli.

Goalmmát áššin namuhit diehtojuohkima. Mu iežan hástalus lea juohkit dieđu Sámi oahpahusguovddáža ođđa sámegielat skuvlaohpuid birra, ahte mo mii oažžut dihtosii daid. Sámiráđis maid lea hástalus juohkit dieđuid iežasit doaimmaid birra. Dát seminára, gos mi gihtii lei leimmet, ledje programmat ja buot earage ordnejuvvon hui bures, muhto ovddalgihtii dáid dieđuid gávdnan lei hui hásttuleaddji.

Sámiráđi presideantta Áile Javå doallá sáhkavuoru

Sámiráđi presideantta Áile Javå doallá sáhkavuoru

Buot servviid evttohusat čállojuvvojedje bajás, ja Sámi ráđđi geahččá ahte manid sii sáhttet dáin áššiiguin bargat. Oppalohkai lei seminaras hui buorre oažžut ođđa oktavuođaid ja dovdagoahtit eará doaibmiid. Persovnnalaš oktavuođaid bokte áššiid dikšun lea ollu álkkit.

Kárášjogas 27.11.2014, Jouni S. Laiti

Read Full Post »

Poron rasvasta saippuaa ja voiteita?

Kyllä! Poron rasva taipuu hemmotteleviksi ihovoiteiksi sekä helliksi saippuoiksi. Pehmeä ihovoide syntyy poron rasvasta, kasviöljystä, mehiläisvahasta, vedestä, natriumboraatista ja muutamasta tipasta laventelia. Voide pysyy hyvänä kolme kuukautta, kun sitä säilyttää kannellisessa purkissa valolta suojattuna. Norjan Ympäristöviraston, Saamelaisalueen koulutuskeskuksen ja Metsähallituksen järjestämän kaksipäiväisen kestävän kehityksen työpajan tarkoituksena oli esitellä luonnonyrttien käyttöä ja jatkojalostusta hyötytuotteiksi. Kurssille osallistui yhteensä parikymmentä paikallista ihmisiä Inarista ja Utsjoelta, Paatsjoen laaksosta Norjasta sekä Petsamon ja Murmanskin alueelta Venäjältä. Kurssilla soljui viisi kieltä: englanti, norja, saame, suomi ja venäjä. Ja hyvin tulimme toimeen aina joku osasi jotain yhteistä kieltä.

Työpajan ohjaaja oli Björn Arne Naess Norjan Ympäristövirastosta. Hän on vetänyt vastaavia kestävän kehityksen työpajoja myös Bulgariassa ja Makedoniassa Balkanin niemimaalla. Kestävän kehityksen teema on myös tärkeä osa Venäjän, Norjan ja Suomen intensiivistä luonnonsuojelu-yhteistyötä Pasvik-Inari -alueella, kahden puolin Paatsjokea.

Osallistujilla oli jo entuudestaan laaja tietämys luonnonyrttien käytöstä omalta kotiseudultaan. Kurssin keskeisin anti olikin virittää keskustelua ja ruokkia innovaatioita uusista käyttömuodoista sekä verkostoida ihmisiä valtioiden rajat ylittäen. Kurssin aikana valmistettiin saippuoiden, ihorasvojen ja shampoon lisäksi suklaakonvehteja, maustettua levysuklaata, karamelleja sekä energiapatukoita.

Itse-tehdyn nestesaippuan täytyy tekeytyä vähintäänkin viikon ajan ennen kuin tuote on valmis käytettäväksi.

Itse-tehdyn nestesaippuan täytyy tekeytyä vähintäänkin viikon ajan ennen kuin tuote on valmis käytettäväksi.

Kuin karkit – mänty- ja koivusaippuaa uudelleen sulatetusta oliivisaippuamassasta

Kattiloita hämmentävien kurssilaisten kasvoilta pystyi lukemaan odottavaa riemua: jännitystä riitti, kun seoksen oikeaa lämpötilaa tahi rakenteen muutosta odotettiin. Herkullisimmasta päästä tuotteita olivat tietysti suklaakonvehdit, joiden täytteissä vain mielikuvitus on rajana. Miltä kuulostaa hunajainen, paahdettu mantelirouhetäyte tai väinönputkella aromatisoitu hilloke? Konvehtien tekeminen oli yllättävän helppoa, ja suklaiden valmistus olisi varmasti lapsukaistenkin mieleen. Savustettu poronliha yhdistettynä hillaan tai puolukkaan maustaa suklaan hyvin energiapitoiseksi metsäevääksi.

Suklaan sulattaminen

Suklaan sulattaminen

Karamellimassan sekoitus vaatii keskittymistä

Karamellimassan sekoitus vaatii keskittymistä

Pieneksi paloiteltu poronrasva sopii hyvin saippuan ja ihovoiteen raaka-aineeksi

Pieneksi paloiteltu poronrasva sopii hyvin saippuan ja ihovoiteen raaka-aineeksi

Oli myös hyvin palkitsevaa huomata, ettei tuotteiden valmistus ole rakettitiedettä. Tosin saippuan valmistuksessa käytetään voimakkaita emäksiä, ja tällöin suojavarusteiden – käsineiden ja suojalasien – käyttö on pakollista. Yksinkertaisten ohjeiden perusraaka-aineet löytyvät pihamaalta, lähimetsästä sekä ruokakaupasta, tuotteiden valmistukseen tarvittavat astiat puolestaan oman keittiön kaapeista. Apteekkien ja luontaistuotekauppojen valikoimasta löytyvät loput tarvittavat ainesosat. Saippua- ja suklaakonvehti-muotit täytynee hakea Rovaniemeltä tai tilata vielä kauempaa. Kurssin aikana kuului tuumauksia siitä, mitä kaikkea ehtisi joulupukin konttiin tehdä ennen vuoden vaihdetta ja toisaalta suunnitelmia siitä, mitä yrttejä ja aineksia voisi ensi kesänä talteen korjata. Toiveissa on, että Saamelaisalueen koulutuskeskus järjestää jatkotyöpajan samalla kestävän kehityksen teemalla.

Kirjoittaja: Riina Tervo, Metsähallitus, ABCGheritage -hanke.

Kuvat: Kikka Laakso, SAKK

Read Full Post »

IMG_9676

Juhlaseminaarimme livestriimattiin

Virtuaalikoulun kymmenenvuotis juhlaseminaari Virtuaaliluokista mobiileihin pidettiin 24.11.2014 Sajoksessa. Ohjelma oli monipuolinen ja kiitämmekin puhujia hyvistä ja mielenkiintoisista esityksistä!

Seminaarissa oli perinteisten puheenvuorojen lisäksi työpajaosio, joissa jaettiin etäopetuksen hyviä käytänteitä ja pedagogisia vinkkejä, tutustuttiin erilaisten työvälineiden opetuskäyttöön ja keskusteltiin siitä, miten tieto- ja viestintäteknologian opetuskäyttöä tulee suunnata tulevaisuudessa ja mihin sen käytön pitäisi perustua. Paikalla oli 43 osanottajaa ja livestriimin kautta osallistui 108 henkilöä.

IMG_9758

Virtuaalitiimi

Juhlapuhuja professori Kristiina Kumpulainen (Helsingin yliopisto) totesi muun muassa, että vaikka maailma teknistyy ja tulevaisuuden työelämä vaatii uudenlaista osaamista, opetuksessa keskeinen asia ovat kuitenkin mielekkäät ja rikkaat oppimiskokemukset. Teknologia ei tuota itsessään kaikkea, vaikka tarjoaakin monia mahdollisuuksia. Opetusteknologioiden arvona Kumpulainen näki erityisesti sen, että ne tukevat elinikäistä oppimista sekä ajasta ja paikasta riippumatonta oppimista. Tavoitetila olisi mm. se, että epämuodolliset oppimistilanteet voitaisiin nähdä formaalia oppimista täydentävinä. Pelkästään lähiopetuksen siirtäminen verkkoon ei takaa pedagogisesti laadukkaasti toteutettua opetusta. Kumpulainen painotti myös, etteivät kaikki lapset ja nuoret ole ns. diginatiiveja, vaikka yleistäen näin voitaisiin ajatella. (Ks. Kumpulaisen haastattelu Oddasat lähetyksestä.)

Olemme siinä mielessä onnekkaassa asemassa, että meillä on ollut arjessamme mahdollisuus kehittää etäopetustyötämme myös opetusmentelmien osalta. Virtuaalikoulun työ pohjautuu etäisyyksien hallintaan ja tavoitteeseen mahdollistaa tasa-arvoinen koulutukseen osallistuminen fokuksena saamen kielen säilyminen ja kehittäminen. Kehittämishankkeiden kautta olemme pystyneet tietoisesti viipymään myös pedagogisten pohdintojen ja ratkaisujen äärellä. Tavoitteemme on ollut toteuttaa mielekästä ja motivoivaa etäopetusta sekä integroida opetukseemme mm. ajankohtaisia aiheita ja opiskelijoiden arjen oppimistilanteita. Joissakin opiskelijaryhmissä on otettu esimerkiksi sosiaalisen median välineet luonnolliseksi osaksi opiskelua. Niissä on jaettu, keskusteltu ja opittu, pitkälti opetustilanteiden ulkopuolella (ja tietysti saamen kielellä!). Erään tällä tavoin aktivoituneen opiskelijaryhmän jäseniä oli mukana koordinoimassa uuden saamelaisyhdistyksen perustamista muutamia vuosia sitten.

Oli innostavaa kuulla kasvatustieteen tutkimusmaailma huipulta, mikä juuri nyt on tuoretta ja ajankohtaista sekä saada näkökulmia kentältä, millaisissa asioissa muut kehittäjät ja toteuttajat operoivat. Maailma ei ole vielä valmis, mutta tärkeää on olla matkalla oikeaan suuntaan!

Kuvagalleria seminaarista. Kuvaaja Ulla Isotalo, Saamelaisalueen koulutuskeskus

Read Full Post »

%d bloggers like this: