Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Archive for joulukuu 2015

 

Kuluneen vuoden aikana virtuaalikoulussa on työskennelty monien eri asioiden parissa. Olemme järjestäneet etäkoulutusta sekä tarjonneet tukipalvelua myös muiden tuottamaan etäkoulutukseen, olemme toteuttaneet tieto- ja viestintäteknologian (TVT) työväline- ja opetuskäytön koulutusta sekä aloittaneet arktisen pedagogiikan kehittämisen ESR-hankkeessa. Tulevana vuonna työmme jatkuu suunnilleen samojen asioiden parissa muutamin uusin avauksin.

Blogiin

Etäopiskelua mukavasti kotisohvalta. Kuva: Ulla Isotalo.

Virtuaalikoulu tekee muutosagentin työtä. Muutokselle tyypillistä on se, ettei alkuvaiheessa ole liikaa samaan suuntaan kulkijoita. Vain pieni osa innostuu heti. Muutos on joillekin – uskokaa tai älkää – mahdollisuus. Keskimäärin suurin osa seurailee sivusta, kannattaako muutokseen lähteä mukaan. Jos ns. pioneerit onnistuvat, niin muutos vetää pikkuhiljaa mukanaan myös suurta massaa. Kolmantena on pieni, mutta ÄÄNEKKÄIN vastustajien joukko. Vastustajat kokevat uudistuksen yleensä uhkana. Heillä on vahva mielipide, mutta faktatieto ja kokemus uudesta asiasta voivat puuttua.

Edellä mainittu tilanne on meille arkipäivää. Keskustelu erilaisin näkökulmin kuitenkin takaa sen, että juna kulkee eteen päin – kiitokset siis osallistumisesta! Vauhti ei aina ole nopein mahdollinen, mutta suunta on kuitenkin eteen päin. Muutosta edistää myös se, että aina ei keskustella vaan yksinkertaisesti tehdään. Edellä mainitut virtuaalikouluun vakiintuneet tehtävät kertovat siitä että työtä on tehty pitkäjänteisesti, mutta laajemmassa perspektiivissä siitä, että muutosta on tapahtunut.

Vuoden 2016 alkaessa etäopetus on arkipäivää. Sen toteuttaminen on rutiini, jonka rinnalla pystymme kehittämään uutta. Työmme on syventynyt myös sisällöllisesti, yksi tärkeä osa on tukea opettajia muutoksessa. Ennen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytöstä kiinnostuneita nimitettiin foliohatuiksi, nyt suuri osa opettajistamme hyödyntää TVT:aa jollakin tavoin opetuksessa. Enää juuri kenelläkään ei katsota olevan kyseistä päähinettä. Mihin hatut oikein katosivat? Ne ovat vaihtaneet omistajaa; aina joukkoomme mahtuu uudistajia. Matkan varrella olemme saaneet myös hyviä yhteistyötahoja sekä saamme olla osa upeaa kehittäjäverkostoa, jossa on erilaisia toimijoita vertaisryhmistä aina rahoittajiin. Tämä on yksi tärkeä osa kohti muutosta.

Katsausta menneeseen ja tulevaan

Kuluneen kalenterivuoden aikana virtuaalikoulussa on järjestetty etäopetusta paitsi omille kohderyhmille myös yhteistyössä muiden koulutuksen järjestäjien kanssa. Esimerkiksi pohjois- ja inarinsaamea on järjestetty Diakonia ammattikorkeakoulun sairaanhoitajakoulutuksen opiskelijoille. Kielikoulutusten rinnalla on toteutettu saamelaiskulttuurin opetusta ja uutena tuotteena opetushenkilöstölle suunnattu Kulttuuriosaaminen haasteena -koulutus. Koulutusta tarjottiin yhteistyössä Oulun ammattikorkeakoulun kanssa ammatillisen opettajakorkeakoulun opiskelijoille ja alueemme opettajille. Tässä yhteistyössä oli mukana myös Oulun yliopiston Giellagas-instituutti. Samantapaista opetustoimintaa on luvassa myös vuonna 2016. Ensi syksyn alustavissa suunnitelmissa on kaikkien aikojen laajimmat lukuvuodessa toteutettavat pohjois- ja koltansaamen kielten etäkoulutukset. Esimerkiksi pohjoissaamen kielen opinnot voi suorittaa 20 ov:n laajuisena, jolloin opiskelijalla on valmiudet osallistua seuraavana keväänä yleisten kielitutkintojen keskitason kokeeseen.

Olemme järjestäneet vuonna 2015 myös lapsille suunnattua saamen kielen etäavusteista opetusta kerhotoimintana yhteistyössä muutamien kaupunkien kanssa. Syksyllä käynnistyi etäryhmiä, joissa on mukana innokkaita oppilaita. Ryhmien kokoonpano on opettajien palautteiden mukaan toimiva ja mahdollistaa pedagogisesti monipuolisen toteutuksen. Vanhempien palautteet ovat olleet suurelta osin kannustavia ja myönteisiä. Etäopetus on mahdollistanut paitsi kielen oppimisen myös tukenut vahvasti lasten saamelaista identiteettiä. Monet vanhemmat ilmaisivat aktiivisesti toiveensa etäopetuksen jatkuvuudesta lukuvuoden vaihtuessa. Rovaniemellä saamen opetusta on kehitetty edellisestä lukuvuodesta siten, että oppilailla on myös mahdollisuus lähiopiskeluun. Osa lähiopetukseen sijoitetuista oppilaista valitsi kaikesta huolimatta etäopiskeluvaihtoehdon itselleen sopivampana järjestelynä.

Etäopetuksen järjestäjänä olemme saaneet arvokasta kokemustietoa aiemman lisäksi siitä, millaiset seikat ovat tärkeitä lasten etäavusteisen opetuksen toteuttamisessa. Tiedämme myös millaisia kehittämisalueita työ edellyttää laajemmassa mittakaavassa. Tarve järjestää saamen kielten etäavusteista opetusta lapsille ja nuorille on valtakunnallisesti suuri. Etäavusteisella opetuksella ei ole kuitenkaan sen tarvitsemaa statusta ja rakenteita. Opetuksen järjestämiseen tarvittaisiin samoja elementtejä kuin lähiopetuksessakin: sen mahdollistavat ja sitä tukevat lait ja rahoitus, koulutuksen järjestäjä, opettajat, tilat, muut tukirakenteet sekä kehittämistahtoa ja -taitoa. Jokainen voi mielessään kuvitella, miten toimisi esimerkiksi perusopetuksen koulu, jolta puuttuu rahoitus tai jossa ei tiedetä, kuka koulutuksen järjestämisestä vastaa eikä opetuksen jatkuvuudesta ole tietoa.

Tai miltä kuulostaisi koulu, jota ei osata tai haluta uudistaa? Ehkä tämä kysymys nostaa mieleen mm. opetusalan ammattilaisille ajankohtaisen keskustelun siitä, miten huutavan suuri tarve nykymuotoista koulutusta ja opetusta on uudistaa. Muutosta tarvitaan monella rintamalla ja lukuisten tutkijoiden huolena on se, että esimerkiksi yleissivistävä koulu ei tässä muodossaan pysty vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin ja haasteisiin. Esimerkiksi jo vuonna 1984 oppimispotentiaalia tutkineen Bloomin mukaan perinteisessä opetuksessa 20 % oppilaista saavuttaa hyvät oppimistulokset ja 80 % oppilaista alisuoriutuu. Jotta olisimme tulevaisuudessakin kilpailukykyisiä ja pysyisimme koulutuksen kärkimaiden joukossa, tarvitsemme rohkeutta toteuttaa koulutuksessa nopeitakin muutoksia sekä sen lisäksi avointa suhtautumista oppimisinnovaatioihin.

Näkemyksemme mukaan vasta sen jälkeen, kun etäopetusta voidaan järjestää täysipainoisesti sen edellyttämällä tavalla, voidaan arvioida, miten hyvä menetelmä se on, millaisille kohderyhmille se soveltuu ja missä tilanteissa se on varteenotettava vaihtoehto. Tällöin avautuu myös mahdollisuudet vertailla erilaisia opetuksen järjestämistapoja toisiinsa. Olemme todenneet, että etäopetuksen sivutuotteena oppijat pääsevät kehittämään omia tulevaisuustaitojaan (21 century skills). Ei meidän kannata opettaa uusille sukupolville pelkästään perinteistä pitsinnypläystä, jos se ei lyö leiville. Tulevaisuudessa tarvitaan mm. hyvät oppimaan oppimisen taidot, avoimuutta uudistukselle, luovuutta, sosiaalisia taitoja, elämänhallinta- ja työelämätaitoja, tieto- ja viestintä- sekä mediaosaamista jne. Erilaiset koulutuksen järjestämistavat tulee nähdä yhtenä mahdollisuutena ja välineenä päämäärien saavuttamisessa. Nyt tarvitaan kykyä luopua vastakkainasettelusta ja taitoa etsiä erilaisia toisiaan täydentäviä ratkaisuja. Muutoshan ei saa tarkoittaa kaikesta vanhasta hyväksi havaitusta luopumista!       

Kiitämme hyvästä yhteistyöstä kanssamme etäavusteista opetusta järjestäneitä kaupunkeja sekä lasten vanhempia! Oppilaat ja opettajat ansaitsevat kiitosta innosta, jolla he ovat omaa osuuttaan hoitaneet! Kiitoksemme myös kaikille muille yhteistyöstä ja luottamuksestanne vuoden 2015 aikana! Olemme kiitollisia siitä, että saamme jatkossakin puurtaa arkisesti, tehdä yhteistyötä ja kokea huippuhetkiä uutta luoden – perinteitä kunnioittaen! Hyvää uutta vuotta!

 

Read Full Post »

REHTORIN JOULUJUHLAPUHE

JOULUJUHLAPUHE 2015

Liisa Holmberg, 18.12.2015

Hyvä joulujuhlayleisö

Tervetuloa Saamelaisalueen koulutuskeskuksen joulujuhlaan!

On sellainen sanonta olemassa, jossa korostetaan tahdon ja tien merkitystä.  Siellä mistä löytyy tahtoa,  niin löytyy myös tie.

Meillä se tarkoittaa sitä, että mitä me tahdomme, niin sinne sitten poljetaan saman tien polku.   Mutta jotta se polun taivaltaminen olisi mielekästä,  niin sillä päämäärällä tulee olla jokin suurempi merkitys.

Meillä Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa oikeastaan kaikessa toiminnassa on jokin isompi merkitys.

  • porokoulutus, kantaa kokonaista elämäntapaa, luontoa
  • kielet, me koulutamme puhujia, olemme elintärkeä lenkki
  • käsityöt, saamenkäsityöt ja identiteetti, perinne, moderni
  • matkailu, luonto-ohjaajat, eräoppaat, kokit palvelemalla matkailijoita – korostuu luonto
  • lähihoitajat, paikallisia osaajia, huolenpito toisista ihmisistä
  • merkonomit, minun sydäntä lähellä, bisnes on tärkeää
  • mediaopiskelijat, omat tarinat, oikea viesti, leviää laajalle
  • musiikkiopiskelijat, uusi aluevaltaus, ikivanha perinne
  • lukuista lyhytkurssit kylissä antavat kaikille ihmisille mahdollisuuden parantaa taitojaan perinteisissä käsitöissä, olemme herättäneet henkiin ikivanhaa perinnettä esimerkiksi Sevettijärven juuriommellun veneen tai järjestämme ihan normaaleja saamenpuvun ompelukursseja nykyaikaa ja tavallisten perheiden tarpeita varten.

Minä olen tavattoman ylpeä meidän koulustamme.  Meillä on kirkkaana esillä se tahtotila ja sinne johtaa aivan loistava polku.  Tämän oppilaitoksen, meidän kaikkien opiskelijoiden ja työntekijöiden puurtamisella on valtavan suuri merkitys. Ja se tuo ainakin minulle suurta iloa ja onnellisuutta, ei vain juhlapäivinä vaan joka ikinen päivä, joka ikinen aamu kun tulen töihin.

Hyvä juhlayleisö

Haluaisin tähän lopuksi sanoa muutaman sanan joulunsanomasta ja näistä tämän päivän tapahtumista maailmalla.

Vuosi 2015 on ollut Lapin, Suomen ja koko Euroopan kannalta käänteentekevä vuosi.  Lähi-idän melskeet ensimmäisen kerran koskettavatkin meitä kaikkia.  Pakolaisvirrat mm. Syyriasta ja  Irakista ovat ennennäkemättömällä tavalla tulleet tänne Lappiin asti Tornion ja nyt myös Rajajoosepin kautta.  Ihmiset ovat lähteneet liikkeelle,  järjetöntä sotaa pakoon, heidän  päämääränään on säilyä hengissä.

Nyt olisi meidän lappilaisten ja suomalaisten aika antaa turvapaikka ja mahdollisuus näille ihmisille odottaa tilanteen rauhoittumista.  Se näyttää kuitenkin olevan kovin vaikeaa, meidän näyttäisi olevan vaikea antaa omastamme toiselle.  Meidän näyttää olevan vaikeaa ymmärtää, että meidän velvollisuutemme on auttaa hädänalaisia.

 

Mistä se johtuu?

Vasta sitten kun me ymmärrämme, että ei ole meidän eikä teidän maailmaa.  Ei ole oikeastaan meidän ja teidän ongelmaa.  On yhteinen maapallo, ja siellä olevat ihmiset, eläimet ja luonto.  On vain yhteinen maailma, josta me kaikki olemme yhteisesti vastuussa.  Pariisin ilmastokokous päättyi viime viikolla hyvin tuloksin.  Maailman tahtotila on saada ilmastonlämpeneminen pysähtymään, jotta maapallolla elämä säilyisi.  Jotta elämä jatkuisi.  Se on valtava tavoite, joka koskettaa meitä kaikkia.  Ei ole meidän ja teidän ja heidän ongelmaa tässäkään.

Siksi on tärkeää, että me yksilöinä osaamme ajatella että tämä on oikeasti minun tehtäväni auttaa maapalloa selviämään ilmastonmuutoksesta.  On minun tehtäväni auttaa hädänalaisia ihmisiä, jotka lähtevät vaeltamaan pakoon sotia ja hulluutta.

Miten se sitten tapahtuu?

No niin, esimerkiksi että uskallamme lisätä rakkautta lähipiirissämme ja omassa elämässämme.

Jos osaisimmekin sanoa useammin, että  minä rakastan, minä pidän, minä tajuan sinua, minä voin kuvitella miltä sinusta tuntuu.  Haluan auttaa, olen täällä sinua varten.

Nyt jouluna tämä saattaisi onnistuakin jopa meiltä kaikista paatuneimmilta kovanaamoilta.   Joulu on antamisen ja rakastamisen aikaa.   Meidän pitäisi tätä joulunsanomaa pystyä venyttämään päiviksi, viikoiksi ja kuukausiksi.  Meidän koko elämään, jokaiseen päivään.   Minä uskon, että jos me yksilöinä muutamme omaa ajattelutapaamme, niin on mahdollista että valtionpäämiehetkin ja kokonaiset kansat voisivat muuttua.

Lopuksi hyvä kuulijat,

Haluan koko sydämestäni onnitella meidän tänä syksynä valmistuneita opiskelijoita.  Kiitos kun olette ahkeroineet ja päässeet päämääräänne.  Haluan myös kiittää teitä muita opiskelijoita, te tuotte omalla energiallanne valtavan innostuneen ilmapiirin tänne meidän kouluun.  Kiitos opettajille ja koko henkilökunnalle hienosta työpanoksestanne.  On valtava ilo työskennellä teidän kanssa yhdessä.  Ja lopuksi kiitän meidän kotikuntaamme ja sen uutta kunnanjohtajaa Jyrki Hyttistä, jonka pyytäisin nyt tänne lavalle tuomaan Inarin kunnan joulutervehdyksen meille.

 

Read Full Post »

Vastaus on: Kanada!

UNBC_lokakuu

UNBC lokakuu

Hei kaikille, olen Susanna Koistinen SAKK:sta Inarista, ja vietän vaihto opiskelu vuottani Prince Georgessa, joka sijaitsee Brittiläisessa Kolumbiassa, Kanadassa. Suoritan matkailupalvelujen tuottajan perustutkintoa. Minut hyväksyttiin North2North vaihto-ohjelmaan ja yliopistokseni valitsin UNBC:n (University of Northern British Columbia). Syy miksi valitsin Kanadan ja erityisesti Brittiläisen Kolumbian löytyy luonnon ja ilmaston samankaltaisuudesta Suomen kanssa, ehkä Kummelillakin oli jotain osuutta asiaan.

Jasperin_kansallispuisto_syyskuussa_Alberta_Kanada

Jasperin kansallispuisto syyskuussa

Otetaan vähän takapakkia syksyn tunnelmiin. Ensimmäisenä( jet lag) viikonloppunani, ystäväni päättivät viedä minut Jasperin kansallispuistoon, joka on mielettömän upea, mutta väsymyksen takia en oikein osannut arvostaa sitä tarpeeksi.

kalliokiipeilyä

Kalliokiipeilyä

Eräällä kurssillani pääsin tekemään paljon ulkoiluaktiviteetteja, kuten kalliokiipeilemään, vaeltamaan ja maastopyöräilemään.

karhut

Karhut, Kuva: Chris Mitchell

Olin kyllä kuullut, että Kanadassa on paljon karhuja, kojootteja ja hirviä, mutta en ollut todellakaan valmistautunut kun ensimmäinen karhu käveli minua vastaan. Peräännyin takaisin mistä olin tulossa, huomatakseni, että karhulla oli myös koko perhe matkassaan. Se oli pelottavaa.

Syksy Prince Georgessa Lokakuu 2015

Syksy Prince Georgessa

Syksy täällä oli upea, kaikki on kovin samanlaista kuin Suomessa, mutta samalla niin erilaista. Same same, but different. Basically.

Mackenzie_syyskuu_lintujen_rengastusretki_2

Lintujen rengastusta

Ensimmäinen field trip UNBC Wilderness clubin kanssa oli lintujen rengastamista Mackenziessa (n. tunnin ajomatka PG:sta). Linnusto on melko samankaltainen kuin Suomessa, mikä ei juurikaan yllättänyt. Menimme clubin kanssa Mackenzieen omilla autoilla ja yövyimme teltoissa.

Teltalla

Rengastusretkellä

12308294_10205184400955808_5973661209397354658_n

Luontoretkellä

Opiskelen ORTM ohjelmaa, eli Outdoor Recreation and Tourism
Management. Yhdellä kursseistamme minun tuli etsiä kymmenen tunnin vapaaehtoistyö. Löysin minulle sopivan vaihtoehdon BC Parksin kautta. BC Parks toimii periaatteessa samalla tavalla kuin Metsähallitus Suomessa ja pääsin merkkaamaan puita, sekä tyhjentämään roskakoreja, mutta samalla näkemaan upeita maisemia ja tapaamaan hienoja ihmisia, sekä luomaan kontakteja tulevaisuutta ajatellen.

Mackenzie_syyskuu_lintujen_rengastusretki_3

Lintujen rengastusretkeltä

Joulu alkaa olla tuloillaan ja opiskelut taputeltu kokoon tältä lukukaudelta.  Helppoa ei ole ollut vieraan kielen ja kulttuurin kanssa. Etenkin kanadalaisten ”Sorry” joka ikisessä käänteessä alkaa tulla suomalaisista korvistani ulos. Aamupala ja ulkonasyömiskulttuuri on ihmeellinen; jotkut ravintolat tarjoilevat aamiaista koko päivän ja kämppisten kanssa on syöty ravintoloissa enemmän kuin Suomessa koskaan, hinta on myös tosi halvempi Suomeen verraten

Bijoux Falls vapaaehtoistyö_marraskuu2015

Vapaaehtoistyö marraskuussa, Bijoux Falls

Viimeinen kokeeni on ensi viikolla, jonka jälkeen lähdemme toisen suomalaisen vaihto-opiskelijan kanssa Meksikoon kolmeksi viikoksi. Olen enemmän kuin valmis vastaamaan kysymyksiin vaihto-opiskelusta Kanadassa, yliopistosta ja opiskelusta sekä asumisesta täällä. Tämä blogiteksti käsittelee lähinnä kokemuksiani yliopiston ulkopuolelta sekä mitä halusin jakaa kanssanne kirjoittamatta turhan pitkiä jaaritteluja.  Lähetä sähköpostia osoitteeseen: koistine@unbc.ca

Kiitos,

 

Kirjoittaja: Susanna Koistinen, 2. vuoden matkailualan opiskelija, matkailupalvelujen tuottaja

Linturetken kuvaaja: Ariana Blackwood

Karhujen kuvaaja: Chris Mitchell / local Prince George photographer

Read Full Post »

Sapporon joulumarkkinat – matkailuopiskelija työssäoppimassa maailman toisella puolella

Japanissa joulun odotus on vakava asia: minne tahansa menet, joululaulut soivat jo marraskuun puolella ja kauppojen hyllyt notkuvat kaiken joulukrääsän painosta. Aika hyvin maassa, jossa kristittyjä väestöstä on vain olemattoman pieni murto-osa!

markkinat ja sapporon TV-torni

Sapporon markkinat ja TV-torni

Sapporossa, pohjoisella Hokkaidon saarella, järjestetään myös jo perinteeksi muodostuneet saksalaistyyppiset joulumarkkinat (http://www.sapporo-christmas.com/english/) – tämä perinne sai alkunsa vuonna 2002, kun Sapporon kaupunki halusi tiivistää siteitään ystävyyskaupunkiinsa Müncheniin. Sittemmin markkinoista on muodostunut suuri lähes kuukauden kestävä tapahtuma, jossa on edustettuna useita Euroopan maita sekä Sapporon omia yrityksiä.

 

Täällä minä siis olen työssäoppimassa, tonttuilemassa Rovaniemen kaupungin kojulla. Keskeisin tehtäväni on luonnollisesti Rovaniemeltä tuotujen käsitöiden ja erityisesti hittituotteemme porontaljojen myynti, mutta siinä ohessa markkinoimme tehokkaasti paitsi Rovaniemen kaupunkia, myös Lappia ja Suomea yleensä. Meillä käy päivittäin asiakkaita, jotka ovat joko jo käyneet Suomessa – ja usein suunnittelevat uutta vierailua – tai haaveilevat matkasta meille päin. Olen toki jo Lapissa asuessani huomannut, että japanilaismatkailijoita käy meillä paljon, mutta vasta täällä paikan päällä todella huomaa, miten kattava tämä Japanin ”Suomi-buumi” on.

rovaniemen koju

Rovaniemen koju

 

tonttuja1

Tonttuja

Miten minä sitten päädyin tänne, vain muutama kuukausi matkailuopintojen aloittamisen jälkeen? Olin jo aikaisempien opintojeni aikana viettänyt vaihtovuoden Sapporossa, jolloin olin myös osa-aikatöissä tässä samaisessa liikkeessä. Matkailualalla, erityisesti Lapissa, japaninkielellä on tällä hetkellä todella suuri kysyntä, minkä vuoksi valinta oli helppo, kun minulle tarjoutui mahdollisuus palata Sapporoon hiomaan kielitaitoani ja työskentelemään vastuullisissa tehtävissä mielekkäässä ympäristössä.

 

tonttuja2

Lisää tonttuja

Omatoimisuutta maailmalle lähteminen toki vaatii, sekä rohkeutta käyttää vierasta kieltä alusta lähtien, sillä harvat japanilaiset osaavat englantia. Mutta palkkio on sitäkin suurempi – kuinka monessa kotimaisessa työssäoppimispaikassa pääsee oikeasti näin tehokkaaseen kielikylpyyn? Täällä minä opin juuri sen, mistä minulle on eniten hyötyä: kertomaan Suomesta japaniksi aidoissa asiakaspalvelutilanteissa.

 

 

tuotteita

Ecoliinan tuotteita

Suoranaista myyjää minusta ei luultavasti koskaan tule – saatika todellista jouluihmistä – mutta mikäli voin hyödyntää täällä oppimaani asiakaspalvelu- ja kielitaitoa matkailualalla Suomessa, ei tämä työssäoppimisjakso taatusti mene hukkaan. Puhumattakaan kaikesta siitä kokemuksesta, jota vieraassa kulttuurissa asuminen väistämättä tuo mukanaan! Kulttuurien kohtaaminen onkin se suurin syy, miksi toivoisin jokaisen opiskelijan lähtevän ulkomaille vaihtoon tai työssäoppimaan. Ainakin minulle nämä kokemukset ovat antaneet enemmän kuin mikään muu asia koko pitkän opiskelijaurani aikana.

 

Markkinat jatkuvat jouluaattoon asti. Milla-tonttu palaa siis heti huomenaamuna kojulleen myymään porontaljoja, poseeraamaan asiakkaiden valokuvissa sekä kertomaan Lapin talven kylmyydestä, revontulista ja poronsarvien erilaisista käyttötavoista. Samat joululaulut soivat päivästä toiseen – osaisin tuon levyn ulkoa vaikka unissani – ja ruokakojujen tuoksut houkuttelevat maistamaan eurooppalaisia herkkuja. Joulupukkikin kiertää markkinoilla tuomassa joulumieltä tänne kaukaiseen Aasiaan – suomalainen hänkin, tottakai!

milla-tonttu ja porontalja

Milla-tonttu ja porontalja

メリークリスマス! Mukavaa joulun odotusta sinne koti-Suomeen, toivoo Milla-tonttu ja koko Rovaniemen kojun väki!

 

Kirjoittaja: Milla, 1. vuoden tutkinnon suorittaja – Matkailualan perustutkinto, matkailupalvelujen tuottaja

Read Full Post »

%d bloggers like this: