Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Archive for huhtikuu 2016

Virtuaalikoulussa luodaan ja kehitetään Arktista pedagogiikkaa ESR-hankkeessa 1.3.2016-28.2.2018. Arktisen pedagogiikan avulla ylitetään haasteita kuten etäisyydet, harva asutus ja muut olosuhteet. Arktinen pedagogiikka on koulutusta alueen ihmisiä ja kulttuuria kunnioittaen, tieto- ja viestintäteknologian uusia mahdollisuuksia hyödyntäen.

Hankkeessa testataan ja kehitetään uusia pedagogisia ratkaisuja arktisten alueiden
toisen asteen opetuskäyttöön. SAKK on hankkeen toteuttaja ja Lapin yliopisto toimii osatoteuttajana asiantuntijaroolissa. Utsjoen, Enontekiön ja Inarin kunnat rahoittavat hanketta, jonka toimet kohdentuvat mm. kuntien opetustoimeen. Inarin kunnasta yhteistyössä on mukana Elinkeinot & kehitys Nordica, jonka tavoitteena on mm. laajentaa palveluitaan myös etäympäristöihin.

Yhteistyö opetushenkilöstön kanssa

Uusien tieto- ja viestintätekniikkaa (TVT) hyödyntävien ratkaisujen lähtökohtana ovat opiskelijoiden elämismaailmat: Pohjois- ja Tunturi-Lapin alueen pitkät välimatkat ja harva asutus, arktinen luonto, saamelaiselinkeinot sekä saamelaiskulttuuri. Tavoitteena on saada oppijoiden omat elämismaailmat entistä paremmin osaksi opetusta ja oppimista: Miten digitaalisten välineiden ja sovellusten avulla on mahdollista tukea esimerkiksi perinteisten elinkeinojen oppimista, opettamista ja perinteen säilyttämistä? Miten opiskelijoiden elämismaailmassa olevien osaajien kokemukset ja osaaminen saadaan TVT:n avulla mukaan opetukseen ja oppimiseen?

Arktinen pedagogiikka huomioi alueen kulttuurit, niiden kehittämisen sekä kulttuurisensitiivisyyden. Lähtökohtana ovat saamelaisen yhteiskunnan tarpeet. On tärkeää huomioida erilaisista koulutus- ja kulttuuritaustoista tulevat ihmiset sekä perinteisten elinkeinojen linkittyminen nyky-yhteiskuntaan.

Kartoitamme hankkeeseen osallistuvien tahojen kehittämistarpeita ja toiveita siitä,
millaisten TVT:tä hyödyntävien pilottien avulla opiskelijoiden elämismaailmoja voitaisiin valjastaa entistä paremmin osaksi opetusta ja oppimista. Tarkoituksena on löytää yhteistyöopettajia, joiden kanssa pilotoidaan uusia, TVT:tä hyödyntäviä pedagogisia ratkaisuja oppilaitoksen sisäisenä tai oppilaitosten välisenä yhteistyönä. Yhteistyön lähtökohtana voi olla esimerkiksi ilmiöpohjaisen opetuskokonaisuuden pilotointi. Pilotoinnin tuloksia voidaan mallintaa ja esitellä esimerkiksi posterinäyttelynä sekä erilaisina TVT-tuotoksina.

Projektiin mukaan lähteville opettajille

Projektin aikana sinulla on mahdollisuus kokeilla tuetusti uusia opiskelijalähtöisiä pedagogisia ratkaisuja ja digitaalisia välineitä:
• etäällä asuvien opiskelijoidesi verkko-opetukseen ja -ohjaukseen
• arktisen luonnon, vuodenaikojen, saamelaiselinkeinojen ja –kulttuurin entistä parempaan huomioimiseen opetuksessasi

Käytännössä sinun on mahdollista toteuttaa yhteistyössä toisen/toisten opettajien kanssa yllä olevia tavoitteita toteuttava opetuspilotti oman opetuksesi lähtökohdista. Hankkeesta saat tukea sekä pedagogisiin ratkaisuihin että digitaalisten sovellusten valintaan ja käyttöön.

Käytännössä se voi tarkoittaa esimerkiksi:
• digitaalista mediatuottamista opiskelijoidesi kanssa: videoita, digitaalisia tarinoita, äänitallenteita ja muuta digitaalista / digitaalisesti tuotettavaa sisältöä
• ääni- ja videopalautteiden antamista etäällä oleville opiskelijoillesi
• etä- ja monimuoto-opetuksen suunnittelua ja toteutusta pedagoginen kehittäminen huomioiden

Tervetuloa kehittämään Arktista pedagogiikkaa!

Kalle

Projektin uusi tukihenkilö / kouluttaja Kalle Sulkamo esittäytyy. ”Kaikki kunnossa!”

 

 

Read Full Post »

Kansainvälinen aktiivi- ja seikkailumatkailun kehittämisfoorumi

Perm, Venäjä 10.-11.3.2016

 

Kutsu Permiin                                       

 

Minulla oli ilo saada kutsu Permin kaupungin matkailutoimistolta puhumaan aktiivilomien järjestämisestä Inarissa, Lapissa ja saamelaisalueella. Kutsuva taho kustansi matkat ja majoitukset.

 

Matka oli monessa mielessä antoisa. Ylipäätään voidaan sanoa, että palvelut matkan aikana tapahtuivat joustavasti. Venäjän sisäiset lennot Moskovan ja Permin välillä toimivat myös hyvin, Aeroflotin palvelu pelasi ja samoin koko foorumi oli hyvin organisoitu, joskin ensimmäinen seminaaripäivä oli melko pitkä. Iloitsin kuitenkin kutsusta, ja ensimmäistä kertaa matkustin työasioissa Venäjälle yksin. Perillä eteläisen Ural-vuoriston kainalossa Permin miljoonakaupungissa odotti mielenkiintoinen tapahtuma, emännät ja isännät, aina niin tarpeelliset tulkit sekä tapahtumaa kovin jännittäneet nuoret tulkkiopiskelijat. Turhaa jännittivät, sillä kaikki meni hyvin, vaikka ensimmäistä kertaa vasta olivat tulkkaamassa.

 

20160311_181430

 

Kansainvälisiä puhujia ja painetta arktiselle alueelle

 

Meitä oli yhteensä 5 ulkomaalaista puhujaa, todella seikkailullisiin elämysmatkoihin (Afganistan jne.!) keskittynyt Mart Reimann Virosta, skotlantilainen Benjamin Carey Dunira Strategysta ja Gavin Bell, jotka molemmat ovat pitkän linjan toimijoita maailman matkailujärjestö UNWTO:ssa. Lisäksi puhujina oli unkarilaistaustainen Sandor Fabian ja minä SAKK:sta. Lisäksi oli liuta venäläistaustaisia esiintyjiä. Ensimmäisen päivän seminaarissa oli n. 300 yrittäjää kuuntelemassa ja kyselemässä. Oli mielenkiintoista jälleen huomata Venäjän matkailun elävän todella erilaisissa rakenteissa kuin meillä – rakenteet ovat vielä pitkälti kehittymässä. Yrittäjillä on paljon haasteita infran, turvallisuuden, palveluketjujen ja yhteistyön ja lupien tiimoilta, vaikka paine matkailun kehittämiseen onkin Uralin kupeessa suurta. Halutaan kehittää vuorilla tapahtumaa turismia, laskettelua, moottorikelkkailua, myös poromatkailu tuli esille. Lisäksi kansallinen strategia tällä hetkellä tukee Venäjän arktisten alueiden matkailun kehittämistä, joka on tietysti alueellisille toimijoille positiivinen asia. Seminaarin oheen mainostettiin ennakkotiedoissa ”kalastajat ja metsästäjät” -näyttelyä ja näyttelyn avajaisia, joita odotin innolla. Osoittautui, että kyseessä olikin aktiivivälineiden ja -laitteiden myyntitapahtuma, vaikka voihan sitä näyttelyksikin kutsua. J Myynnissä oli veitsiä, puukkoja, moottorikelkkoja, kalastusvälineitä, kumiveneitä, mönkijöitä, jopa iso vene komeili messuhallin keskellä melkoisine hintoineen.

 

20160312_071830

20160312_072154

 

Seminaarin satoa – väittelyä matkailun ja roskaamisen yhteydestä

 

Seminaarin kohokohta oli puhujien esitysten lisäksi loppuväittely, jossa keskusteltiin järjestetyn ja itsenäisen matkailun eroista ja itsenäisen matkailun sallimisesta tai edistämisestä Venäjällä. Valitettavaahan on, että itsenäinen matkailija on aika omillaan Venäjällä ja venäjän kielen taidon tulisi olla vähintään auttavalla tasolla, jotta matkustaminen itsekseen onnistuisi kunnolla. Siksi on varmaankin parempi suosia matkanjärjestäjiä – ainakin ensi kertaa kauemmas Venäjälle matkustettaessa. Näyttää myös siltä, että matkailijoita ylipäätään pidetään uhkana luonnonsuojelulle ja sen nähdään edistävän roskaamista. Kuitenkin kansainvälinen matkailija on nykyään hyvin tietoinen ympäristöasioista, eikä mielellään roskaa. Väittelyssäkin tuli lopulta ilmi ikävä totuus, että kyllä ne taitavat ennemmin olla kotimaisia paikallisia ihmisiä, jotka sitä luontoa roskaavat, eivät esim. ulkomaiset matkailijat.

 

Toinen seminaaripäivä järjestettiin läheisessä pienessä hiihtokeskuksessa, jonka omistaja oli todellakin satsannut rinteiden ylläpitoon ja muuhun, vaikka kyseessä olikin pieni, vielä esim. Saariselkää huomattavasti pienempi keskus. Välineistö ja laitteet olivat kuitenkin vanhempaa kalustoa, mutta hyvin toimivia. Hissin pystyi itse pysäyttämään tai laittamaan käyntiin valonkatkaisimelta näyttävästä napista. Ankkurihisseillä oli kuitenkin asianmukaisesti henkilökunta paikalla ojentamassa ankkurin asiakkaalle. Keskuksessa oli myös pieni kahvila ja erillinen pieni baari. Lisäksi keskus tarjosi vaatimatonta majoitusta. Keskuksen yrittäjä toivoi jatkossa kovasti kehittämistä ja tukea valtion taholta, sillä hintataso on tällä hetkellä Venäjällä hyvin matala eikä millään tavalla verrattavissa länsimaiseen hintatasoon ja näin ollen investointien tekeminen on lähes mahdotonta pienyrittäjille.  Nähtäväksi jää, miten alueita edelleen kehitetään. Joka tapauksessa foorumi tuntui olevan tärkeä tapaamis- ja verkostoitumispaikka eri alueilla toimiville yrittäjille, ei-tuottoa-tavoitteleville organisaatioille ja hallinnon ihmisille. (Lisätietoja hiihtokeskuksesta voi käydä katsomassa http://www.polazna.ru).

 

20160311_175543

 

Maslenitsan pyörteissä

 

Venäläisen ”maslenitsan” eli paikallisen laskiaisen kunniaksi hiihtokeskus kuhisi toimintaa ja alueella järjestettiin jos jonkinmoista tapahtumaa: leikkimielistä kisailua, köydenvetoa, tanssia, maslenitsa-nuken polttamista, paikallista letkajenkan tapaista ja vaikka mitä muuta. Ja mehän tietysti osallistuimme kaikkeen. Varsinkin minä ja Mart Virosta olimme leikkimielisesti hyvin kilpailuhenkisesti liikkeellä uusien venäläisten ystäviemme keskellä. 😉 Lisäksi saimme kokeilla hiihtokeskuksen rinteitä. Niitä oli kahta lajia: aloittelijoille – ja ammattilaisille. Välimuoto kuitenkin puuttui. Me menimme ensimmäisenä ammattilaisten rinteisiin. Luulen, että tämän keskuksen rinteet vastasivat suunnilleen Lapin keskusten punaisten ja mustien rinteiden välimaastoa, vaikka lopulta olimme kuitenkin vielä kaukana itse vuorista. Rinteet olivat hyvät joka tapauksessa lämpimästä ja aurinkoisesta kelistä huolimatta ja välineet toimivat myös.

 

Lopuksi

 

Paluumatka sujui hyvin pienestä jetlagista huolimatta. Vaikka olen jo jonkin verran päässyt matkustamaan, en muistanut, kuinka kolmekin tuntia voi vaikuttaa yllättävän paljon vuorokausirytmiin. Suomen aikaan vähän ennen klo 9 aamulla sitten lauantaiaamuna söin lounasta Moskovassa ja odottelin konetta kotimaahan. Paikallisia matkamuistoja Permistä en löytänyt muuta kuin joitain pieniä savi- ja kivitöitä, mitä ostin mukaani Suomeen. Täytetyt sudet ja ilvekset jäivät tälläkin kertaa putiikin hyllylle. Kaikkiaan reissu oli monipuolisesti antoisa, mutta osittain oli surullista huomata paikallisten ihmisten huono työllisyystilanne ja talouden alasajo. Suuret maailman poliittiset liikkeet vaikuttavat lopulta kaikkein eniten tavallisiin ihmisiin. Toinen matkailun kannalta huomattava asia oli havaita tälläkin matkalla ulkomaalaisten matkailijoiden vähyys suurien kaupunkien kuten Pietarin ja Moskovan ulkopuolella. Moni yllättyi kuullessaan, että olin Suomesta. Monet matkanjärjestäjät ja seminaariosallistujatkaan eivät toistaiseksi koskaan olleet olleet tekemisissä suomalaisten kanssa eikä alueella muutenkaan liiku ulkomaisia matkailijoita lähellekään kansainvälisessä mittakaavassa. Tämä kertoo hyvin siitä, kuinka kansainvälisellä matkailulla Venäjällä on vielä paljon kehittymisen varaa – joskin monissa paikoissa saakin jo erittäin hyvää palvelua puhumattakaan Venäjän upeasta luonnosta ja hyvin rikkaasta kulttuurista, joita toivottavasti suojeltaisiin jälkipolvillekin.

 

Suuret kiitokset hienon ja tärkeän seminaarin järjestäjille.

 

 

Minna-Carita Haantie

Read Full Post »

%d bloggers like this: