Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Archive for syyskuu 2017

Arktista pedagogiikkaa -hanke järjesti perjantaina 22.9.2017 yhteistyössä Aluehallintoviraston, Mediakasvatusseuran ja Sámi allaskuvlan Norgesuniversitet -hankkeen kanssa ”Arktista pedagogiikkaa ja pelillistä oppimista” -seminaarin. Tilaisuus järjestettiin Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa Inarissa.

_MG_1078

Seminaariin olivat tervetulleita kaikki aiheesta kiinnostuneet, varsinaisena kohderyhmänä olivat Inarin, Enontekiön ja Utsjoen kuntien sekä Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimiston virkamiehet, rehtorit, opettajat sekä opiskelijat Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta, lukioista, Karasjoen joatkkaskuvlasta ja Saamelaisesta korkeakoulusta (Sámi allaskuvla, Koutokeino). Seminaariin oli ilmoittautunut n. 70 henkilöä ja lisäksi seminaaria seurasi streamattuna ainakin 100 henkilöä. Seminaari tulkattiin suomi-pohjoissaame-suomi.

 

_MG_1097

Seminaarin aiheena oli pelillistämisen mahdollisuudet opetuksessa ja kasvatuksessa ja elämysmaailman muutokset suhteessa uuteen oppimiseen. Myös oppimisen riemu ja muut myönteiset tunteet, joita pelien avulla voidaan saavuttaa, olivat tarkastelussa.

Tavoitteenamme oli, että seminaarin jälkeen ymmärrämme paremmin: Mitä pelillistäminen tarkoittaa käytäntöön vietynä? Mikä tekee ammattilaisen, millaisella koulutuksella syntyy hyviä ammattilaisia?

_MG_1092-3

Tilaisuuden avasi Mediakasvatusseuran puheenjohtaja Päivi Rasi (dosentti, apulaisprofessori). Päivi on viimeiset 15 vuotta tutkinut ja kehittänyt digitaalista teknologiaa hyödyntäviä oppimisympäristöjä.

 

_MG_1104

Saamelaisalueen koulutuskeskuksen rehtori ja kuluvan toimikauden Arktisen yliopiston puheenjohtaja Liisa Holmberg esitti tervehdyksen Saamelaisalueen koulutuskeskuksen puolesta seminaariin osallistuville.

 

Marjaana Kangas (KT, dosentti) Lapin yliopistosta luennoi aiheesta “Let’s play – leikillisyys ja pelipedagogiikka opetuksessa ja oppimisessa”. Marjaana puhui siitä, miten oppiminen tuottaa suurta iloa ja nautintoa, kun siihen sisältyy leikillisyyttä, luovuutta ja ongelmanratkaisua.

_MG_1116

Marjaanan puheenvuoron aikana pohdittiin mm. seuraavia kysymyksiä: Mutta mitä on leikillisyys ja leikillinen oppiminen? Mikä rooli leikillä ja peleillä on tämän päivän oppimisessa ja opetuksessa? Entä millainen on opettajan rooli pelillisissä oppimisympäritöissä? Puheenvuoron tarkoituksena oli tarjota tutkimustietoa leikistä, peleistä ja leikillisyydestä oppimisessa ja opetuksessa, sekä herättää innostusta oman työn ja opetuksen kehittämiseen eri kouluaisteilla.

 

Mikko Meriläisen luennon aiheena oli “Miksi pelaaminen on nuorelle tärkeää?”. Mikko Meriläinen on Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija, jonka tuleva väitöskirja käsittelee pelikasvatusta ja nuorten hyvinvointia. Meriläinen on yksi Pelikasvattajan käsikirjan (2013) toimittajista ja tuottanut materiaalia nuorten pelaamisesta muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle ja Mannerheimin lastensuojeluliitolle.

_MG_1123-3-2-2

Nuorten pelaamista lähestyttiin haittojen ja rajoittamisen näkökulmasta. Esityksessä kerrottiin, että tällöin jäävät helposti piiloon ne syyt, miksi nuori ylipäänsä pelaa. Pelaaminen voi olla paitsi tärkeä harrastus, myös merkittävä sosiaalinen ympäristö, keino stressinhallintaan ja erilaisten identiteettien kokeilualusta.

Puheenvuorossa tarkasteltiin myös pelaamisen erilaisia rooleja nuorten elämässä ja niiden merkitystä pelikasvatukselle. Esityksessään Mikko vertasi pelaamista oopperaan ja kertoi haittojen ja hyötyjen erikoisuutta kulttuuriin näkökulmasta. Tarkemmin kerrottuna siitä, mistä muodostuu molempien asioiden merkitys ja hyöty yhteiskunnalle.

 

Kahvitilaisuuden jälkeen siirryttiin teoriasta käytännön tapausesimerkkeihin. Luennoitsija Petri Hannulalla oli esimerkkejä siitä, miten pelillisyys lähtee liikkeelle, miten pelillisyys otetaan haltuun opetustyössä.

_MG_1144

Petri Hannula on Lapin ammattikorkeakoulun palveluksessa toimiva peliteknologia-asiantuntija. Toimenkuvaan kuuluu nuorille metsään liittyviä pelejä toteuttavan Äkräs-metsäpelihankkeen ja ArcticShell-peliteknologia osaamishankkeen projektipäällikön/peliteknologia-asiantuntijan tehtävät. Hän opettaa sivutoimenaan peliteknologiaan liittyviä ammattiaineita. Petrillä on useiden vuosien kokemus pelituotannoista ja toteutettuna runsas määrä peliprojekteja.Hän on mukana rakentamassa Lapin ammattikorkeakoulun ja Lapin yliopiston yhteisiä peliopetusmoduleita.

_MG_1171

Puheenvuorossaan Petri teki katsauksen viime kesänä Lapin ammattikorkeakoululla järjestetyn kesäpeliprojektien käytäntöihin ja tuloksiin. Kesän aikana opiskelijat rakensivat pelejä virtuaalitodellisuuteen. Onko pelitekemiseen keskittyvä opintojakso pelillistetty? Onko opintojakson pelillistäminen ratkaisu, joka toimii kaikkeen? Oletko huomaamattasi jo pelillistänyt omaa opetustasi?

 

Eeva-Liisa Rasmus-Moilanen (KM) on toiminut syksystä 2016 lähtien  saamelaisen Utsjokisuun koulun ja Saamelaislukion rehtorina. Tätä ennen hän  työskenteli  12 vuotta Saamelaisalueen koulutuskeskuksen virtuaalikoulun vastuullisena suunnittelijana. Hän on omalla panoksellaan ollut luomassa ja kehittämässä Saamelaisalueen koulutuskeskuksen etäopetuksen ja tieto-ja viestintätekniikan moniosaamista. Näiden vuosien aikana virtuaalikoulun toimintaa on kehitetty hankkeiden avulla, joista viimeisimpänä hän on suunnitellut ja aloittanut Arktista pedagogiikkaa-hanketta (ESR 2016 -2018).

_MG_1213

Eeva-Liisan puheenvuorossa ”Uuden opetussuunnitelman mahdollisuudet ja haasteet” nousivat esiin saamelaisopetuksen digitalisoimisen tarpeet ja mahdollisuudet sekä paikalliset vahvuudet opetussuunnitelman toteuttamiseen. Toisaalta myöskin digitalisaation ja uuden opetussuunnitelman tuomat tarpeet muutosjohtamiselle sekä konkreettisia keinoja edistää muutosta organisaatiossa.

 

Lapin yliopiston väitöskirjatutkija Outi Laiti (B.Eng, KM) on pohjakoulutukseltaan tietojenkäsittelytieteen insinööri sekä kasvatustieteiden maisteri. Pääaineenaan hän on opiskellut mediakasvatusta.

_MG_1229-2

Väitöstutkimuksen aiheena on erityisesti alkuperäiskansanäkökulman huomioimisen mahdollisuudet ohjelmoinnin opetuksessa perusopetustasolla. Tutkimuksessa käsitellään esimerkiksi peliohjelmointia saamelaiskulttuurin viitekehyksessä. Laiti työskentelee myös Utsjoen kunnan elinkeinotoimen projektityöntekijänä ja pyrkii myös työssään edistämään saamelaiskulttuurilähtöistä pelituotantoa Utsjoen Áilegas-keskuksessa.

Eallin lea speallu – pelillistäminen saamelaisopetuksessa.

Puheenvuorossaan Laiti esitteli pelillistämisprojekteja, joiden toteuttamisessa hän on ollut mukana. Lisäksi Laiti esitteli pelillistämisprojekteja, jotka ovat vielä tuloillaan. Projektit koskettavat hyvin monenlaisia ikäryhmiä sekä elämänalueita, mutta niille yhteistä on saamelaiskulttuurilähtöinen soveltamistapa. Peli on voimavara myös saamelaisopetuksessa kertoi Laiti.

 

Aslak Anders Gaino toimii peruskoulun opettajana Koutokeinon kunnassa Norjassa. Hän on työskennellyt nuorten peliprojektien parissa Koutokeinossa useiden vuosien ajan, ja hänet on palkittu nuorten aktivoinnista.

_MG_1243Puheenvuorossaan Gaino esitteli kokemuksiaan ja muutamia vuosia sitten opettajakoulutuksessaan toteuttamaansa koulutuksen tutkimus- ja kehittämistyötä. Hän oli erityisen kiinnostunut käyttämään pelejä opetuksessa.

 

Henrietta Lehtonen työskentelee opetusteknologiafirma Seppossa. Seppo on alusta, jonka avulla opettaja voi helposti muuttaa oppituntinsa peliksi. Henrietan tausta on viestinnän ja markkinoinnin alalta, hän on Aalto-yliopiston ekonomi.

“Minä innostun ja innostan! Pelit ovat luonteva tapa tuoda näitä positiivisia fiiliksiä opetukseen. On mahtavaa huomata, miten pelillisyys puhuttelee ja motivoi kaiken ikäisiä ympäri maailmaa. Meille seppolla peli on ensisijaisesti pedagoginen väline. Kannustamme opettajia tekemään peleistä paitsi hauskoja, myös riittävän haastavia. Pelillisyyden ei tarvitse tarkoittaa riman laskemista oppimistavoitteissa.”

_MG_1297

Peliseminaarin iltapäivän osiossa Henrietta Lehtonen esitteli yleisölle Seppo.io pelisovelluksen. Pelin ajatuksena oli osallistaa pelaajat tehtävien kautta suorittamaan rastitehtäviä eri puolille Sajoksen aluetta. Rastien tehtävinä oli mm. käydä ulkona ottamassa kuvia syksyisestä luonnosta ja kertoa vuodenaikojen näkymisestä luonnossa. Rastit toteutettiin mobiilisti eli älypuhelimen tai tabletin avulla. Rastitehtävien jälkeen yleisöllä oli mahdollisuus rakentaa oma peli valitsemastaan aiheesta Henrietan avustuksella.

 

_MG_1258

 

Kiitämme kaikkia seminaariin osallistuneita: järjestäjiä, yhteistyökumppaneita, luennoitsijoita, tulkkeja, teknikoita, paikan päällä osallistuneita, streamausta seuranneita sekä kahvien ja lounaan loihtineita! Yhdessä saimme aikaan mahtavan kokonaisuuden, josta on taas hyvä jatkaa kohti uusia peliseikkailuja!

 

Arktista pedagogiikkaa -hanke (ESR 2016-2018)

 

Seuraa meitä / Follow us

https://www.facebook.com/arktistapedagogiikkaa/

https://www.instagram.com/arktistapedagogiikkaa/

http://www.sogsakk.fi/virtuaalikoulu/index.php/hankkeet/arktista-pedagogiikkaa

Read Full Post »

 

Kuva 1

Tupilak – symboliikkaa!

 

 

Siitä tulikin totta, nimittäin matkasta Grönlantiin! Nuukissa kokoontui Arktisen yliopiston väki 15-17.8.2017. Konferenssin teeman sisältö sopi optimaalisesti myös Saamelaisalueen koulutuskeskuksen osatoteuttamaan hankkeeseen, sairaanhoitaja-diakonissakoulutus saamelaisalueilla. Käsiteltävinä asioina kokouksessa olivat tällä hetkellä paljon puhutteleva ilmastonmuutos sekä lisäksi kouluttautuminen ja sosiaalinen hyvinvointi. Hankebyrokratia tosin oli rajannut matkustamisen vain kotimaahan, mutta yrittäminen palkittiin tällä kertaa ja hyvät perustelut antoivat mahdollisuuden lähetä viemään kulttuurisensitiivistä koulutusmateriaalia sinne, missä sitä kaivataan. Tanskalle kuuluva itsehallintoalue ja alkuperäiskansakysymykset asettavat maailman suurimmalle saarelle omat haasteensa. Alueellisesti maan tilastoissa näkyy vahvasti koulunkäynnin korkea keskeyttämisprosentti ja vähäinen hakeutuminen korkeakouluihin. Kulttuurierot ovat huomattavia Itä-Grönlannista Nuuk’iin saapuvalle nuorelle, puhumattakaan jatkokouluttautumisesta Tanskassa. Koulutus on yksi arktisen neuvoston tämän vuoden teemoista ja siksi esillä myös Nuukin konferenssissa.

 

Kohteeseen pääsy edellytti neljää lentoa. Inarista matka tosin alkoi autolla kohti Kirkkoniemeä, josta koukkasimme eteläisen Tanskan kautta Grönlantiin. Viimeinen lento oli Grönlannin sisällä (Kangerlussuaq – Nuuk), koska juuri muuten maassa ei turisti matkaa. Kangerslussuaqissa sijaitsee maan ainoa pitkän kiitoradan lentokenttä, joten paikkaa kutsutaan ”international AirPort to the Greenland”. Muita vaihtoehtoja lentoliikenteen lisäksi kaupungista tai kylästä toiseen siirryttäessä ovat veneet, laivat, helikopterit ja talvella moottorikelkat sekä koiravaljakot. Maantieverkostoa ei kaupunkien/kylien välille ole juuri rakennettu. Tämä lienee johtuvan siitä, että lähes koko saari on ympäri vuoden jään ja lumen peitossa. Ja kyllä, veneellä on kätevä liikkua rannikolla sijaitsevista kylistä toisiin 🙂

 

Kuva 2

Kangerlussuaqin lentokenttä ja etäisyydet eri kaupunkeihin.

 

Kuva 3

Nuuk’n vanhan kaupungin maisemaa.

 

Kuva 4

Paikallista rakennustyyliä.

 

Kuva 5

Hylätty asuinalue Nuuk’n edustan saaristossa.

 

Kuva 6

Paikallinen ”áhkku” saattelemassa lapsenlasta ensimmäiselle koulupäivälle.

 

Kuva 7

Jokaisesta perheestä löytyy yksi vene.

 

 

Mikä on UArctic?

 

dig

Mikä on UArctic ja keitä he ovat?

 

dig

UArctic’n arvot.

 

dig

UArctic’n tehtävä.

 

dig

UArctic’n tavoitteet

 

UArctic council meetingin tarkoituksena koulumme näkökulmasta oli verkostoitua ja pyrkiä toteuttamaan tulevaisuudessa opiskelija- ja opettajavaihtoa aktiivisemmin arktisella alueella. Lisäksi tärkeä osa matkamme tarkoitusta oli tehdä kulttuurivaihtoa terveyden edistämisen näkökulmasta. Tämän teeman pohjalta tapasimme mm. Grönlannin Ilisimatusarfik – yliopiston sairaanhoitajakoulutuksen henkilökuntaa sekä verkostoiduimme paikallisen ammattioppilaitoksen kanssa. Konferenssin teemaistunnoissa ja pienryhmäkeskusteluissa pyrimme nostamaan esille kulttuurisensitiivisen opinpolun toteuttamista.

 

Kuva 12

Ilisimatusarfik – University of Greenland.

 

Kuva 13

Maisemakuva yliopiston pihalta.

 

Kuva 14

University of Greenland – lippu.

 

 

Konferenssi

 

Konferenssi avattiin kulttuurisensitiivisesti!

 

Konferenssi päivät olivat pitkiä ja täynnä ohjelmaa. Mutta kun muut menivät kahvi-/virkistystauoille, me lähdimme juoksemaan mm. eri museoihin, paikallisiin käsityöliikkeisiin tai ylipäätänsä ulos, jotta näkisimme kulttuuria. Noh, näkykö sitä Nuukissa? Ainakin Nuukin kansallismuseo tarjosi parastaan pikaisella 45 minuutin vierailulla (onneksi siellä sai kuvata, jotta pidempiin tieto-osuuksiin pystyi syventymään myöhemmin). Museossa inuiittien esineet ja vaatteet puhuttelivat ”tuoreudellaan”, ja kun historiaa kelaa taaksepäin, niin eihän mm. heidän perinteisistä elinkeinoharjoittamisista ole pitkä aika. Valaanpyyntiä harjoitettiin vielä perinteisin menetelmin (ilman rajoitteita) vain reilu 50 – vuotta sitten. Museokierroksen jälkeen jäi kuitenkin haikea ja raskas tunnelma. Kolonialismin saattoi tiedostaa ja huoli Tanskan yliotteesta tuntui entistä pahemmalta. Lohtuna ja vastapainona tähän kuitenkin on se, että paikallisissa nuorissa on rohkeutta ja tietoa toimia mm. alkuperäiskansojen oikeuksien eteen. He pyrkivät estämään kolonialismia ja sen vaikutuksia mm. taiteen ja musiikin avulla. Kouluttautumisen eteen on vielä paljon kehitettävää, jotta paikallisia alkuperäiskansan henkilöitä saadaan johtaviin ja päätöksiä tekeviin elimiin samassa suhteessa, kuin heitä on maassa asukaslukuun nähden.

 

Kuva 15

Paikallista, perinteistä vaatetusta.

 

Kuva 16

Paikallista, perinteistä vaatetusta.

 

Kuva 17

Arktisen asun valmistamiseen tarvittavat eläimet.

 

Kuva 18

Materiaalin hankintaa.

 

Kuva 19

Materiaalin hankintaa.

 

Kuva 20

Materiaalin hankintaa.

 

Kiitos Grönlanti, olit hyvä meille, vaikka yritit paluumatkan estää kovalla tuulella ja sumulla. Lentokenttäelämä on oma kokemus Grönlannissa ja sen varmasti tietävät siellä käyneet 🙂  Grönlannissa eletään sään armoilla!

 

Kuva 21

Pieni kelluva jäätikkö.

 

Tiisu-Maria Näkkäläjärvi

Read Full Post »

%d bloggers like this: