Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Archive for helmikuu 2018

Saamelaisten kansallispäivänä Inarin oppilaat pääsivät tutustumaan sodanjälkeisen ajan elämään Seppo-mobiilipelin kautta. Seppo-peli sijoittui Saamelaismuseon ulkomuseossa Tirron pihapiiriin, vaikka pelin tapahtumat sijoittuivat muuallekin saamelaisten kotiseutualueella.

Oppilaat pelasivat peliä omilla mobiililaitteillaan ja saivat valita pelin kolmen eri näkökulman väliltä. Pelissä oli siis mahdollista tutustua elämään 70 vuotta sitten Inarissa.

 

Tirron tupa ulkomuseolla. Kuva Hanna Helander.

 

Pelaajat pääsivät tutustumaan monipuolisten tehtävien kautta mm. kalan pyyntiin, Norjan kauppareissuun, käsitöiden tekoon sekä ratkaisemaan Staalon arvoitusta!

 

Myös YLE Sápmi uutisoi pelin pelaamisesta. Alkaa kohdasta 01.25.

 

Kuvakaappaus YLE Ođđasat 7.2.2018

Seppo-peli toteutettiin yhteistyössä Saamelaisalueen koulutuskeskuksen Arktista pedagogiikkaa -hankkeen, Saamelaisarkiston ja Saamelaismuseosäätiön kanssa.

Read Full Post »

Mansikkka, kolmella koolla, tapasi 15.2.2018 Inarin ja Utsjoen koululaisia tulevaan Saamelaisnuorten taidetapahtuman tubetusteemaan liittyen. Streamin kautta Mansikkkan esiintymistä seurattiin myös muissa kouluissa.

 

Mansikkka kertoi koululaisille miten hän aloitti tubettamisen ja miten siitä tuli hänen kokopäiväinen ammattinsa. Hän jakoi koululaisille omia vinkkejään Saamelaisnuorten taidetapahtuman tubetuskilpailuun, jota hän tulee myös tuomaroimaan paikan päälle. Saamelaisnuorten taidetapahtuma järjestetään Inarissa 12.4.2018.

 

Mansikkkaa jännitti esiintyminen live-yleisölle ja hän sai yleisöltä kannustavia ja hänen jännitystään helpottavia naurahduksia 🙂 Mansikkka oli todella innoissaan vierailustaan Inarissa, ja kertoi hänen haaveensa nyt toteutuneen Inarissa käynnistä. Hän kertoi aikaisemmin käyneensä vain 17 kilometrin päässä Inarin kirkonkylästä!

 

Kuva: Rauno Koivunen

 

Mansikkka oli puhuessaan ihana oma itsensä ja kannusti tulevia tubettajiakin olemaan täysin omia itsejään, tämä kuulemma on varmin tapa saada itselleen aidosti kiinnostuneita tubekanavaseuraajia! Paikan päälle saapuneet koululaiset pääsivät esittämään Mansikkkalle kysymyksiä ja kaikki hänelle esitetyt kysymykset olivat todella hyviä! Koululaiset olivat kiinnostuneita mm. Mansikkkan inspiraation lähteistä, hänen vanhempien ajatuksista tubettamisesta työnä sekä siitä miksi hän aloitti tubettamisen, mutta myös mitä saamen kieltä Mansikkka alkaisi opettelemaan jos hän niin päättäisi. Yleisön tukemana Mansikkkan vastaus kuului, että kaikkia!

 

Koululaisten lisäksi myös aikuiset olivat kiinnostuneita tubettamisesta ja auttoivat omilla kysymyksillään tulevia tubettajia kuulemaan Mansikkkan väline- ja editointityökaluvalinnoista, tubevideoiden kestosta ja paljon muusta!.

 

Mansikkkan kanavalla on tilaajia kaikkiaan yli 167 000, ja hänen Inarin vierailupäivästä julkaisema tube-videota on katsottu jo yli 45 000 kertaa!

 

Arktista pedagogiikkaa -hankkeen Kalle Sulkamo ja Saamelaisnuorten taidetapahtuman tuottaja Aleksi Ahlakorpi tulevat vierailemaan Utsjoen, Enontekiön ja Vuotson kouluilla opastamassa ja kannustamassa saamelaisnuoria tubevideoiden teossa!

 

Lisätietoja Saamelaisnuorten taidetapahtumasta voi saada tapahtumatuottajalta Aleksi Ahlakorvelta, aleksi.ahlakorpi (ät) samediggi.fi.

Read Full Post »

 

Buorre ávvuveahka,

Sámi albmotbeaivi lea hui dehálaš beaivi maiddái midjiide Sámi oahpahusguovddážis. Skuvla lea munnje ovddalgihtii hui oahpis daningo lean bargan dáppe jagi 2004 rájes jahkái 2016. Muhto smávva bottoš ja áššiid čuovvun vehá guhkelabbos lea dahkan buori. Go bohten dállui fas ođđa rollas, lean dušše imaštallan, makkár skuvla mis dáppe lea gasku luonddu, guhkkin stuorra máilmmis, Sámis. Go smihtten, mo mun govvidivččen didjiide min skuvlla, de dutken seammás strategiijagirjjážiid ja dan, ahte makkár árvvuid ala min skuvla lea huksejuvvon ja makkár lea min doaibmanjurdda.

Sámi oahpahusguovddáža mission lea leat čeahppi, gearggus nuppástuvvamiidda ja máŋggagielat oahppolágádus, gos hállat sihke sáme- ja suomagiela; ja máŋggakultuvrralaš oahppolágádus, mii buvttada alladásat skuvlen- ja ovddidanbálvalusaid sámeguovllu dárbbuide, ja gos bargit ja studeanttat liikojit leat. Sámi oahpahusguovddáža doaimma vuođđun lea sámekultuvra. Dat dárkkuha dan, ahte sámekultuvra, sámegielat ja árbevirolaš ealáhusat nugo maiddái sámekultuvrra doarju ođđa ealáhusat adnojuvvojit árvvus, áddejuvvojit ja leat mielde beaivválaš doaimmain.

Mu mielas min skuvla lea oalle guhkás justa dákkár jo dál. Dieđusge mii bargat ovddidanbarggu oppa áigge, mii dárkkuha dan ahte min bargu lea vel gaskan. Muhto nuhan dat lea leamašan olles skuvlla historjjá áigge, skuvlahan deavdá dán jagi 40 jagi. Máilbmi ja áiggit rivdet, min skuvla galgá eallit dan rievdamis mielde, ovddidanbarguhan ii noga, fal dathan bistá ja bistá.

Ovddidanbargu lea máŋggalágan. Dat ahte mii ovdamearkka dihtii ealáskahttit sámegielaid lea ovddideapmi. Ođđa giellahállit leat dehálaš resursa áittatvuloš gielaide. Nanu eatnigiela hállit fas leat dego bákti, man alde giella čuožžu. Mii dárbbašit dáid goappašiid jovkkuid, ja goappáge joavkku galgá atnit árvvus. Earálágan kulturadáhpáhusaiguin ja árgabeaivválaš daguiguin mii nannet oktiigullevašvuođa ja dainna lágiin min kultuvrra árvvu. Ámmatlaš skuvlejupmi buvttada gelbbolaš ja čeahpes bargofámu. Min skuvlen olbmot dovdet min guovllu, kultuvrra ja dan olbmuid ja sii máhttet balvalit nu, ahte váldet vuhtii min vuolggasaji.

Riikkaidgaskasaš oktasašbargu lea dávjá leamašan justa skuvlejumi doalvun eará riikkaide, min nanu árktalaš ja máŋggafágalaš máhttu adnojuvvo árvvus máilmmis. Mii leat maiddái čatnan fierpmádagaid máŋggain árvvus adnojuvvon oktasašbargoguimmiiguin, daid joavkkus leat earet eará skuvlenorganisašuvnnat, fitnodagat ja eiseválddit ja eará báikkálaš doaibmit.

Min doaibmanvuogit skuvlenteknologiijain čuvvot áiggi ja leat veardidangelbbolaččat maiddái riikkaviidosaččat, mii sáhttit máŋgii doaibmat ovdamearkan earáide. Mii máhttit atnit ávkin earálágan mediaid ja muitalit daid bokte iežamet birra ja nu nannet min identitehta ja leat mielde buvttadeame ođđa kultuvrra. Mii dahkat hui spesiála ja earenoamáš áššiid, muhto seamma áigge min bargun lea maid geahččalit doalahit dan dási, man mii leat jo joksan ja doallat gitta árbevieruin – dange sáhttá oaidnit ovddideapmin.

Mii dán máilmmi dasto rievdada? Mediat ja teknologiija ovdáneapmi bidjet fártta maiddái midjiide vai bissut mielde go min biras rievdá. Dahkujierbmi, stuorra diehtomássáid analyseren ja lassáneaddji robotihkka gullet jo lagas boahttevuhtii.

Vai mii bastit hálddašit rievdama, fertet dieđusge ieža bisohallat das mielde, njunušjoavkkus. Juohkehaččas mis galgá leat máŋggabealat boahttevuohtamáhttu. Teknologiijadáidduid lassin, ja joba eanet, deattuhuvvojit dán nuppástuvvama áigge goitge olmmošvuohta ja olmmošlašvuohta, earálágan sosiála- ja eallinhálddašandáiddut ja dáiddut oahppat oahppat.

Hálidan loktet dán ovdan, daningo vuosttaš sohkabuolva lea dál vásihan ovdamearkka dihtii some riegádeami. Daddjo, ahte ođđa teknologiija geavaheaddjiid vuosttaš sohkabuolvvain manná vehá “badjel bávttiid”. Na, dál sáhttit gávnnahit, ahte dat áigi manai jo, boahttevuođas galgá doaibmat viisábut.

Mii galgat ieža hálddašit iežamet doaimmaid, áigegeavaheami ja eallima, ovdamearkka dihte iPhone, Google, Facebook dahje muhtun eará teknologiijačoavdosat eai hálit dahkat dan min beales. Muhtumat duos namuhuvvon teknologiijamáhttima dovddus ovddideaddjit leat guođđán iežaset huksen bálvalusaid. Sii leat muitalan iežaset gáhtat, go leat leamaš ráhkadeame juoidá mii ii leatge šat nu stivremis ja masa olbmot álkit darvánit, dahje sii gildet iežaset mánáid geavaheames dákkár vuogádagaid. Teknologiija lea buorre reaŋga muhto fuones isit.

Muhto máilbmi soaitáge dál morihan. Beroštupmi lundui, eakti, duohta vásáhusaide ja miellaráffái lea stuoris, dan oaidnit ovdamearkka dihtii das, man olu deike leat boahtigoahtán turisttat. Dat, ahte min birrasis sáhttá gávdnat dáid áššiid, lea min ovdamunni. Dii buohkat muitibehtet SWOT-analysa, uhkit ja geanohisvuođat jorahuvvojit vejolašvuohtan ja nanusvuohtan. Sáhtášiigo mis sámekultuvrras leat dakkár vuoiŋŋalaš opmodat, kapitála,  mii ii vel dán áigge leat almmolaččat adnon árvvus ja dehálažžan, muhto man sáhtášii ovddidit viidábutge nanusvuohtan, ja sáhtášeimmetgo oahpahit dan earáide?

Go smihtten ovdamearkka dihtii iežan áhkuid ja ádjáid buolvva ja sin eallindábiid, de mu mielas dát sánit govvidivčče sin:  duhtavaččat uhccánažžii, luondduolbmot, nana searvvušlašvuohta, viššalvuohta, rehálašvuohta, hoahpuhisvuohta ja eallima illu. Vuollegaččat sii maiddái ledje, hearrá ballu lei garas. Juohke duššis ii bihkkojuvvon, muhto illuduvvui dan sadjái, árgabeaivvis elii humor, garrage dilálašvuođain. Mu mielas orru, ahte sii dáide lean lihkolaččat.

Dego ovdal namuhuvvui, boahttevuođas dárbbašit nanu sosiálalaš dáidduid. Justa dát dáiddut leat jáhkkimis veahkehan maiddái min máttuid birget ja ceavzit, ja dáid dáidduid dárbbašit maiddái dán áiggis, ovdamearkka dihte bargoeallimis eanet ah’ eanet. Dárbbašit gulahallanmáhtu, dáidduid ráđđádallat, ovttasbargat ja dohkkehit eará olbmuid. Dárbbašit ráhkisvuođa lagamužžii ain eanet.

Rektor molsašuvai muhto okta ságastallanfáddá bissu, dat lea ráhkisvuohta! Ođđa rektorin lean illudan das, ahte oahppolágádusas áŋgiruššat buriin bargguin ja ovttasbargamiin ja dálus vuhtto liekkusvuohta, berošteapmi ja duhtavašvuohta. Dát áššit leat šaddan din ánssus, dii lehpet dahkan dán dálus buori barggu nu bargin go studeantan. Dás mis lea buorre joatkit ovddosguvlui!

Sávan didjiide buohkaide hui buori sámi álbmotbeaivvi! Sávan dan maiddái olles viiddes sámeguvlui buot olbmuide Ohcejogas, Anáris, Eanodagas ja Soađegili guovlluin ja maiddái sámeguovllu olggobealde ja maiddái min ránnjáriikkain!

 

 

 

Arvoisa juhlaväki,

Saamen kansallispäivä on erityisen merkittävä päivä myös meille Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa. Kuten tiedätte, aloitin rehtorina vuoden alusta. Tämä oppilaitos on ennestään hyvin tuttu minulle, sillä olen työskennellyt täällä vuosina 2004-2016. Pieni tauko ja sen tuoma etäisyys on tehnyt kuitenkin hyvää, sillä palattuani taloon uudessa roolissani olen ollut oikeastaan hämmästynyt siitä, millainen koulu meillä on täällä keskellä luontoa, kaukana suuresta maailmasta, Saamenmaalla. Kun pohdiskelin, miten kuvaisin teille oppilaitostamme, tutkin myös, mitä strategiakirjasiin on kirjoitettu koulun toiminta-ajatuksesta ja arvoista.

Oppilaitoksen missiona on olla osaava, muuntautumiskykyinen ja monikielinen oppilaitos, jossa puhutaan sekä saamea että suomea. Ja monikulttuurinen oppilaitos, joka tuottaa korkealaatuisia koulutus- ja kehittämispalveluita saamelaisalueen tarpeisiin, ja jossa työntekijät ja opiskelijat viihtyvät. Saamelaiskulttuuri on SAKK:n toiminnan arvoperusta. Se tarkoittaa saamelaiskulttuurin, saamen kielten ja perinteisten elinkeinojen sekä saamelaiskulttuuria tukevien uusien elinkeinojen arvostamista, ymmärtämistä sekä mukanaoloa jokapäiväisessä toiminnassa.

Mielestäni koulumme on hyvin pitkälti tällainen. Tietysti teemme kehittämistyötä jatkuvasti, joka tarkoittaa sitä, että työ on monelta osin kesken. Mutta sitä se on ollut oppilaitoksen historian ajan, tänä vuonna Saamelaisalueen koulutuskeskus täyttää 40-vuotta. Maailma ja ajat muuttuvat, oppilaitoksen on elettävä tuossa muutoksessa mukana ja kehittäminen jatkuu hamaan tulevaisuuteen.

Kehittämistä on monenlaista. Se että me esimerkiksi elvytämme saamen kieliä, on kehittämistä. Uudet kielen puhujat ovat tärkeä pääoma uhanalaisille kielillemme siinä, missä vahvan äidinkielen omaavat ihmiset ovat kallio, jonka päällä kieli seisoo. Molempia tarvitaan ja molempia tulee arvostaa. Erilaisilla kulttuurisilla tapahtumilla ja arjen teoilla me luomme yhteisöllisyyttä ja nostamme sitä kautta kulttuurimme arvoa. Ammatillinen koulutus tuottaa pätevää ja osaavaa työvoimaa. Meillä koulutetut ihmiset tuntevat alueen, kulttuurin ja sen ihmiset ja pystyvät palvelemaan lähtökohtamme huomioiden.

Kansainvälinen yhteistyö on käytännössä ollut pitkälti koulutusvientiä, meidän vahvaa arktista ja monialaista osaamistamme arvostetaan maailmalla. Olemme myös verkostoituneet monien arvostettujen yhteistyökumppanien kanssa, joukossa on muun muassa koulutusorganisaatioita, yrityksiä, viranomaisia ja paikallisia toimijoita.

Koulutusteknologiset toimintatapamme ovat ajanmukaisia ja kestävät hyvin kansallisen vertailun, voimme monin paikoin näyttää mallia muille. Osaamme hyödyntää erilaisia medioita ja tuottaa kuvauksia itsestämme sekä vahvistaa identiteettiämme ja luoda uutta kulttuuria. Teemme huippujuttuja, mutta samaan aikaan tehtävämme on myös pitää kiinni saavutetusta tasosta ja perinteistä, senkin voi nähdä kehityksenä.

Mikä tätä maailmaa sitten muuttaa? Mediat ja teknologian kehitys vauhdittavat meitäkin ympäröivien olosuhteiden muutosta. Tekoäly, isojen datamassojen analysointi ja lisääntyvä robotiikka ovat lähitulevaisuutta.

Pystyäksemme hallitsemaan muutosta, sen kärjessä on tietysti pysyteltävä. Itse kullakin meistä on oltava monipuolisesti tulevaisuusosaamista. Teknologiataitoja enemmän tässä muutoksen ajassa korostuvat kuitenkin ihmisyys ja inhimillisyys, erilaiset sosiaaliset- ja elämänhallintataidot sekä oppimaan oppimisen taidot.

Haluan nostaa nämä esiin, koska ensimmäinen sukupolvi on nyt kokenut esimerkiksi somen syntymän. Sanotaan, että ensimmäinen sukupolvi uuden teknologian käyttäjänä vetää överiksi. No nyt voidaan todeta, että se aika meni jo, jatkossa tulee toimia jo viisaammin!

Meidän tulee hallita toimintaamme, ajankäyttöämme ja elämäämme, esimerkiksi iPhone, Google, Facebook tai joku muu teknologiaratkaisu ei halua tehdä sitä meidän puolestamme. Muutamat edellä mainitun teknologiaosaamisen tunnetut kehittäjät ovat jättäneet kehittämänsä palvelut. He ovat kertoneet katuvansa, että ovat olleet luomassa jotakin niin hallitsematonta ja koukuttavaa, he jopa kieltävät jälkikasvuaan käyttämästä kyseisiä järjestelmiä. Teknologia on hyvä renki, mutta huono isäntä.

Ehkäpä maailma on nyt herännytkin. Kiinnostus luontoon, aitoihin elämyksiin ja mielenrauhaan on suurta, sen huomaa esimerkiksi meille tulevista matkailijamääristä. Se, että meidän ympäristöstä voi löytää näitä asioita on valttikorttimme. Muistatte kaikki SWOT-analyysin, uhat ja heikkoudet käännetään mahdollisuuksiksi ja vahvuuksiksi. Voisiko meillä saamelaiskulttuurissa olla sellaista henkistä pääomaa, jota ei tässä ajassa yleisesti nähdä arvokkaana, mutta jonka voisi kääntää edelleen laajemminkin voimavaraksi ja voisimmeko me vaikka opettaa sitä muille?

Kun pohdin esimerkiksi isovanhempieni sukupolvea ja heidän elämäntapaansa, niin kuvailisin heitä vaatimattomiksi, luonnonläheisiksi, vahvasti yhteisöllisiksi, ahkeriksi, rehellisiksi, rennoiksi ja elämän iloisiksi. Nöyriäkin he olivat, herran pelko oli kova. Pienestä ei valitettu, mutta iloittiin sen sijaan, arjesta revittiin kovissakin oloissa komiikkaa. Minusta tuntuu, että he saattoivat olla onnellisia.

Kuten edellä mainittiin, tulevaisuudessa tarvitaan vahvoja sosiaalisia taitoja, selviytyminen on todennäköisesti edellyttänyt juurikin niitä esi-isiltämme. Ja niin se edellyttää tässäkin ajassa. Näitä taitoja tarvitaan esimerkiksi työelämässä aiempaa enemmän. Tarvitaan vuorovaikutusosaamista, kykyä neuvotella, tehdä yhdessä ja hyväksyä muut ihmiset. Tarvitsemme lähimmäisen rakkautta enenevässä määrin.

Rehtori vaihtui, mutta yksi puheenaihe pysyy, se on rakkaus. Uutena rehtorina olen iloinnut siitä, että oppilaitos huokuu paitsi hienoa työtä, myös yhteistoiminnallisuutta, lämminhenkisyyttä, välittämistä ja tyytyväisyyttä. Nämä asiat ovat teidän ansiotanne, te olette tehneet tässä talossa hyvää työtä niin työntekijöinä kuin opiskelijoina. Tästä meidän on hyvä jatkaa eteenpäin!

Toivotan teille kaikille oikein hyvää saamen kansallispäivää! Toivotan sitä myös koko laajalle saamelaisalueelle kaikille ihmisille Utsjoella, Inarissa, Enontekiöllä ja Sodankylän alueella ja myös saamelaisalueen ulkopuolella sekä naapurimaissamme!

 

Rektor / Rehtori Eeva-Liisa Rasmus-Moilanen

Read Full Post »

%d bloggers like this: