Sámegielaid vahkku SOG:s / Saamen kielten viikko SAKK:ssa

Jouni Laiti oaččui bálkkašumi giellabarggustis man son lea dahkan Sámi oahpahusguovddáža buorrin! Bargit ja studeanttat čoahkkanedje feastakáfiide giellavahku gudnin. Ja Jovnna!

Jouni Laiti palkittiin Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa tekemästään kielityöstä! Henkilökunta ja opiskelijat kokoontuivat juhlakahveille kielten viikon kunniaksi. Ja Jounin!

Jovnna sáhkavuorru 23.10.2019

Dán sáhkavuoru lean válbmen rektora bivdaga dihte Davviriikkalaš sámegielaid váhku gudnin.

Olbmo eatnigiella lea su váimmu giella, man bokte beassá lagabui iežas dovdduid. Lea dieđusge buorre, ahte lea giellavahkku ja ná sámegielat leat ožžon fuomášumi maid riikadási mediain. Giellavahkku goit galggašii leat juohke vahku ja juohke beaivve. Juohkehaš ságastallan lea válljen, ahte makkár giela vállje geavahit. Juos luoitila iežas dušše mannat rávnnji mielde, de dalle gal stuorát gielat dolvot. Suomagiella lea maid jiehtanas stuorra giella, go dan veardida sámegielaide.

Dálá márkanmáilmmi áigge leat boahtán beaktilvuođagáibádusat, buot galggašii leat stuoris ja dáhpáhuvvat johtilit. Eanáš áššit leat mihtiduvvojit ruđa bokte. Bijan goit jearaldaga, ahte mo dalle juos máilmmis livččii dušše okta giella? Mii gielaid dat de livččii? Livččiigo dalle buorre dilli?

Ledjen čakčat Guovdageainnus guossástallamin ovtta dálus. Doppe girddášii čuru ja dat vehá givssidii min boradeami. Guossin lei maiddái okta rávvásut nissonolmmoš. Son de geahččá čurroha ja láhttesta; divrriid ii galggašii goddit. Mun smihtten leago juoga diida vai maid son dárkkuha? Son jotkkii, ahte ammat beaggá divrrit leat birasmirkkuid dihte máilmmis geahppáneamen. Son lei guldalan ođđasiid ja jurddašii, ahte diet okta stohpočuru maid galggašii beassat joatkit eallima.

Mun oaivvildan, ahte seamma láhkai go meahcci dárbbaša máŋggalágan elliid ja šattuid, de máilbmi dárbbaša maid sihke unna ahte stuorra gielaid. Sámegielaid rolla lea dán ollislašvuođas hui dehálaš. Máŋgii gullosta, ahte sámegielaid ovddideamis ferte ovdánit unna lávkkiid mielde. Dat lea goit nu dolkadahtti vuohki johtit. Juos mii veháš jurddašit, ahte mo mátki ovdánivčče juos mii geahččalit vázzit SOG dálu guhkes váccahagaid mielde unna lávkkážiiguin? Makkár dovdu das boađášii? Mun háliidan hásttuhit sihke SOG:a organisašuvnna ahte dan ovttaskas bargiid ja studeanttaid bidjat gudneáŋgiris juksanmeriid sámegielaid ovddideami ektui. Buot sámegielat dárbbašit dakkár doaimmaid. Dáin sániiguin háliidat sávvat buori Davviriikalaš sámegiela vahku buot gielaid hálliide.


Jounin puheenvuoro 23.10.2019

Tämän puheenvuoron olen laatinut rehtorin pyynnöstä Pohjoismaisen saamenkielten viikon johdosta.

Ihmisen äidinkieli on hänen sydämensä kieli, jonka kautta pääsee lähemmäksi tunteitaan. On tietenkin hyvä, että on saamenkielen viikko, jonka johdosta saamenkielet saavat huomiota myös valtakunnallisesti. Kieliviikko kuitenkin tulisi olla joka viikko ja joka päivä. Jokainen keskustelu on valinta, että minkälaista kieltä käytät. Jos päästää itsensä kellumaan virran matkaan, niin silloin isommat kielet vievät mennessään. Suomen kieli on myös jättiläisen kokoinen kieli, kun sitä vertaa saamenkieliin.

Markkinatalouden kautta on tullut tehokkuusvaatimuksia, kaiken tulisi olla isoa ja tapahtua nopeasti. Suurin osa asioista mitataan rahan kautta. Asetan kuitenkin kysymyksen, entäpä jos maailmassa olisi vain yksi kieli? Mikä se kieli olisi? Olisiko silloin hyvä olla?

Olin syksyllä Kautokeinossa vierailemassa ystäväni luona. Siellä lenteli kärpänen, joka hieman häiritsi ruokailuamme. Vieraana oli myös vanhempi rouva. Hän katsoi kärpästä ja toteaa, että ötököitä ei tulisi tappaa.  jäin pohtimaan, että onkohan kyseessä jokin uskomus vai mihin tuo toteamus voi liittyä. Hän kuitenkin jatkoi, että maailmallahan hyönteisten määrä on vähenemässä. Hän oli kuunnellut uutisia ja tehnyt päätelmän, että myös tämän yhden tupakärpäsen tulisi saada jatkaa elämäänsä.

Tarkoitan, että samalla tavalla kuin luonto tarvitsee moninaisuutta, niin maailma tarvitsee sekä isoja että pieniä kieliä. Saamenkielten rooli tässä on tässä kokonaisuudessa tärkeä osa. Monesti kuuluu sanottavan, että saamen kielten kehittämisessä täytyy edetä lyhyin askelin. Se on kuitenkin hyvin pitkästyttävä tapa edetä. Juos teemme ajatusleikin, niin miltä tuntuisi edetä koulumme pitkiä käytäviä pitkin hyvin lyhyin askelin? Miltä sellainen eteneminen tuntuisi?

Minä haluan haastaa SAKK:ta organisaationa, sen yksittäisiä työntekijöitä ja opiskelijoita asettamaan kunnianhimoisia tavoitteita saamenkielten edistämisen suhteen. Kaikki saamenkielet tarvitsevat sellaisia toimenpiteitä. Näillä sanoilla haluan toivottaa hyvää Pohjoismaista saamenkielten viikkoa kaikkien kielten puhujille!