Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Archive for the ‘Käsi -ja taideteollisuusala’ Category

Syyslukukausi on ihan pian ohi ja on aika rauhoittua viettämään joulua ja hengähtää joululoman ajan koulunkäynnistä. Keväällä aloitimme kukin omat polkumme koulussa ja meille yrittäjyyspolun valinneille se tarkoitti NY-yrityksen perustamista. Yhdessä Jaanan ja Kikan kanssa kävimme läpi NY-projektia ja päätimme viiden oppilaan kanssa perustaa yhdessä yrityksen KoruKädet NY, joka toimisi yhden lukukauden ajan. Pääsimme siis kokeilemaan yrittäjyyttä. Kuluneen syksyn aikana Mika, Seija, Jimi, Jarno ja minä suunnittelimme käsikorun ja valmistimme sitä muutamia kappaleita, jotta saisimme tuotteita myyntiin.

kasikorut

Syksyn suunnittelukauden mentyä KoruKädet NY päätti osallistua Ivalon yrittäjänaisten joulumyyjäisiin lauantaina 26.11. yhdessä muutaman muun koulun oppilaan kanssa. Myyjäispäivänä laitoimme pöydät valmiiksi ja asettelimme tuotteemme myyntiin. Myyntipöydälle kertyi hopeapuolen Marjan ja Eeron valmistamia koruja sekä Seijan, Mikan ja minun valmistamia tuotteita, mm. villahuiveja, sisnapusseja ja -tossut. Myös KoruKädet NY:n käsikorut olivat esillä. Tunnelma myyjäisissä oli lämmin ja rauhallinen. Ihmiset kiertelivät pöydissä ja katselivat paljon tuotteita, kyselivät ja keskustelivat. Muutamia tuotteitakin pöydästämme myimme, mutta ennen kaikkea olimme kukin tahoillamme tyytyväisiä saamastamme palautteesta ja kokemuksesta, jonka myyjäisiin osallistuminen toi mukanaan.

Palattuamme koulutyön pariin saimme opettajaltamme Anniinalta vinkin järjestää joulumyyjäiset myös koulun tiloissa. Päivämääräksi päätimme torstain 15.12. ja Mika otti hoitaakseen mainosten tekemisen ja levittämisen. KoruKädet NY:n lisäksi myyjäisiin sai osallistua kaikki SAKK:n oppilaat ja myymässä olikin muutamia oppilaita kaikilta aloilta.

Myyjäisten pikainen aikatalu ja sen myötä vähäinen mainostus olivatehkä osasyy ettei ihmisiä tungokseen asti tullut. Väkeä kuitenkin kävi katselemassa paikan päällä tuotteita ja muutamat päätyivät ostoksiakin tekemään. Saimme siis kaikki myyntiin osallistuneet taas lisää kokemusta tulevaa varten.

sakk-joulumyyjaiset

Seuraavaksi mielessä siintää joululoma ja kiireistä rauhoittuminen. Ehkäpä loma tuo tullessaan mieleen uusia ideoita ja niitä on hyvä lähteä toteuttamaan ensi vuoden puolella kun aherrus taas koulussa jatkuu. Siispä toivotan kaikille hyvät joulun odotukset ja ensi vuonna uudella energialla eteenpäin.

Kati Ljetoff, artesaaniopiskelija pehmeiden saamenkäsitöiden linjalta

Read Full Post »

SAKK:ssa on menossa pohjoissaamenkielinen käsityökoulutus kovien materiaalien alalta, jonka laajuus on 180 osaamispistettä. Opinto-ohjelmaan kuuluu myös ensiapu 1 koulutus. Koska saamenkielisen väestön määrä on vain joitakin tuhansia ihmisiä, on koulutuksen järjestämisen suhteen lukuisia sellaisia haasteita, joita suomenkielisen koulutuksen kohdalla ei tule milloinkaan eteen. Mainitsen opettajien rekrytoinnin ja opetusmateriaalit. Niin, ja opettajien koulutustahan myös ollaan tehty.

Nyt kerron ensiapukoulutuksen järjestämisestä. Kurssin valmistelut aloitettiin jo vuosi sitten, joskus keväällä 2015. Piti selvittää kaikki, koska aikaisemmin ei kurssia ole saameksi koskaan pidetty. Selvisi, että Suomessa on yksi saamenkielinen henkilö, jolla on pätevyys antaa SPR:n EA koulutusta. Olisi myös toinenkin henkilö, mutta hän ei vielä kokenut kielitaitonsa olevan niin vahvaa, että olisi voinut luvata alkaa opettajaksi. Ymmärrän kyllä, koska terveydenhoitopuolella on taatusti myös paljon erikoissanastoa. No, ehkä myöhemmin sitten, kun kielitaito vahvistuu, oli yhteinen päätelmämme.

Toinen henkilö lupautui pitämään koulutuksen, jos vaan olisi saamenkielistä materiaalia, minkä mukaan mennä. SPR:n kanssa tehtyjen tekijänoikeusneuvottelujen jälkeen lupa käännättämiseen saatiin kesän jälkeen. Tässä oli apuun saatu Saamelaiskäräjien oppimateriaaliyksikkö. Asia oli käsitelty heidän lautakunnan kokouksessaan ja kääntämiseen tarvittava rahamäärä löytyi. Nyt kun nämä asiat olivat putkessa, niin sitten vaan ajankohdan sopiminen.

Ai niin, en muistanut mainita, että oppilaitoksemme suomenkielisillä ryhmillä EA 1 koulutus saatiin järjestettyä jo ajoissa syystalvella 2015, niinkuin lukusuunnitelmassa lukee. Saamenkielinen EA1 koulutus oli siirretty pidettäväksi nyt tammikuun loppupuolella, jotta opettajan opetusmateriaali saatiin käännätettyä, ja se tuli valmiiksi jo hyvissä ajoin ennen joulua 2015. Kiitos siitä superpätevälle freelancerille, joka tekee työnsä ja pitää lupauksensa kellontarkasti!

Koska meidän opiskelijaryhmän lisäksi kurssille oli tilaa, niin suuressa viisaudessani kyselin apulaisrehtoriltamme, että tarjottaisiinko me kurssia myös SAKK:n ulkopuolisille henkilöille. Hän piti ajatusta hyvänä. Ninpä me SAKK:n tiedottajan kanssa laadittiin ilmoitus joulun alla Inarilainen lehteen. Tämäpä toi useita ulkopuolisia ilmoittautujia. Olin innoissani saavutuksestamme. Kurssihan oli sovittu viikonloppukurssiksi, koska opettajalla on päivätyö ja hän ei muulloin pääse.

H-hetki lähestyy. Olin varannut opiskelijoiden ruokailun, saanut EA-välineet Ivalosta Inariin, opattajalle majoitus SAKK:n asuntolasta sekä virka-auto hänen käyttöönsä, kun hänellä on ajomatkaa suuntaansa lähemmäs puolituhatta kilometriä. Kun olin pohtimassa, mikä luokkatila olisi paras paikka pitää kurssia, opettaja soittaa. Hän kertoo, että on estynyt tulemasta nyt. Syykin on täysin virkaehtosopimuksen mukainen. Harmittelemme yhdessä tilannetta.

Otan vielä yhteyttä toiseen pätevyyden omaavaan henkilöön. Keskustelu on rakentavaa, mutta en halua enkä edes voi pakottaa häntä pitämään kurssia. Valmistautumisaikaahan olisi ollut reilu vuorokausi. Nyt olin kuitenkin katsonut viimeisen oljenkorteni ja hoidettavaksi tuli kurssin peruuttaminen tältä erää.

Opiskelijoillemme lähetin tekstiviestin ja toimistostamme lähetettiin tieto ulkopuolisille ilmoittautuneille. Ulkopuoliset olivat varanneen majoituksia hotellista. Hotelli puolestaan oli ilmoittanut, ettei varausta voi peruuttaa eikä siten saada rahojaan takaisin. Osa katsoi, että SAKK:n tulisi maksaa tästä syystä heidän vaaraamansa majoituksen. Tämäkin on ymmärrettävä näkökulma varauksen tehneen henkilön näkökulmasta. Kyllähän minuakin ottaisi päähän turhasta maksaminen. Hotellin näkökulmaa en ymmärrä. Tällaisena viikonloppuna, kun Inarissa on Skábmagovat tapahtuma, niin luulisi, että huoneen myyminen toiselle henkilölle olisi suhteellisen helppoa.

Haroin hiuksiani ja ajattelin ottavani yhteyttä asiassa hotelliin ja keskustella, onko asia juuri näin. Kyllähän kurssi järjestetään, mutta juuri tänään perjantaina 22.1.2016 klo 10:00 en tiedä milloin se toteutuu. Nyt odotan selvyyttä siitä, että mikä Inarin majoitusliikkeistä on kyseessä. Rehtorikaan ei ole juuri nyt paikalla, enkä näin ollen pääse hänen kanssaan asiaa pohtimaan. Tässä vaiheessa työpäivää päätän jatkaa ensi syksynä aloittavien opetussuunnitelman päivittämistä.

 

Hyvää Skábmagovat 2016 viikonloppua!

 

 

Jouni Laiti

lektor / lehtori

Read Full Post »

Semináras bázii bájimužžan millii Asta Balto sáhkavuorru, mas son deattuhii buori vuoiŋŋa huksema olles Sámi servvodaga dásis. Son geavahii ovdamearkkan Nate in Hawai olbmoga bargovugiid. Sis lea kultuvrralaš giehtagirji, mas sáhttá geahččat makkár áššiid berre omd oahpahusas váldit vuhtii . Juos vehádatgiela galgá sáhttit bisuhit, ii sáhte álo váldit vuhttii dan ahte buohkat áddejit vehádaga giela. Son namuhii, ahte Sámi sátnevátjasat lea hui muitaleaddjit, dego “gal dat oahppá” ja oahppu ii deatte” ja “galggat olmmožin eallit”
Gosa dat leat mis vajálduvvan, jearrá Asta? Astas lea almmustuvvan dutkamuš dieđut 2/2008 ráiddus.

Asta Balto hálái oahpahusa birra

Asta Balto hálái oahpahusa birra

Nubbi váldoášši čuožžilii ruošša beale sámiid muitalusat sin beaivválaš dilis. Sii atnet Sámiráđis lea sin oainnu mielde dehálaš rolla, go láhčá geainnu sidjide doallat oktavuođaid eará riikkaid sápmelaččaide. Ruošša eiseváldiid vuohki lea dálá áigge báldalit olbmuid. Dáppe mielde leahkki obmot goit ledje vuoitán dán balu ja leat bargamin garrasit oktavuođaid doalaheapmin Ruošša lea mannamin fas Sovjet lihtu guvlui.

Ruoššabeale sámiid ovddasteaddjit olgebealde

Ruoššabeale sámiid ovddasteaddjit olgebealde

Áile Javå háliidii loktet davvirikkalas kulturfoandda vuođđudeami, mi lea dál healban Sámi parlamehttalaš Ráđi beavdelođái. Orui leamen mannu dási politihkkálaš gilvu gaskkal Norgga sámediggi presideantta ja Sámeráđi presideantta.

Anna Morottaja Länsman buvttii hui konkrehtalaččat ovdan rájárasttildeaddji oktasašbarggu beaivválaš dasis sihke buriin ahte hástalusaid bealis. Son lea leamašan ee ordnemin Ijahis Idja konsearttaid Anáris. Dan oktavuođas duodjevuovdiid fitnen Norgga bealde Supmii lei áibbas veaddjemeahtun mohkkás duollonjuolggadusaid dihte. Fápmun lea omd oktasaš giella rájaid guktuid bealde.

Mun bukten ovdan iežan sáhkavuorustan, ahte duollonjuolggadusat dahket veaddjemeahttumin rájá rasttildeaddji duodjevuovdimiid. Sven Roald Nysto lei ovdal namuhan, ahte lea leahkimin juo doaibmi, gii bargá geahpedit rájá rastiildeaddji váttisvuođaid. Čoavddusin livččii gal maid, ahte Norga searvvašii EU:i, muhto dat soitii leat menddo stuorra hástalus.

Semináras lea leamašan maid sáhka davvirikkalaš kulturfoandda vuođđudeami birra. Evttohin, ahte juos dákkár vuođđuduvvo, de dán váldodeaddun sáhtašii leat giellaealáskahttin. Seminaras leamašan máŋga ovdanbuktima, gos lea namuhuvvon giela váttis dilli.

Goalmmát áššin namuhit diehtojuohkima. Mu iežan hástalus lea juohkit dieđu Sámi oahpahusguovddáža ođđa sámegielat skuvlaohpuid birra, ahte mo mii oažžut dihtosii daid. Sámiráđis maid lea hástalus juohkit dieđuid iežasit doaimmaid birra. Dát seminára, gos mi gihtii lei leimmet, ledje programmat ja buot earage ordnejuvvon hui bures, muhto ovddalgihtii dáid dieđuid gávdnan lei hui hásttuleaddji.

Sámiráđi presideantta Áile Javå doallá sáhkavuoru

Sámiráđi presideantta Áile Javå doallá sáhkavuoru

Buot servviid evttohusat čállojuvvojedje bajás, ja Sámi ráđđi geahččá ahte manid sii sáhttet dáin áššiiguin bargat. Oppalohkai lei seminaras hui buorre oažžut ođđa oktavuođaid ja dovdagoahtit eará doaibmiid. Persovnnalaš oktavuođaid bokte áššiid dikšun lea ollu álkkit.

Kárášjogas 27.11.2014, Jouni S. Laiti

Read Full Post »

SAKK:ssa joulujuhlaa vietettiin koko talon voimin jo hyvissä ajoin ennen joulukiireitä. Katsottavana oli eri linjojen opiskelijoiden hauskaa ohjelmaa, mukavaa yhdessäoloa ja kokkiopiskelijoiden taikomia ihania herkkuja. Herkkupöytä ei tänä vuonna sisältänyt perinteisiä jouluruokia, vaan kaikenlaista ihanaa pikkusuolaista.
Käpälät eli käsi- ja taideteollisuusalan eka vuoden opiskelijoiden ohjelmaryhmä toivottaa kaikille leppoisaa monikulttuurista joulua sekä hienoa ja hyvää uutta vuotta.

Viimeisenä äidinkieli suomen tehtävänä ennen joulua kokosimme tietoja erilaisista jouluista:

Ortodoksinen joulu
Kaikkien kristittyjen joulu on periaatteessa samanlainen vain joulun viettotavat vaihtelevat. Ortodokseilla on joulupäivän lisäksi toinen ja kolmas juhlapäivä. Toinen joulupäivä 26.12. päivä, joka on omistettu Neitsyt Marialle. Kolmas joulupäivä (27.12.) on omistettu ensimmäiselle kristillisen kirkon marttyyrille diakoni Stefanokselle. Suomessa ortodoksiseen joulun viettoon on tullut paljon elementtejä luterilaisuudesta. Ortodoksisessa kirkossa joulua edeltää 40 päivän joulupaasto. Monissa ortodoksisissa maissa joulua vietetään vanhan juliaanisen kalenterin mukaan eli 7. tammikuuta.

Juutalaiset
Juutalaiset eivät vietä joulua. Sen sijaan he viettävät hanukkaa. Hanukka kestää kahdeksan päivää ja sitä vietetään marras-tammikuussa. Hanukkaa kutsutaan valon ja ilon juhlaksi, sitä vietetään vieraan kansan vallasta vapautumisen kunniaksi. Koti koristellaan Daavidin tähdillä, paperinauhoilla ja paperikynttilöillä. Lapsille annetaan perinteisesti lahjoja jokaisena kahdeksana päivänä. Lahjojen ja leikkien lisäksi hanukkaan kuuluu syöminen. Hanukkana kaikki ruoat paistetaan öljyssä. Esimerkkinä hanukan ruoista ovat latkes-letut.

Bahai
Bahait eivät vietä joulua. He noudattavat omaa kalenteriaan, jossa vuosi jakautuu 19 kuukauteen. Bahait viettävät uutta vuotta eli Naw-Ruz´a 21. maaliskuuta eli kevätpäivän tasauksen aikaan. Uutta vuotta edeltää 19 päivän mittainen paasto. Juhlapäivien viettoon bahailla ei ole erityisiä juhlaseremonioita. Ohjelmassa on hartausohjelmaa ja juhlan luonteeseen sopivaa sosiaalista yhdessäoloa. Karkaus- eli välipäivät 26. päivästä helmikuuta 1. päivään maaliskuuta on erityisesti tarkoitettu vieraanvaraisuuden osoittamiseen.

Venäläinen joulu
Neuvostoliiton aikana joulua ei vietetty ollenkaan. Nykyisin sitä vietetään länsimaisin vaikuttein. Joulua paljon tärkeämpi juhla Venäjällä uusi vuosi, jota vietetään joulupukkia vastaavan Pakkasukon avustuksella. Pakkasukko kulkee 3-hevosisilla troikalla ja mukana hänellä on lapsenlapsensa Lumityttö. Uudenvuodenyönä Pakkasukko ja Lumityttö tuovat lapsille lahjoja sekä toteuttavat ihmisten salaisia toiveita.

Amerikkalainen joulu
Amerikkalainen joulu on paljon suomalaista vilkkuvampi, kirkkaampi ja näyttävämpi Kalkkuna on joulupöydän kinkku, mutta ei kinkkukaan vierasta joulun ruokaa ole. Amerikkalainen joulupukki on vilkkaan mielikuvituksen tuotetta, sillä lapsiraukat uskovat pukin asuvan Pohjoisnavalla. Kyllä joulupukki silti ehtii Korvatunturilta Amerikkaankin asti. Amerikassa ei parane puhua Petterin pataan pistämisestä mitään. Koteihin pukki tunkeutuu savupiipun kautta, häntä odottavat pöydällä keksit ja lasillinen maitoa. Lahjat avataan heti aamusta jouluaamuna viimeistään viideltä. Lahjat ovat joulusukassa tai pukki jättääkin suurimman osan paketeista kuusen alle.

Kiina
Joulu ei ole Kiinassa virallinen juhlapyhä eikä Kiinassa ei ole jouluperinteitä. Kiinan kristityt juhlistavat joulua kotikirkoissa. Isoin juhla on Kiinalaisten uusi vuosi, jota juhlitaan 3.helmikuuta. Uuteen Vuoteen kuuluvat ilotulitteet, lohikäärmetanssi ja punaiset kirjekuoret.

Käpälät eli Sonja, Tuuli, Roosa-Marja, Netta, Laura, Janne, Jonne ja Petri sekä peränpitäjänä Outi

Joulujuhla kutsuu

Read Full Post »

Jälleen alkaa olla lukuvuosi päätöksessään. Opiskelijat eri koulutusohjelmissa ovat suoriutuneet hienosti opinnoistaan. Käsi- ja taideteollisuusalalla on helppoa todeta ”saavutukset” kun käden työn jäljet ovat konkreettisesti nähtävissä.

Saamelaisalueen koulutuskeskuksen Inarin toimipisteessä järjestettiin jälleen kerran kevätnäyttely, jonka pääpainopiste oli kädentaitojen esittelyssä. Talven aikaan on opiskeltu taas laaja kirjo erilaisia tekniikoita ja perinteisten töiden valmistusta. On opeteltu valmistamaan pieksuja, nutukkaita, sisnatöitä, luhkaa, korukiviä, viistehiontaa, sormuksia, riskuja, kuksaa, voirasiaa, luutöitä, taontaa, jne… Lista kokonaisuudessaan lueteltuna olisi todella pitkä. Lisäksi näyttelyssä oli kattava koonti Sevettijärven kolttakäsityö-koulutuksessa valmistetuista tuotteista. Olipa upeita töitä!

Seuraavassa muutamia poimintoja oppilastöiden kevätnäyttelystä vuosimallia 2011. Kuvat on osittain otettu vitriinilasin takaa, joten kuvalaatu ei tee oikeutta tuotteille.

Read Full Post »

Käsi- ja taideteollisuusalan opiskelijat ovat saaneet opinnäytteensä valmiiksi. Hienoja ja ammattitaidolla toteutettuja töitä! Opinnäytteinä oli mm. iso leuku, hopeinen häätiara, lapintakin hakaset, Elämän pyörä -koru, karvakengät (isot!) sekä luusta ja puusta tehnyt koristeliuskat autoon.

Kaikki kuluvan kevään aikana valmistuvat opinnäytteet (kirjalliset osuudet eli raportit) tulevat tänne SAKK:n nettisivuille kevään mittaan.

.

Opinnäytteet ja tekijät (vas.) Sandra Ylinen, Jouni Luostarinen, Piia Posio, Toni Tuisku, Inka Laiti ja Lasse Hagman.

Read Full Post »

Kakkos kolmoset ovat  työssäoppimassa 5.2.2010 asti. Osa opiskelijoista on käsityöalan yrityksissä ja osa suorittaa työssäoppimisen koululla. Koululla olevat opiskelijat valmistavat  koululle materiaalia tai lahjaesineitä.

Jotta opiskelijamme voivat valmistaa perinteisiä tai uusia sisnatuotteita, siihen tarvitaan paljon sisnaa l. käsintehtyä poronnahkaa. Sisnan valmistaminen kuuluu opetukseen ja sen oppii vain tekemällä paljon sisnoja. Tällainen suurimääräinen sisnan valmistus on mahdollista oppilaitoksemme nahkamuokkaamolla Toivoniemessä.

Valmistusprosessi on perinteinen, mutta muokkaamolla on raskaan fyysisen työn helpottavia koneita. Vaikka koneet ja laitteet helpottavat työtä, on sisnan valmistus jokatapauksessa fyysisesti erittäin rankkaa.Muutama kuva kertoo TEVA:n työssäoppimisesta. Opiskelijat ovat suoriutuneet urakasta kiitettävällä tarmolla ja ensiviikolla ovat ensimmaiset sisnat ihan valmiina.

Ensimmäisen vuoden opiskelijat suoritavat perusopintoja. Näihin kuuluu mm. 2 ov. vapaasti valittavat kurssit 1-10.2.2010.

Valittavista kursseista avautuu karvakenkien ompelu, hopeatyöt, luu-sarvi ja pahkatyöt, puukkokurssi, kehärummun sekä lapin nahkavyön valmistaminen.

Iltakursseina Inarissa on meneillään karvakengän ompelu, sisnavaatteiden ompelu ja komsion valmistaminen.

Read Full Post »

%d bloggers like this: