Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Archive for the ‘Muut’ Category

Arktista pedagogiikkaa II, saamelaisopetuksen digiverkosto -hankkeen työntekijät vierailivat huhtikuussa 2019 Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa -konferenssissa (ITK-päivät). Siellä pääsimme tutustumaan erilaisiin digitaalisiin oppimisvälineisiin. ITK-päivillä näimme, miten muut opettajat ovat digivälinein kehittäneet opetustaan. Eräs lukio-opettaja kertoi koulun hankkineen 360-kameran ja näytti omia esimerkkejään.

Siitä intotuneena päätimme tutkia asiaa tarkemmin ja päätimme myös hankkia 360-kameran. Päädyimme vertailujen jälkeen Insta360 One X -kameraan, koska halusimme erinomaiset kuvanvakausominaisuudet sekä mahdollisuuden myös 5.7 K -tasoiseen 360-videokuvaamiseen. Kamera lisälaitteineen tuli meille alkusyksystä ja olemme nyt testanneet sitä erilaisissa tilanteissa. Kameralla siis saa sekä 360 asteisia still- ja videokuvia, joita voi edelleen hyödyntää esim. erilaisten paikkojen esittelyyn tai tilanteiden kuvantamiseen.

Hankkimamme kokoonpano sisältää kameran lisäksi näkymättömän selfie-tikun (huomaa videosta varjo), kaksi akkua, muistikortin (128 Gt, jossa korkea tallennusnopeus!) sekä pehmeän kuljetus- ja säilytyssuojuksen. Suojus on hyvä olla, koska kameran kalansilmälinssi voi herkästi vaurioitua. Lisäksi on hyvä olla olemassa myös lisävirtapankki, kolmijalka (tripod) sekä isompi kuljetuslaukku, jossa lisävarusteet on helppo säilyttää ja kuljettaa. Olemme lisäksi tilanneet erillisen linssisuojan, ehkäistäksemme linssin tahattoman vaurioitumisen.

 

Insta360 One X -kamera lisätarvikkeineen. Klikkaamalla kuva suurenee.

 

Selfiestick. Klikkaamalla kuva suurenee.

 

 

Esimerkkivideo kameran kuvavakauksesta valmistajan omista videokuvamateriaaleista.

 

 

Kuvaruutukaappaus 360-kuvasta. Klikkaamalla kuvaa, sirtyy näkymä erilliselle sivustolle, jossa mahdollista katsella 360-kuvaa.

 

Klikkaa katsomaan revontulia 360-kuvana (tekstilinkki avautuu uuteen ikkunaan). Voit napata kuvasta hiirellä kiinni ja pyörittää sivusuunnassa sekä ylös ja alas. Huomaathan, että oikeassa yläkulmassa on valkoisella tekstillä tekstipainike, jota painamalla kuva vaihtaa eri kulmiin (Fisheye, Planet, Ball ja Normal).

Ominaisuuksista

  • Kuvaaminen kaikista suunnista, myös vedestä kun käyttää vesitiivistä suojakuorta
  • 360-kuvaaminen myös hämärässä
  • TimeShift-ominaisuus, jolla voi hallita videoklipin eri osien toistonopeutta.
  • Näkymättömällä selfiekepillä voi napata ilmakuvia ilman, että keppi näkyy myöhemmin katseltavassa kuvassa.
  • Esikatselumahdollisuus WiFin avulla omasta mobiililaitteesta (iOS, Android)
  • Kuvien tallennus joko suoraan kameran muistikorttiin tai mobiililaitteeseen (kun mobiililaite yhdistetty kameraan)
  • Irrotettava akku
  • Timelapse

Voit etsiä kamerasta lisää tietoa Internetistä hakusanalla Insta360 One X.

 

Muuta

360-kameraa on mahdollista etäohjata esimerkiksi mobiililaitteilla (vaatii ilmaisen Insta360 ONE X -applikaation asennuksen joko Google Play-kaupasta tai AppleStoresta).

 

Havainnevideoita tuotteen kotisivuilla: https://www.insta360.com/product/insta360-onex

 

 

Kameraan liittyviä linkkejä

Kamera: https://store.insta360.com/product/one_x
Lisätarvikkeet: https://store.insta360.com/accessory
Insta360-blogi: http://blog.insta360.com/

 

Some-kanavat, joita seuraavalla voi saada lisää vinkkejä kameran käyttöön:

https://www.instagram.com/insta360/

https://www.youtube.com/c/insta360

https://www.facebook.com/Insta360/

 

Mikäli tulee ideoita kuvattavista kohteista opetukseen liittyen tai muista ajatuksista, voi meille laittaa sähköpostia!

Yhteystiedot löytyvät meidän hankkeen nettisivuilta.

 

Terkuin Unni ja Tarja

Read Full Post »

Jouni Laiti oaččui bálkkašumi giellabarggustis man son lea dahkan Sámi oahpahusguovddáža buorrin! Bargit ja studeanttat čoahkkanedje feastakáfiide giellavahku gudnin. Ja Jovnna!

Jouni Laiti palkittiin Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa tekemästään kielityöstä! Henkilökunta ja opiskelijat kokoontuivat juhlakahveille kielten viikon kunniaksi. Ja Jounin!

Jovnna sáhkavuorru 23.10.2019

Dán sáhkavuoru lean válbmen rektora bivdaga dihte Davviriikkalaš sámegielaid váhku gudnin.

Olbmo eatnigiella lea su váimmu giella, man bokte beassá lagabui iežas dovdduid. Lea dieđusge buorre, ahte lea giellavahkku ja ná sámegielat leat ožžon fuomášumi maid riikadási mediain. Giellavahkku goit galggašii leat juohke vahku ja juohke beaivve. Juohkehaš ságastallan lea válljen, ahte makkár giela vállje geavahit. Juos luoitila iežas dušše mannat rávnnji mielde, de dalle gal stuorát gielat dolvot. Suomagiella lea maid jiehtanas stuorra giella, go dan veardida sámegielaide.

Dálá márkanmáilmmi áigge leat boahtán beaktilvuođagáibádusat, buot galggašii leat stuoris ja dáhpáhuvvat johtilit. Eanáš áššit leat mihtiduvvojit ruđa bokte. Bijan goit jearaldaga, ahte mo dalle juos máilmmis livččii dušše okta giella? Mii gielaid dat de livččii? Livččiigo dalle buorre dilli?

Ledjen čakčat Guovdageainnus guossástallamin ovtta dálus. Doppe girddášii čuru ja dat vehá givssidii min boradeami. Guossin lei maiddái okta rávvásut nissonolmmoš. Son de geahččá čurroha ja láhttesta; divrriid ii galggašii goddit. Mun smihtten leago juoga diida vai maid son dárkkuha? Son jotkkii, ahte ammat beaggá divrrit leat birasmirkkuid dihte máilmmis geahppáneamen. Son lei guldalan ođđasiid ja jurddašii, ahte diet okta stohpočuru maid galggašii beassat joatkit eallima.

Mun oaivvildan, ahte seamma láhkai go meahcci dárbbaša máŋggalágan elliid ja šattuid, de máilbmi dárbbaša maid sihke unna ahte stuorra gielaid. Sámegielaid rolla lea dán ollislašvuođas hui dehálaš. Máŋgii gullosta, ahte sámegielaid ovddideamis ferte ovdánit unna lávkkiid mielde. Dat lea goit nu dolkadahtti vuohki johtit. Juos mii veháš jurddašit, ahte mo mátki ovdánivčče juos mii geahččalit vázzit SOG dálu guhkes váccahagaid mielde unna lávkkážiiguin? Makkár dovdu das boađášii? Mun háliidan hásttuhit sihke SOG:a organisašuvnna ahte dan ovttaskas bargiid ja studeanttaid bidjat gudneáŋgiris juksanmeriid sámegielaid ovddideami ektui. Buot sámegielat dárbbašit dakkár doaimmaid. Dáin sániiguin háliidat sávvat buori Davviriikalaš sámegiela vahku buot gielaid hálliide.


Jounin puheenvuoro 23.10.2019

Tämän puheenvuoron olen laatinut rehtorin pyynnöstä Pohjoismaisen saamenkielten viikon johdosta.

Ihmisen äidinkieli on hänen sydämensä kieli, jonka kautta pääsee lähemmäksi tunteitaan. On tietenkin hyvä, että on saamenkielen viikko, jonka johdosta saamenkielet saavat huomiota myös valtakunnallisesti. Kieliviikko kuitenkin tulisi olla joka viikko ja joka päivä. Jokainen keskustelu on valinta, että minkälaista kieltä käytät. Jos päästää itsensä kellumaan virran matkaan, niin silloin isommat kielet vievät mennessään. Suomen kieli on myös jättiläisen kokoinen kieli, kun sitä vertaa saamenkieliin.

Markkinatalouden kautta on tullut tehokkuusvaatimuksia, kaiken tulisi olla isoa ja tapahtua nopeasti. Suurin osa asioista mitataan rahan kautta. Asetan kuitenkin kysymyksen, entäpä jos maailmassa olisi vain yksi kieli? Mikä se kieli olisi? Olisiko silloin hyvä olla?

Olin syksyllä Kautokeinossa vierailemassa ystäväni luona. Siellä lenteli kärpänen, joka hieman häiritsi ruokailuamme. Vieraana oli myös vanhempi rouva. Hän katsoi kärpästä ja toteaa, että ötököitä ei tulisi tappaa.  jäin pohtimaan, että onkohan kyseessä jokin uskomus vai mihin tuo toteamus voi liittyä. Hän kuitenkin jatkoi, että maailmallahan hyönteisten määrä on vähenemässä. Hän oli kuunnellut uutisia ja tehnyt päätelmän, että myös tämän yhden tupakärpäsen tulisi saada jatkaa elämäänsä.

Tarkoitan, että samalla tavalla kuin luonto tarvitsee moninaisuutta, niin maailma tarvitsee sekä isoja että pieniä kieliä. Saamenkielten rooli tässä on tässä kokonaisuudessa tärkeä osa. Monesti kuuluu sanottavan, että saamen kielten kehittämisessä täytyy edetä lyhyin askelin. Se on kuitenkin hyvin pitkästyttävä tapa edetä. Juos teemme ajatusleikin, niin miltä tuntuisi edetä koulumme pitkiä käytäviä pitkin hyvin lyhyin askelin? Miltä sellainen eteneminen tuntuisi?

Minä haluan haastaa SAKK:ta organisaationa, sen yksittäisiä työntekijöitä ja opiskelijoita asettamaan kunnianhimoisia tavoitteita saamenkielten edistämisen suhteen. Kaikki saamenkielet tarvitsevat sellaisia toimenpiteitä. Näillä sanoilla haluan toivottaa hyvää Pohjoismaista saamenkielten viikkoa kaikkien kielten puhujille!

Read Full Post »

IMG_9679

Sámi musihkkaakademiijan opiskelijoiden ja opettajien musiikkiesitys kevätjuhlassa. Kuva: Ulla Isotalo

”On tapahtunut ihme.”

”Suomesta on tullut jääkiekon suurvalta – Leijonien maailmanmestaruus on mieletön opetus koko suomalaiselle yhteiskunnalle: ’Yksilökeskeisyyden aikakaudella näyttö kollektiivin voimasta’.”

”Yksilöt pelasivat joukkueena yhtenäisesti. Jokainen yksilö hyvässä joukkueessa pääsee omille vahvuuksilleen. Yksilö on joukkuetta varten, ei toisin päin.”

”Nuori sukupolvi on tuonut suomalaiseen kiekkoajatteluun sitä, että uskalletaan, mennään voittamaan ja ollaan rohkeita. Ne kaikki elementit näkyivät tässä joukkueessa.”

”Rauhallinen fiilis siitä, että joukkueessa on voimaa, uskotaan omiin mahdollisuuksiin.
Joukkue on mennyt isosti sydämeen. Joukkueessa on aidosti iloittu siitä, kun kaveri onnistuu.”

”Huippuvalmentaja, joka valmistautuu hyvin. Hänkin pystyy koko ajan kehittämään itseänsä, vaikka perusihminen siellä taustalla on sama. Saa joukkueen luottamaan toisiinsa ja itseensä. Selkeä johtajuus. Huoltoporukassa on myös paljon huippuosaamista, tekee työtään näkymättömissä.”

”Mitä pitää tapahtua, että voittokulku jatkuu?
­– Nöyryys, työnteko, analyysi, miksi onnistuttiin.”

Nämä kaikki lauseet ja analyysit ovat joko suoria poimintoja tai tiivistelmiä jääkiekon MM-kisojen lehtiotsikoista, -jutuista tai TV-haastatteluista. Asiantuntijat ja pelaajat itse ovat tiivistäneet Suomen menestyksen muun muassa edellä kuvattuun tapaan. Jääkiekon maailmanmestaruudella on erityinen merkitys meille suomalaisille. Samalla tavalla kuin MM-joukkue kasvoi yhteen, myös Suomen kansa juhli yhdessä aina valtiojohtoa myöten sitä, että ME voitimme. Voitonriemua lisäsi se, että voitto tuli täydellisenä yllätyksenä ja jääkiekkojoukkueen tarina vaikuttaa siltä kuin se olisi suoraan elokuvasta. Mutta taustalla on toki tuhansia tunteja arkista työn tekemistä ja kasvutarinoita.

Ihan niin kuin meillä tänään. Me olemme kokoontuneet juhlimaan tuhansien tuntien työpanoksen huipentumista, sitä hetkeä, kun osa opiskelijoistamme valmistuu.

 

IMG_9732

Pohjoissaamen kielen ja kulttuurin linjalta valmistuneet opettajan kanssa. Kuva: Ulla Isotalo

 

Tänään valmistuvista moni siirtyy suoraan työelämään. Oppilaitoksena me olemme pystyneet kouluttamaan tiedolliset ja taidolliset sisällöt sekä ohjaamaan opiskelijoita työelämän avaintaidoissa. Siitä työelämäkumppanimme ovat meille antaneet matkanvarrella kiitosta. Meiltä valmistuvat opiskelijat ovat haluttua työvoimaa, heillä on ammatillista osaamista, työelämän pelisäännöt selvillä sekä alueen ja kulttuurien tuntemusta. Olemme jopa siinäkin tilanteessa, että opiskelijat revitään koulunpenkiltä kesken kaiken. Voimme siis olla tyytyväisiä siitä, että pääosin tavoitteet tulevat saavutetuiksi.

Olemme kuitenkin saaneet myös palautetta siitä, että aina työpaikalla tapahtuvan oppimisen tilanteet eivät suju niin, että päästäisiin keskittymään oleelliseen: substanssiin ja sen haltuunottoon. Näissä tapauksissa työelämän pelisäännöt eivät ole tulleet tutuiksi opiskelijalle. Perusasioina työnantajat odottavat muun muassa sitä, että työntekijä saapuu ajoissa työpaikalle, tekee työnantajan perustehtävän mukaisia tehtäviä eikä esimerkiksi someta työaikana sekä käyttäytyy asiallisesti ja kohteliaasti niin työtovereitaan kuin asiakkaita kohtaan. Tiivistetysti, työelämä odottaa hyvää asennetta. Asenne on asia, johon voimme opiskelijoitamme kannustaa, mutta jokaisen on viime kädessä kaivettava se omasta itsestään. Jos jääkiekkopiireissä sanotaan, että yksilö on joukkuetta varten, niin työpaikalla tämä menee niin, että työntekijä on työpaikkaa varten, ei toisin päin. Mutta se ei riitä, että on hyviä työntekijöitä. Hyvä työyhteisö edellyttää hyvää johtamista ja esimiestyötä. On tunnettava työyhteisönsä jäsenet ja osattava johtaa heitä yksilöinä ja ryhmänä. Motivaation ja hyvinvoinnin synnyttäminen ja ylläpito edellyttävät sitä, että työntekijälle tarjotaan mahdollisuuksia kehittyä ja edetä sekä kokeilla ja kehittää. Lisäksi tarvitaan kannustavaa ja hyvää vuorovaikutusta. Hyvä työyhteisö on joukkue, jossa jokainen kantaa vastuun omalta osaltaan.

 

IMG_9734

Medialinjalta valmistuneet opiskelijat sekä heidän opettaja vararehtorin kanssa. Kuva: Ulla Isotalo

 

Suomen jääkiekon maajoukkue ei muodostunut NHL-tähdistä ja superlahjakkaista valioyksilöistä. Toki jokaisella on ammattiurheilijan peruslahjakkuus ja -taito. Maailmanmestarijoukkueen selkärangan muodostivat sen sijaan pelaajien ja johdon asenne ja työmoraali sekä sitoutuminen yhteisiin pelisääntöihin ja tavoitteisiin. Jokainen toimi omassa roolissaan kurinalaisesti, mutta ilmapiiri oli rennon luottavainen. Joukkue oli joukkue sanan varsinaisessa merkityksessä, ei pelkästään ryhmä ihmisiä tekemässä saamaa asiaa. Yhdessä tekeminen oli aitoa, muita kunnioittavaa. Vahvuudet ja MÖRKÖ nousivat esiin, koska sille oli tilaa. Jonkin verran matkassa saattoi olla myös onnea, välillä sitäkin on.

Lopputuloksena joka tapauksessa saavutettiin tavoite, Suomi voitti maailmanmestaruuden. Me voitimme MM-kultaa! Me suomalaiset olimme niin hyviä! Mutta mitä sanoivatkaan pelaajat, kun heitä kehuttiin ja kiiteltiin? He antoivat kunnian voitosta joukkueelle, joku Mörölle, toinen maalin suulla päivystäneelle seinälle, joku sille näkymättömälle joukkuetoverille, yksi valmennukselle ja niin edelleen. Kaikesta vaatimattomuudesta huolimatta uskon, että jokainen pelaaja oli terveellä tavalla ylpeä myös itsestään ja suorituksestaan.

Kuten alussa siteerattiin mediaa, ”on tapahtunut ihme”. Mutta onko se ihme, jos tekemällä oikeita asioita saavuttaa tuloksia ja parhaassa tapauksessa pääsee ”isosti sydämeen”?

 

IMG_9692

Koltansaamen kielen ja kulttuurin opiskelijat tanssivat katrillia. Kuva: Ulla Isotalo

 

Täällä on tänään niitä, jotka ovat saavuttaneet osaamista, tutkinnon ja todistuksen. On aika kiittää ja onnitella valmistuvia yhteisestä matkasta opintiellä. Olette päässeet meidän sydämiin ja tulemme kuulemaan teistä ja saavutuksistanne vielä monet kerrat. Kiitos myös jatkaville opiskelijoille kuluneesta lukuvuodesta, ahkeroinnista ja kasvusta! Ja suuri kiitos henkilökunnalle, hyvälle valmennustiimille ja huoltoporukalle! Kaikki te olette tehneet osanne, että päästiin hyvin tuloksin maaliin tänäkin lukuvuonna. Kesäloman kynnyksellä on hyvä muistaa, että palautuminen kuuluu osana tähän juttuun, eli relax!

 

Hyvää kesälomaa!

 

Eeva-Liisa Rasmus-Moilanen
rehtori

Read Full Post »

Buorit oahpit, guossit ja bargit.

Tervetuloa opiskelijat, valmistuvat ja jatkavat opiskelijat, kutsuvieraat, läheiset ja henkilökunnat.

Kevätjuhla on merkittävä etappi.

Etappi on välitavoite, vaihe, osuus, taival, voi se olla myös taukopaikka. Mutta ainakin se on pysäkki. Me olemme nyt kevätjuhlapysäkillä… Monet meistä jatkavat tästä omille teilleen ja lähdemme eri suuntiin, uusiin kuvioihin, uusiin haasteisiin. Mutta nyt olemme pysäkillä ja vietämme yhdessä, yhteistä juhlaa. Ensimmäistä kertaa Saamelaisalueen koulutuskeskus viettää yhteistä juhlaa Diakonia-ammattikorkeakoulun kanssa. Ja sekin on merkittävä etappi.

Miksi tämmöisiä etappeja tarvitaan? No, ainakin sen vuoksi, että pysähdymme hetkeksi nauttimaan tärkeän työmme tuloksista. Opiskelijat ovat ahkeroineet koko vuoden osaamisen kartuttamisesksi, henkilökunta on parhaalla tavallaan ohjannut oikeaan suuntaan. On paikallaan myös pysähtyä ja rauhoittua hetkeksi ennen kuin sännätään taas uusiin juttuihin.

Mansikkapenkin perkauspuuhissa tosi kauniina toukokuisina iltoina ja viikonloppuna ainakin minun mielessäni on vilissyt paljon tärkeitä asioita. Aika monet asiat ovat nousseet kuin rikkaruohot maasta, kysymyksinä.

Mistä kumpuaa tekemisen ilo?

Mistä ammentaa aina uutta ja elävää elämän voimaa?

Mikä saa minut jaksamaan?

Mistä ihmisen eheys ja tasapainoisuus syntyy?

Mitä tulevaisuus minulle tuo tullessaan?

Mikä on oikeasti tärkeää elämässä?

Mitä nyt?

Itselleni tuli nuorempana usein myös lisäkysymyksiä, uskallanko, rohkenenko, kykenenkö. Näin vanhemmiten monet nuorena mieltä painaneet asiat on kyennyt reivaamaan oikeaan suuntaan kokemuksen tuomalla viisaudella.

Jotkut kysymykset ovat kuin juolavehnän juuri, se kasvaa ihan pienestäkin juuren palasesta. Se kasvattaa uusia versoja ja niitä putkahtaa pintaan arvaamatta ja milloin missäkin.

Mikä on tärkeää tänään

Minulle ainakin tänään on tärkeä pysähtyä monen hyvän asian äärelle, pohtia asioita vähän syvemmältä kuin kevätjuhlamekon värisävyä tai hiussuortuvan asettumista tai olenko cool… vähän syvemmältä…

On monia asioita, jotka ovat tärkeitä. Tässä muutama mielestäni tärkeimmistä. Ja muistutus intiaanipäällikön mietteistä, kun hän leirinuotiolla kertoi, että hänellä on sisällään kaksi koiraa. Toinen koirista näkee ihmisissä hyvää, kauneutta, voimavaroja, kykyjä, vahvuutta ja onnistumista. Toinen koirista näkee ihmisissä pahuutta, rumuutta, vajavuuksia, heikkouksia, epäonnistumisia ja puutteita. Ympärillä olleet jäivät ihmettelemään tarinaa ja lopulta rohkenivat kysyä. Kumpi koira voittaa. Tähän intiaanipäällikkö vastasi: ”Tietenkin se, jota ruokin.”

Mitä me ruokimme itsessämme? Toivottavasti

Kiitollisuutta – ympärillä paljon kaunista, puhtautta, raikkautta, lämpöä, läheisyyttä.

Arvostusta ja kunnioitusta – arvostamalla oikealla tavalla omaa osaamista ja kulttuuria, kykenee näkemään hyvän myös toisissa ja ympäristössä.

Luottamusta – luottamus elämän voimaan vaati rohkeutta.

Levollisuutta – levollinen mieli rakentuu rehellisyydestä itseä ja toisia kohtaan.

Rakkautta – rakkaus on monimuotoinen ja voimme kokea rakkautta kaikkialla, se koskettaa, se pitää sisällään kaiken oleellisen, eikä todellisessa rakkaudessa ole kysymys tunnetilasta vaan tietoisuudesta. Se on siis tunnetta paljon suurempi voima. Rakkaus on todellinen elämän voima.

Yhdessäoloa – yhdessä olemme enemmän ja muodostamme meidän porukan. Voimme jakaa omastamme ja saada toisiltamme.

Tärkeää on olla yhdessä tänään!

Juhlimme tänään kouluvuoden päättymistä kevätjuhlaetapilla. Jokaisella on ollut lukuvuotta tai opiskelujaksoa varten haaveita, toiveita ja ammatillisia tavoitteita. Jokainen on varmasti vuoden varrella välillä myös hukannut työskentelyn punaisen langan. Mutta toivottavasti lankakerä on tänään eheänä, jolloin mieli on tyynenä ja iloisena.   Olemme tämän lukuvuoden maalissa. Nauttikaamme valmistuvien opiskelijoiden kihelmöivästä jännityksestä ja perinteisestä kevätjuhlasta!

Toivotan kaikki valmistuvat ja jatkavat opiskelijat, kutsuvieraat, läheiset sekä henkilökunnan niin DIAK ammattikorkeakoulusta kuin SAKK:stakin vielä kerran lämpimästi tervetulleeksi yhteiseen juhlaamme.

Bures boahtin!

Hyvää kevätjuhlaa kaikille!

Read Full Post »

Arvoisa juhlaväki, opiskelijat, opettajat, muu henkilökunta ja juhlavieraat,

Lukuvuosi on takanapäin ja voimme iloita yhdessä siitä, että työ kantaa hedelmää, meillä on täällä tänään 74 valmistuvaa opiskelijaa. Erityistä juuri tänä lukuvuonna on se, että tänään valmistuu ennätysmäärä luonto- ja ympäristöalan perustutkinnon porotalouden osaamisalan sekä porotalouden ammattitutkinnon opiskelijoita. Tämä on meidän kaikkien, mutta ennen kaikkea opintonsa päättävien juhlapäivä. Merkkipaalu, kun yhdestä aikakaudesta siirrytään seuraavaan.

34033191_10155649677067749_4179721215935512576_o

SAKK:n rehtori Eeva-Liisa Rasmus-Moilanen. Kuva: Ulla Isotalo.

Opiskelijat ja ammattiin valmistuvat: te olette pistäneet itseänne likoon puurtaessanne opintojanne. Olette oppineet uusia asioita, uudenlaisia työskentelytapoja ja varmasti paljon myös itsestänne. Opiskelu on ollut välillä kovaa työtä ja olette kenties kohdanneet vastoinkäymisiäkin. Tällä matkalla te kuitenkin olette kasvaneet kohti ammattianne vuorovaikutuksessa opetushenkilöstön ja työelämän, mutta myös toinen toistenne kanssa. Täällä oppilaitoksessa te olette jo kohdanneet sen todellisuuden, jossa työskentelette tulevaisuudessa. Työelämässäkin tarvitsette esimerkiksi kykyä omaksua uutta, taitoa ratkaista monisyisiä kysymyksiä ja joustavuutta toimia yhdessä. Alanne ammattilaisina joudutte ja pääsette kantamaan myös vastuuta erilaisten asioiden lisäksi omasta hyvinvoinnistanne ja asiakkaistanne.

34102812_10155649677052749_127000550855147520_o

Eläkkeelle jäävä SAKK:n apulaisrehtori Maritta Mäenpää. Kuva: Ulla Isotalo.

Työelämä tulee vaatimaan teiltä panostusta, mutta se tulee myös antamaan paljon, varsinkin jos te itse niin haluatte. Mielestäni piakkoin eläkkeelle siirtyvä apulaisrehtorimme Maritta Mäenpää on tästä hyvänä esimerkkinä. Hän on ollut työelämässä neljäkymmentä vuotta ja vaikka voisi kuvitella, että vauhti alkaa hiipua, niin mitään sellaista ei ole havaittavissa. Päinvastoin, Maritta on ollut loppuun asti motivoitunut, valmis oppimaan uutta, kantanut vastuunsa ja rakentanut oppilaitosta opiskelijoiden ja meidän työtä jatkavien hyväksi. Maritta on ammattitaitoinen työntekijä, joka on omalta osaltaan ollut vaikuttamassa siihen, millainen opinahjo ja työpaikka Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta on muodostunut. Vahvuuksia oppilaitoksessa on paljon, mutta yksi erityinen vahvuutemme on kuunteleva ja keskusteleva, hyvä ilmapiiri. Olemme yhtenäinen porukka, osaamme tehdä yhdessä ja tätä perintöä meidän tulee jatkossakin vaalia. Se on meidän jokaisen etu, mutta näin me myös osoitamme kiitostamme sille työlle, jota Maritta, edeltävä rehtorimme Liisa Holmberg sekä monet muut ovat oppilaitoksemme eteen tehneet.

Uskon vahvasti, että Saamelaisalueen koulutuskeskuksen positiivinen toimintakulttuuri on välittynyt myös teidän opiskelijoiden arkeen. Muun muassa tällaista toimintakulttuuria eteenpäin viemällä teillä on mahdollisuudet saavuttaa itsellenne antoisa työura. Työura, joka kestää ehkä seuraavat neljäkymmentä vuotta ja työura, jonka aikana luotte hyvää tulevaisuutta itsellenne ja muille. Tänä päivänä teillä on tulevaisuuden avaimet käsissänne, menkää ja muuttakaa maailmaa!

Kiitän jokaista opiskelijaa tästä lukuvuodesta, läsnäolostanne ja vuoropuhelusta kanssamme. Te olette ahkeroineet ja tehneet parhaanne. Ensi lukuvuonna jatkavien kanssa aloitetaan osittain uudessa tilanteessa; Ivalon toiminnot siirtyvät tänne Inariin ja Liisan puoleksi ristitty laajennusosa täyttyy opiskelijoista. Kiitos opiskelijoille ja henkilökunnalle, että olette suhtautuneet tuleviin muutoksiin positiivisesti ja olleet omalta osaltanne viemässä muutosta eteenpäin.

34092528_10155649677082749_5637916493292240896_o

Kevätjuhlan musiikkiesitys – Heli Valkama. Kuva: Ulla Isotalo.

Kiitos opettajille siitä, että olette aktiivisesti ja positiivisesti ottaneet haltuun uutta ammatillisen koulutuksen lainsäädäntöä ja uusia tutkinnonperusteita. Kiitos, että haluatte tehdä työtänne vahvasti opiskelijaa tukien. Kiitos asuntola- ja kiinteistöhenkilöstölle siitä, että asuntola on ollut hyvä ja siisti paikka levätä opintojen välillä sekä opiskelijoiden harrastetoiminnan tukemisesta. Kiitos keittiöhenkilökunnalle erityisen hyvästä ruoasta sekä siivoojille puhtaista ja hyväkuntoisista tiloista. Kiitos työpaikailla tapahtunutta oppimista ohjanneille. Kiitos hallinto- ja toimistohenkilöstölle siitä, että olette pitäneet oppilaitoksen talouden ja hallinnon ajan tasalla ja hyvässä järjestyksessä. Kiitos virtuaalikoululle, hanke- ja kansainvälisyydestä vastaavalle henkilöstölle verkostoitumisesta, innovatiivisuudesta ja siitä, että jaksatte kehittää. Kiitos erilaisia tapahtumia tuottaneille. Kiitos koko henkilökunnalle kokonaisuudessaan laadukkaasta ja ammattitaitoisesti työstä. Ja viimeisimpänä kiitokset myös tämän juhlan toteutuksesta vastaaville.

Lämpimät onnentoivotukset valmistuville hienosta saavutuksestanne. Toivotan teille ihanaa juhlapäivää ja aurinkoista, virkistävää kesälomaa.

 

Eeva-Liisa Rasmus-Moilanen
rehtori

Read Full Post »

 

Saamelaisnuorten taidetapahtumassa toteutetun tubekilpailun sekä siellä vierailleen Mansikkkan (Maiju Voutilainen) innoittamana halusimme jatkaa ja vahvistaa hyvin alkanutta tubetusputkea!

 

Saamelaisalueen opettajat sekä muut asiasta kiinnostuneet saivat luokanopettaja, draamapedagogi ja tubetulkilta, Mervi Maatelalta, hyvin ajankohtaisen luennon ja konkreettisen koulutuksen liittyen tubettamiseen.

 

Maatela aloitti kertomisen omista taustoistaan ja siitä miten hän mm. päätyi Tubecon- tapahtuman tuottajaksi sekä miten hän on hyödyntänyt tubettamista osana opetusta.

 

Koulutuksessa osallistujat saivat kuulla tubeilmiöstä kaikessa sen monipuolisuudessaan, mutta myös kuinka tubettamista voi tuoda osaksi oppimista ja millaisia videoita eri oppiaineiden ja aiheiden ympärille voi tehdä. Workshopissa osallistujat pääsivät tutustumaan ja oppimaan kuinka videoida kuvataan ja editoidaan älylaitetta hyödyntäen. Koulutus toteutettiin lähikoulutuksena, mutta koulutukseen oli mahdollista osallistua streamin kautta.

 

Katso Mervi Maatelan jakamasta Kurkistus tubettamiseen & video työvälineenä -esitysmateriaalista lisää tubettamisesta, sen eri genreistä ja Suomessa suosituista tubettajista ja eri tubekanavista.

 

Koulutuksessa näytetty video Eräjormasta on myös katseltavissa Youtube-videopalvelussa. Kannattaa katsoa ja ihastua!

 

Mervi Maatela on Rovaniemeläinen, Helsingissä asuva kasvatustieteen maisteri (KM), luokanopettaja, draamapedagogi, mediakasvattaja ja ”tubetulkki”. Hän opiskelee Lapin yliopistossa audiovisuaalista mediakulttuuria ja hän on ollut myös tuottamassa Suomen suurinta tubekulttuurin tapahtumaan Tubeconia.

 

 

Hänet on nähty myös aiemmin Inarissa, Nuorisokeskus Vasatokan järjestämässä Ovttas-Yhdessä 2017 -juhlaseminaarissa.

Video- ja tubekoulutus rahoitettiin Arktista pedagogiikkaa -hankkeesta.

Read Full Post »

ArcticSkills 2018, Tornio

t1

Arctic Skills 2018 kilpailutapahtuma järjestetään tänä vuonna kolmatta kertaa. Isäntämaana toimii Suomi ja kisakaupunkina Tornio. Tapahtuman pääorganisoinnista vastaa Kemi-Tornionjokilaakson koulutuskuntayhtymä, Lappia. Saamelaisalueen koulutuskeskus on ollut aktiivisessa roolissa poronhoidon ja duodjin kilpailutehtävien laatimisessa. Päävastuu tehtävistä on ollut koulullamme, mutta tehtävien viimeistelyyn osallistui myös Norjasta Sámi allaskuvla.

 

Tapahtuman varsinainen kilpailupäivä on keskiviikko 18.4, mutta tapahtuma on koonnut osallistujia Venäjältä, Norjasta, Ruotsista ja Suomesta kisakaupunkiin jo maanantaista 16.4 lähtien. Kaukaisimmat kisaajat ovat saapuneet Taimyrista asti. Kilpailijoiden ja experttien (valmentajien) tutustuminen kisa-alueeseen sekä tehtäviin tapahtui 17.4 tiistaipäivän aikana ja ilta päättyi avajaisseremoniaan, jossa jokainen kilpailija esiteltiin. Tiistaipäivän aikana ohjelmassa oli myös workshop, jossa keskusteltiin tulevaisuuden näkymistä ArcticSkills-kisoja ajatellen. Tapahtuma hakee seuraavien kolmen vuodena aikana selkeää toimintamallia ja vahvoja yhteistyökumppaneita työelämästä. Tärkeänä osana kilpailujen lisäksi tapahtuman tavaoitteena on luoda verkostoja arktisella alueella toimivien ammatillisten kolutuksenjärjestäjien välille sekä matalankynnyksen malleja opiskelija- ja opettajavaihtoihin.

 

Aiemmat kisat on järjestetty vuonna 2016 Norjan Kirkkoniemessä ja viime vuonna 2017 kilpailut järjestettiin Venäjällä Murmanskissa. Tänä vuonna Barentsin alueen, pohjoisen Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän ammatillisten oppilaitosten opiskelijat kilpailevat 14 eri lajissa. Yhteensä kilpailijoita on noin 50. Joukkueiden ja kisadelegaatioiden, lisäksi Tornion kampuksella on runsaasti mm. kutsuvieraita ja paikallisten yläkoulujen oppilaita. Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta mukana on kaksi kilpailijaa. Poronhoidossa kilpailee Karesuvannosta kotoisin oleva Marianne Ketola. Duodjiin koulultamme osallistuu Kilpisjärvellä asuva Emilia Laitinen, joka on aloittanut oman kilpailunsa jo tiistaina kaavojen piirtämisellä. Kilpailuja voi seurata live streamin kautta ja sosiaalisessa mediassa #arcticskills2018.

Live stream: http://arcticskills.com/2018/04/17/live-stream/

 

t2

Saamelaisalueen koulutuskeskuksen tiimi (vasemmalta lukien): Koordinaattori Tiisu-Maria Näkkäläjärvi, poronhoidon expertti Leena Magga, poronhoidon kilpailija Marianne Ketola, tsemppari Harri-Aslak Jomppanen, duodjin kilpailija Emilia Laitinen ja duodjin expertti Anniina Turunen.

 

t3

Poronhoidon kilpailijat.

 

t4.jpg

Design and duodji kilpailijat.

 

Teksti: Tiisu-Maria Näkkäläjärvi

Read Full Post »

Older Posts »

%d bloggers like this: