Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Archive for the ‘Muut’ Category

Buorit oahpit, guossit ja bargit.

Tervetuloa opiskelijat, valmistuvat ja jatkavat opiskelijat, kutsuvieraat, läheiset ja henkilökunnat.

Kevätjuhla on merkittävä etappi.

Etappi on välitavoite, vaihe, osuus, taival, voi se olla myös taukopaikka. Mutta ainakin se on pysäkki. Me olemme nyt kevätjuhlapysäkillä… Monet meistä jatkavat tästä omille teilleen ja lähdemme eri suuntiin, uusiin kuvioihin, uusiin haasteisiin. Mutta nyt olemme pysäkillä ja vietämme yhdessä, yhteistä juhlaa. Ensimmäistä kertaa Saamelaisalueen koulutuskeskus viettää yhteistä juhlaa Diakonia-ammattikorkeakoulun kanssa. Ja sekin on merkittävä etappi.

Miksi tämmöisiä etappeja tarvitaan? No, ainakin sen vuoksi, että pysähdymme hetkeksi nauttimaan tärkeän työmme tuloksista. Opiskelijat ovat ahkeroineet koko vuoden osaamisen kartuttamisesksi, henkilökunta on parhaalla tavallaan ohjannut oikeaan suuntaan. On paikallaan myös pysähtyä ja rauhoittua hetkeksi ennen kuin sännätään taas uusiin juttuihin.

Mansikkapenkin perkauspuuhissa tosi kauniina toukokuisina iltoina ja viikonloppuna ainakin minun mielessäni on vilissyt paljon tärkeitä asioita. Aika monet asiat ovat nousseet kuin rikkaruohot maasta, kysymyksinä.

Mistä kumpuaa tekemisen ilo?

Mistä ammentaa aina uutta ja elävää elämän voimaa?

Mikä saa minut jaksamaan?

Mistä ihmisen eheys ja tasapainoisuus syntyy?

Mitä tulevaisuus minulle tuo tullessaan?

Mikä on oikeasti tärkeää elämässä?

Mitä nyt?

Itselleni tuli nuorempana usein myös lisäkysymyksiä, uskallanko, rohkenenko, kykenenkö. Näin vanhemmiten monet nuorena mieltä painaneet asiat on kyennyt reivaamaan oikeaan suuntaan kokemuksen tuomalla viisaudella.

Jotkut kysymykset ovat kuin juolavehnän juuri, se kasvaa ihan pienestäkin juuren palasesta. Se kasvattaa uusia versoja ja niitä putkahtaa pintaan arvaamatta ja milloin missäkin.

Mikä on tärkeää tänään

Minulle ainakin tänään on tärkeä pysähtyä monen hyvän asian äärelle, pohtia asioita vähän syvemmältä kuin kevätjuhlamekon värisävyä tai hiussuortuvan asettumista tai olenko cool… vähän syvemmältä…

On monia asioita, jotka ovat tärkeitä. Tässä muutama mielestäni tärkeimmistä. Ja muistutus intiaanipäällikön mietteistä, kun hän leirinuotiolla kertoi, että hänellä on sisällään kaksi koiraa. Toinen koirista näkee ihmisissä hyvää, kauneutta, voimavaroja, kykyjä, vahvuutta ja onnistumista. Toinen koirista näkee ihmisissä pahuutta, rumuutta, vajavuuksia, heikkouksia, epäonnistumisia ja puutteita. Ympärillä olleet jäivät ihmettelemään tarinaa ja lopulta rohkenivat kysyä. Kumpi koira voittaa. Tähän intiaanipäällikkö vastasi: ”Tietenkin se, jota ruokin.”

Mitä me ruokimme itsessämme? Toivottavasti

Kiitollisuutta – ympärillä paljon kaunista, puhtautta, raikkautta, lämpöä, läheisyyttä.

Arvostusta ja kunnioitusta – arvostamalla oikealla tavalla omaa osaamista ja kulttuuria, kykenee näkemään hyvän myös toisissa ja ympäristössä.

Luottamusta – luottamus elämän voimaan vaati rohkeutta.

Levollisuutta – levollinen mieli rakentuu rehellisyydestä itseä ja toisia kohtaan.

Rakkautta – rakkaus on monimuotoinen ja voimme kokea rakkautta kaikkialla, se koskettaa, se pitää sisällään kaiken oleellisen, eikä todellisessa rakkaudessa ole kysymys tunnetilasta vaan tietoisuudesta. Se on siis tunnetta paljon suurempi voima. Rakkaus on todellinen elämän voima.

Yhdessäoloa – yhdessä olemme enemmän ja muodostamme meidän porukan. Voimme jakaa omastamme ja saada toisiltamme.

Tärkeää on olla yhdessä tänään!

Juhlimme tänään kouluvuoden päättymistä kevätjuhlaetapilla. Jokaisella on ollut lukuvuotta tai opiskelujaksoa varten haaveita, toiveita ja ammatillisia tavoitteita. Jokainen on varmasti vuoden varrella välillä myös hukannut työskentelyn punaisen langan. Mutta toivottavasti lankakerä on tänään eheänä, jolloin mieli on tyynenä ja iloisena.   Olemme tämän lukuvuoden maalissa. Nauttikaamme valmistuvien opiskelijoiden kihelmöivästä jännityksestä ja perinteisestä kevätjuhlasta!

Toivotan kaikki valmistuvat ja jatkavat opiskelijat, kutsuvieraat, läheiset sekä henkilökunnan niin DIAK ammattikorkeakoulusta kuin SAKK:stakin vielä kerran lämpimästi tervetulleeksi yhteiseen juhlaamme.

Bures boahtin!

Hyvää kevätjuhlaa kaikille!

Read Full Post »

Arvoisa juhlaväki, opiskelijat, opettajat, muu henkilökunta ja juhlavieraat,

Lukuvuosi on takanapäin ja voimme iloita yhdessä siitä, että työ kantaa hedelmää, meillä on täällä tänään 74 valmistuvaa opiskelijaa. Erityistä juuri tänä lukuvuonna on se, että tänään valmistuu ennätysmäärä luonto- ja ympäristöalan perustutkinnon porotalouden osaamisalan sekä porotalouden ammattitutkinnon opiskelijoita. Tämä on meidän kaikkien, mutta ennen kaikkea opintonsa päättävien juhlapäivä. Merkkipaalu, kun yhdestä aikakaudesta siirrytään seuraavaan.

34033191_10155649677067749_4179721215935512576_o

SAKK:n rehtori Eeva-Liisa Rasmus-Moilanen. Kuva: Ulla Isotalo.

Opiskelijat ja ammattiin valmistuvat: te olette pistäneet itseänne likoon puurtaessanne opintojanne. Olette oppineet uusia asioita, uudenlaisia työskentelytapoja ja varmasti paljon myös itsestänne. Opiskelu on ollut välillä kovaa työtä ja olette kenties kohdanneet vastoinkäymisiäkin. Tällä matkalla te kuitenkin olette kasvaneet kohti ammattianne vuorovaikutuksessa opetushenkilöstön ja työelämän, mutta myös toinen toistenne kanssa. Täällä oppilaitoksessa te olette jo kohdanneet sen todellisuuden, jossa työskentelette tulevaisuudessa. Työelämässäkin tarvitsette esimerkiksi kykyä omaksua uutta, taitoa ratkaista monisyisiä kysymyksiä ja joustavuutta toimia yhdessä. Alanne ammattilaisina joudutte ja pääsette kantamaan myös vastuuta erilaisten asioiden lisäksi omasta hyvinvoinnistanne ja asiakkaistanne.

34102812_10155649677052749_127000550855147520_o

Eläkkeelle jäävä SAKK:n apulaisrehtori Maritta Mäenpää. Kuva: Ulla Isotalo.

Työelämä tulee vaatimaan teiltä panostusta, mutta se tulee myös antamaan paljon, varsinkin jos te itse niin haluatte. Mielestäni piakkoin eläkkeelle siirtyvä apulaisrehtorimme Maritta Mäenpää on tästä hyvänä esimerkkinä. Hän on ollut työelämässä neljäkymmentä vuotta ja vaikka voisi kuvitella, että vauhti alkaa hiipua, niin mitään sellaista ei ole havaittavissa. Päinvastoin, Maritta on ollut loppuun asti motivoitunut, valmis oppimaan uutta, kantanut vastuunsa ja rakentanut oppilaitosta opiskelijoiden ja meidän työtä jatkavien hyväksi. Maritta on ammattitaitoinen työntekijä, joka on omalta osaltaan ollut vaikuttamassa siihen, millainen opinahjo ja työpaikka Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta on muodostunut. Vahvuuksia oppilaitoksessa on paljon, mutta yksi erityinen vahvuutemme on kuunteleva ja keskusteleva, hyvä ilmapiiri. Olemme yhtenäinen porukka, osaamme tehdä yhdessä ja tätä perintöä meidän tulee jatkossakin vaalia. Se on meidän jokaisen etu, mutta näin me myös osoitamme kiitostamme sille työlle, jota Maritta, edeltävä rehtorimme Liisa Holmberg sekä monet muut ovat oppilaitoksemme eteen tehneet.

Uskon vahvasti, että Saamelaisalueen koulutuskeskuksen positiivinen toimintakulttuuri on välittynyt myös teidän opiskelijoiden arkeen. Muun muassa tällaista toimintakulttuuria eteenpäin viemällä teillä on mahdollisuudet saavuttaa itsellenne antoisa työura. Työura, joka kestää ehkä seuraavat neljäkymmentä vuotta ja työura, jonka aikana luotte hyvää tulevaisuutta itsellenne ja muille. Tänä päivänä teillä on tulevaisuuden avaimet käsissänne, menkää ja muuttakaa maailmaa!

Kiitän jokaista opiskelijaa tästä lukuvuodesta, läsnäolostanne ja vuoropuhelusta kanssamme. Te olette ahkeroineet ja tehneet parhaanne. Ensi lukuvuonna jatkavien kanssa aloitetaan osittain uudessa tilanteessa; Ivalon toiminnot siirtyvät tänne Inariin ja Liisan puoleksi ristitty laajennusosa täyttyy opiskelijoista. Kiitos opiskelijoille ja henkilökunnalle, että olette suhtautuneet tuleviin muutoksiin positiivisesti ja olleet omalta osaltanne viemässä muutosta eteenpäin.

34092528_10155649677082749_5637916493292240896_o

Kevätjuhlan musiikkiesitys – Heli Valkama. Kuva: Ulla Isotalo.

Kiitos opettajille siitä, että olette aktiivisesti ja positiivisesti ottaneet haltuun uutta ammatillisen koulutuksen lainsäädäntöä ja uusia tutkinnonperusteita. Kiitos, että haluatte tehdä työtänne vahvasti opiskelijaa tukien. Kiitos asuntola- ja kiinteistöhenkilöstölle siitä, että asuntola on ollut hyvä ja siisti paikka levätä opintojen välillä sekä opiskelijoiden harrastetoiminnan tukemisesta. Kiitos keittiöhenkilökunnalle erityisen hyvästä ruoasta sekä siivoojille puhtaista ja hyväkuntoisista tiloista. Kiitos työpaikailla tapahtunutta oppimista ohjanneille. Kiitos hallinto- ja toimistohenkilöstölle siitä, että olette pitäneet oppilaitoksen talouden ja hallinnon ajan tasalla ja hyvässä järjestyksessä. Kiitos virtuaalikoululle, hanke- ja kansainvälisyydestä vastaavalle henkilöstölle verkostoitumisesta, innovatiivisuudesta ja siitä, että jaksatte kehittää. Kiitos erilaisia tapahtumia tuottaneille. Kiitos koko henkilökunnalle kokonaisuudessaan laadukkaasta ja ammattitaitoisesti työstä. Ja viimeisimpänä kiitokset myös tämän juhlan toteutuksesta vastaaville.

Lämpimät onnentoivotukset valmistuville hienosta saavutuksestanne. Toivotan teille ihanaa juhlapäivää ja aurinkoista, virkistävää kesälomaa.

 

Eeva-Liisa Rasmus-Moilanen
rehtori

Read Full Post »

 

Saamelaisnuorten taidetapahtumassa toteutetun tubekilpailun sekä siellä vierailleen Mansikkkan (Maiju Voutilainen) innoittamana halusimme jatkaa ja vahvistaa hyvin alkanutta tubetusputkea!

 

Saamelaisalueen opettajat sekä muut asiasta kiinnostuneet saivat luokanopettaja, draamapedagogi ja tubetulkilta, Mervi Maatelalta, hyvin ajankohtaisen luennon ja konkreettisen koulutuksen liittyen tubettamiseen.

 

Maatela aloitti kertomisen omista taustoistaan ja siitä miten hän mm. päätyi Tubecon- tapahtuman tuottajaksi sekä miten hän on hyödyntänyt tubettamista osana opetusta.

 

Koulutuksessa osallistujat saivat kuulla tubeilmiöstä kaikessa sen monipuolisuudessaan, mutta myös kuinka tubettamista voi tuoda osaksi oppimista ja millaisia videoita eri oppiaineiden ja aiheiden ympärille voi tehdä. Workshopissa osallistujat pääsivät tutustumaan ja oppimaan kuinka videoida kuvataan ja editoidaan älylaitetta hyödyntäen. Koulutus toteutettiin lähikoulutuksena, mutta koulutukseen oli mahdollista osallistua streamin kautta.

 

Katso Mervi Maatelan jakamasta Kurkistus tubettamiseen & video työvälineenä -esitysmateriaalista lisää tubettamisesta, sen eri genreistä ja Suomessa suosituista tubettajista ja eri tubekanavista.

 

Koulutuksessa näytetty video Eräjormasta on myös katseltavissa Youtube-videopalvelussa. Kannattaa katsoa ja ihastua!

 

Mervi Maatela on Rovaniemeläinen, Helsingissä asuva kasvatustieteen maisteri (KM), luokanopettaja, draamapedagogi, mediakasvattaja ja ”tubetulkki”. Hän opiskelee Lapin yliopistossa audiovisuaalista mediakulttuuria ja hän on ollut myös tuottamassa Suomen suurinta tubekulttuurin tapahtumaan Tubeconia.

 

 

Hänet on nähty myös aiemmin Inarissa, Nuorisokeskus Vasatokan järjestämässä Ovttas-Yhdessä 2017 -juhlaseminaarissa.

Video- ja tubekoulutus rahoitettiin Arktista pedagogiikkaa -hankkeesta.

Read Full Post »

ArcticSkills 2018, Tornio

t1

Arctic Skills 2018 kilpailutapahtuma järjestetään tänä vuonna kolmatta kertaa. Isäntämaana toimii Suomi ja kisakaupunkina Tornio. Tapahtuman pääorganisoinnista vastaa Kemi-Tornionjokilaakson koulutuskuntayhtymä, Lappia. Saamelaisalueen koulutuskeskus on ollut aktiivisessa roolissa poronhoidon ja duodjin kilpailutehtävien laatimisessa. Päävastuu tehtävistä on ollut koulullamme, mutta tehtävien viimeistelyyn osallistui myös Norjasta Sámi allaskuvla.

 

Tapahtuman varsinainen kilpailupäivä on keskiviikko 18.4, mutta tapahtuma on koonnut osallistujia Venäjältä, Norjasta, Ruotsista ja Suomesta kisakaupunkiin jo maanantaista 16.4 lähtien. Kaukaisimmat kisaajat ovat saapuneet Taimyrista asti. Kilpailijoiden ja experttien (valmentajien) tutustuminen kisa-alueeseen sekä tehtäviin tapahtui 17.4 tiistaipäivän aikana ja ilta päättyi avajaisseremoniaan, jossa jokainen kilpailija esiteltiin. Tiistaipäivän aikana ohjelmassa oli myös workshop, jossa keskusteltiin tulevaisuuden näkymistä ArcticSkills-kisoja ajatellen. Tapahtuma hakee seuraavien kolmen vuodena aikana selkeää toimintamallia ja vahvoja yhteistyökumppaneita työelämästä. Tärkeänä osana kilpailujen lisäksi tapahtuman tavaoitteena on luoda verkostoja arktisella alueella toimivien ammatillisten kolutuksenjärjestäjien välille sekä matalankynnyksen malleja opiskelija- ja opettajavaihtoihin.

 

Aiemmat kisat on järjestetty vuonna 2016 Norjan Kirkkoniemessä ja viime vuonna 2017 kilpailut järjestettiin Venäjällä Murmanskissa. Tänä vuonna Barentsin alueen, pohjoisen Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän ammatillisten oppilaitosten opiskelijat kilpailevat 14 eri lajissa. Yhteensä kilpailijoita on noin 50. Joukkueiden ja kisadelegaatioiden, lisäksi Tornion kampuksella on runsaasti mm. kutsuvieraita ja paikallisten yläkoulujen oppilaita. Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta mukana on kaksi kilpailijaa. Poronhoidossa kilpailee Karesuvannosta kotoisin oleva Marianne Ketola. Duodjiin koulultamme osallistuu Kilpisjärvellä asuva Emilia Laitinen, joka on aloittanut oman kilpailunsa jo tiistaina kaavojen piirtämisellä. Kilpailuja voi seurata live streamin kautta ja sosiaalisessa mediassa #arcticskills2018.

Live stream: http://arcticskills.com/2018/04/17/live-stream/

 

t2

Saamelaisalueen koulutuskeskuksen tiimi (vasemmalta lukien): Koordinaattori Tiisu-Maria Näkkäläjärvi, poronhoidon expertti Leena Magga, poronhoidon kilpailija Marianne Ketola, tsemppari Harri-Aslak Jomppanen, duodjin kilpailija Emilia Laitinen ja duodjin expertti Anniina Turunen.

 

t3

Poronhoidon kilpailijat.

 

t4.jpg

Design and duodji kilpailijat.

 

Teksti: Tiisu-Maria Näkkäläjärvi

Read Full Post »

Saamelaisten kansallispäivänä Inarin oppilaat pääsivät tutustumaan sodanjälkeisen ajan elämään Seppo-mobiilipelin kautta. Seppo-peli sijoittui Saamelaismuseon ulkomuseossa Tirron pihapiiriin, vaikka pelin tapahtumat sijoittuivat muuallekin saamelaisten kotiseutualueella.

Oppilaat pelasivat peliä omilla mobiililaitteillaan ja saivat valita pelin kolmen eri näkökulman väliltä. Pelissä oli siis mahdollista tutustua elämään 70 vuotta sitten Inarissa.

 

Tirron tupa ulkomuseolla. Kuva Hanna Helander.

 

Pelaajat pääsivät tutustumaan monipuolisten tehtävien kautta mm. kalan pyyntiin, Norjan kauppareissuun, käsitöiden tekoon sekä ratkaisemaan Staalon arvoitusta!

 

Myös YLE Sápmi uutisoi pelin pelaamisesta. Alkaa kohdasta 01.25.

 

Kuvakaappaus YLE Ođđasat 7.2.2018

Seppo-peli toteutettiin yhteistyössä Saamelaisalueen koulutuskeskuksen Arktista pedagogiikkaa -hankkeen, Saamelaisarkiston ja Saamelaismuseosäätiön kanssa.

Read Full Post »

Mansikkka, kolmella koolla, tapasi 15.2.2018 Inarin ja Utsjoen koululaisia tulevaan Saamelaisnuorten taidetapahtuman tubetusteemaan liittyen. Streamin kautta Mansikkkan esiintymistä seurattiin myös muissa kouluissa.

 

Mansikkka kertoi koululaisille miten hän aloitti tubettamisen ja miten siitä tuli hänen kokopäiväinen ammattinsa. Hän jakoi koululaisille omia vinkkejään Saamelaisnuorten taidetapahtuman tubetuskilpailuun, jota hän tulee myös tuomaroimaan paikan päälle. Saamelaisnuorten taidetapahtuma järjestetään Inarissa 12.4.2018.

 

Mansikkkaa jännitti esiintyminen live-yleisölle ja hän sai yleisöltä kannustavia ja hänen jännitystään helpottavia naurahduksia 🙂 Mansikkka oli todella innoissaan vierailustaan Inarissa, ja kertoi hänen haaveensa nyt toteutuneen Inarissa käynnistä. Hän kertoi aikaisemmin käyneensä vain 17 kilometrin päässä Inarin kirkonkylästä!

 

Kuva: Rauno Koivunen

 

Mansikkka oli puhuessaan ihana oma itsensä ja kannusti tulevia tubettajiakin olemaan täysin omia itsejään, tämä kuulemma on varmin tapa saada itselleen aidosti kiinnostuneita tubekanavaseuraajia! Paikan päälle saapuneet koululaiset pääsivät esittämään Mansikkkalle kysymyksiä ja kaikki hänelle esitetyt kysymykset olivat todella hyviä! Koululaiset olivat kiinnostuneita mm. Mansikkkan inspiraation lähteistä, hänen vanhempien ajatuksista tubettamisesta työnä sekä siitä miksi hän aloitti tubettamisen, mutta myös mitä saamen kieltä Mansikkka alkaisi opettelemaan jos hän niin päättäisi. Yleisön tukemana Mansikkkan vastaus kuului, että kaikkia!

 

Koululaisten lisäksi myös aikuiset olivat kiinnostuneita tubettamisesta ja auttoivat omilla kysymyksillään tulevia tubettajia kuulemaan Mansikkkan väline- ja editointityökaluvalinnoista, tubevideoiden kestosta ja paljon muusta!.

 

Mansikkkan kanavalla on tilaajia kaikkiaan yli 167 000, ja hänen Inarin vierailupäivästä julkaisema tube-videota on katsottu jo yli 45 000 kertaa!

 

Arktista pedagogiikkaa -hankkeen Kalle Sulkamo ja Saamelaisnuorten taidetapahtuman tuottaja Aleksi Ahlakorpi tulevat vierailemaan Utsjoen, Enontekiön ja Vuotson kouluilla opastamassa ja kannustamassa saamelaisnuoria tubevideoiden teossa!

 

Lisätietoja Saamelaisnuorten taidetapahtumasta voi saada tapahtumatuottajalta Aleksi Ahlakorvelta, aleksi.ahlakorpi (ät) samediggi.fi.

Read Full Post »

 

Buorre ávvuveahka,

Sámi albmotbeaivi lea hui dehálaš beaivi maiddái midjiide Sámi oahpahusguovddážis. Skuvla lea munnje ovddalgihtii hui oahpis daningo lean bargan dáppe jagi 2004 rájes jahkái 2016. Muhto smávva bottoš ja áššiid čuovvun vehá guhkelabbos lea dahkan buori. Go bohten dállui fas ođđa rollas, lean dušše imaštallan, makkár skuvla mis dáppe lea gasku luonddu, guhkkin stuorra máilmmis, Sámis. Go smihtten, mo mun govvidivččen didjiide min skuvlla, de dutken seammás strategiijagirjjážiid ja dan, ahte makkár árvvuid ala min skuvla lea huksejuvvon ja makkár lea min doaibmanjurdda.

Sámi oahpahusguovddáža mission lea leat čeahppi, gearggus nuppástuvvamiidda ja máŋggagielat oahppolágádus, gos hállat sihke sáme- ja suomagiela; ja máŋggakultuvrralaš oahppolágádus, mii buvttada alladásat skuvlen- ja ovddidanbálvalusaid sámeguovllu dárbbuide, ja gos bargit ja studeanttat liikojit leat. Sámi oahpahusguovddáža doaimma vuođđun lea sámekultuvra. Dat dárkkuha dan, ahte sámekultuvra, sámegielat ja árbevirolaš ealáhusat nugo maiddái sámekultuvrra doarju ođđa ealáhusat adnojuvvojit árvvus, áddejuvvojit ja leat mielde beaivválaš doaimmain.

Mu mielas min skuvla lea oalle guhkás justa dákkár jo dál. Dieđusge mii bargat ovddidanbarggu oppa áigge, mii dárkkuha dan ahte min bargu lea vel gaskan. Muhto nuhan dat lea leamašan olles skuvlla historjjá áigge, skuvlahan deavdá dán jagi 40 jagi. Máilbmi ja áiggit rivdet, min skuvla galgá eallit dan rievdamis mielde, ovddidanbarguhan ii noga, fal dathan bistá ja bistá.

Ovddidanbargu lea máŋggalágan. Dat ahte mii ovdamearkka dihtii ealáskahttit sámegielaid lea ovddideapmi. Ođđa giellahállit leat dehálaš resursa áittatvuloš gielaide. Nanu eatnigiela hállit fas leat dego bákti, man alde giella čuožžu. Mii dárbbašit dáid goappašiid jovkkuid, ja goappáge joavkku galgá atnit árvvus. Earálágan kulturadáhpáhusaiguin ja árgabeaivválaš daguiguin mii nannet oktiigullevašvuođa ja dainna lágiin min kultuvrra árvvu. Ámmatlaš skuvlejupmi buvttada gelbbolaš ja čeahpes bargofámu. Min skuvlen olbmot dovdet min guovllu, kultuvrra ja dan olbmuid ja sii máhttet balvalit nu, ahte váldet vuhtii min vuolggasaji.

Riikkaidgaskasaš oktasašbargu lea dávjá leamašan justa skuvlejumi doalvun eará riikkaide, min nanu árktalaš ja máŋggafágalaš máhttu adnojuvvo árvvus máilmmis. Mii leat maiddái čatnan fierpmádagaid máŋggain árvvus adnojuvvon oktasašbargoguimmiiguin, daid joavkkus leat earet eará skuvlenorganisašuvnnat, fitnodagat ja eiseválddit ja eará báikkálaš doaibmit.

Min doaibmanvuogit skuvlenteknologiijain čuvvot áiggi ja leat veardidangelbbolaččat maiddái riikkaviidosaččat, mii sáhttit máŋgii doaibmat ovdamearkan earáide. Mii máhttit atnit ávkin earálágan mediaid ja muitalit daid bokte iežamet birra ja nu nannet min identitehta ja leat mielde buvttadeame ođđa kultuvrra. Mii dahkat hui spesiála ja earenoamáš áššiid, muhto seamma áigge min bargun lea maid geahččalit doalahit dan dási, man mii leat jo joksan ja doallat gitta árbevieruin – dange sáhttá oaidnit ovddideapmin.

Mii dán máilmmi dasto rievdada? Mediat ja teknologiija ovdáneapmi bidjet fártta maiddái midjiide vai bissut mielde go min biras rievdá. Dahkujierbmi, stuorra diehtomássáid analyseren ja lassáneaddji robotihkka gullet jo lagas boahttevuhtii.

Vai mii bastit hálddašit rievdama, fertet dieđusge ieža bisohallat das mielde, njunušjoavkkus. Juohkehaččas mis galgá leat máŋggabealat boahttevuohtamáhttu. Teknologiijadáidduid lassin, ja joba eanet, deattuhuvvojit dán nuppástuvvama áigge goitge olmmošvuohta ja olmmošlašvuohta, earálágan sosiála- ja eallinhálddašandáiddut ja dáiddut oahppat oahppat.

Hálidan loktet dán ovdan, daningo vuosttaš sohkabuolva lea dál vásihan ovdamearkka dihtii some riegádeami. Daddjo, ahte ođđa teknologiija geavaheaddjiid vuosttaš sohkabuolvvain manná vehá “badjel bávttiid”. Na, dál sáhttit gávnnahit, ahte dat áigi manai jo, boahttevuođas galgá doaibmat viisábut.

Mii galgat ieža hálddašit iežamet doaimmaid, áigegeavaheami ja eallima, ovdamearkka dihte iPhone, Google, Facebook dahje muhtun eará teknologiijačoavdosat eai hálit dahkat dan min beales. Muhtumat duos namuhuvvon teknologiijamáhttima dovddus ovddideaddjit leat guođđán iežaset huksen bálvalusaid. Sii leat muitalan iežaset gáhtat, go leat leamaš ráhkadeame juoidá mii ii leatge šat nu stivremis ja masa olbmot álkit darvánit, dahje sii gildet iežaset mánáid geavaheames dákkár vuogádagaid. Teknologiija lea buorre reaŋga muhto fuones isit.

Muhto máilbmi soaitáge dál morihan. Beroštupmi lundui, eakti, duohta vásáhusaide ja miellaráffái lea stuoris, dan oaidnit ovdamearkka dihtii das, man olu deike leat boahtigoahtán turisttat. Dat, ahte min birrasis sáhttá gávdnat dáid áššiid, lea min ovdamunni. Dii buohkat muitibehtet SWOT-analysa, uhkit ja geanohisvuođat jorahuvvojit vejolašvuohtan ja nanusvuohtan. Sáhtášiigo mis sámekultuvrras leat dakkár vuoiŋŋalaš opmodat, kapitála,  mii ii vel dán áigge leat almmolaččat adnon árvvus ja dehálažžan, muhto man sáhtášii ovddidit viidábutge nanusvuohtan, ja sáhtášeimmetgo oahpahit dan earáide?

Go smihtten ovdamearkka dihtii iežan áhkuid ja ádjáid buolvva ja sin eallindábiid, de mu mielas dát sánit govvidivčče sin:  duhtavaččat uhccánažžii, luondduolbmot, nana searvvušlašvuohta, viššalvuohta, rehálašvuohta, hoahpuhisvuohta ja eallima illu. Vuollegaččat sii maiddái ledje, hearrá ballu lei garas. Juohke duššis ii bihkkojuvvon, muhto illuduvvui dan sadjái, árgabeaivvis elii humor, garrage dilálašvuođain. Mu mielas orru, ahte sii dáide lean lihkolaččat.

Dego ovdal namuhuvvui, boahttevuođas dárbbašit nanu sosiálalaš dáidduid. Justa dát dáiddut leat jáhkkimis veahkehan maiddái min máttuid birget ja ceavzit, ja dáid dáidduid dárbbašit maiddái dán áiggis, ovdamearkka dihte bargoeallimis eanet ah’ eanet. Dárbbašit gulahallanmáhtu, dáidduid ráđđádallat, ovttasbargat ja dohkkehit eará olbmuid. Dárbbašit ráhkisvuođa lagamužžii ain eanet.

Rektor molsašuvai muhto okta ságastallanfáddá bissu, dat lea ráhkisvuohta! Ođđa rektorin lean illudan das, ahte oahppolágádusas áŋgiruššat buriin bargguin ja ovttasbargamiin ja dálus vuhtto liekkusvuohta, berošteapmi ja duhtavašvuohta. Dát áššit leat šaddan din ánssus, dii lehpet dahkan dán dálus buori barggu nu bargin go studeantan. Dás mis lea buorre joatkit ovddosguvlui!

Sávan didjiide buohkaide hui buori sámi álbmotbeaivvi! Sávan dan maiddái olles viiddes sámeguvlui buot olbmuide Ohcejogas, Anáris, Eanodagas ja Soađegili guovlluin ja maiddái sámeguovllu olggobealde ja maiddái min ránnjáriikkain!

 

 

 

Arvoisa juhlaväki,

Saamen kansallispäivä on erityisen merkittävä päivä myös meille Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa. Kuten tiedätte, aloitin rehtorina vuoden alusta. Tämä oppilaitos on ennestään hyvin tuttu minulle, sillä olen työskennellyt täällä vuosina 2004-2016. Pieni tauko ja sen tuoma etäisyys on tehnyt kuitenkin hyvää, sillä palattuani taloon uudessa roolissani olen ollut oikeastaan hämmästynyt siitä, millainen koulu meillä on täällä keskellä luontoa, kaukana suuresta maailmasta, Saamenmaalla. Kun pohdiskelin, miten kuvaisin teille oppilaitostamme, tutkin myös, mitä strategiakirjasiin on kirjoitettu koulun toiminta-ajatuksesta ja arvoista.

Oppilaitoksen missiona on olla osaava, muuntautumiskykyinen ja monikielinen oppilaitos, jossa puhutaan sekä saamea että suomea. Ja monikulttuurinen oppilaitos, joka tuottaa korkealaatuisia koulutus- ja kehittämispalveluita saamelaisalueen tarpeisiin, ja jossa työntekijät ja opiskelijat viihtyvät. Saamelaiskulttuuri on SAKK:n toiminnan arvoperusta. Se tarkoittaa saamelaiskulttuurin, saamen kielten ja perinteisten elinkeinojen sekä saamelaiskulttuuria tukevien uusien elinkeinojen arvostamista, ymmärtämistä sekä mukanaoloa jokapäiväisessä toiminnassa.

Mielestäni koulumme on hyvin pitkälti tällainen. Tietysti teemme kehittämistyötä jatkuvasti, joka tarkoittaa sitä, että työ on monelta osin kesken. Mutta sitä se on ollut oppilaitoksen historian ajan, tänä vuonna Saamelaisalueen koulutuskeskus täyttää 40-vuotta. Maailma ja ajat muuttuvat, oppilaitoksen on elettävä tuossa muutoksessa mukana ja kehittäminen jatkuu hamaan tulevaisuuteen.

Kehittämistä on monenlaista. Se että me esimerkiksi elvytämme saamen kieliä, on kehittämistä. Uudet kielen puhujat ovat tärkeä pääoma uhanalaisille kielillemme siinä, missä vahvan äidinkielen omaavat ihmiset ovat kallio, jonka päällä kieli seisoo. Molempia tarvitaan ja molempia tulee arvostaa. Erilaisilla kulttuurisilla tapahtumilla ja arjen teoilla me luomme yhteisöllisyyttä ja nostamme sitä kautta kulttuurimme arvoa. Ammatillinen koulutus tuottaa pätevää ja osaavaa työvoimaa. Meillä koulutetut ihmiset tuntevat alueen, kulttuurin ja sen ihmiset ja pystyvät palvelemaan lähtökohtamme huomioiden.

Kansainvälinen yhteistyö on käytännössä ollut pitkälti koulutusvientiä, meidän vahvaa arktista ja monialaista osaamistamme arvostetaan maailmalla. Olemme myös verkostoituneet monien arvostettujen yhteistyökumppanien kanssa, joukossa on muun muassa koulutusorganisaatioita, yrityksiä, viranomaisia ja paikallisia toimijoita.

Koulutusteknologiset toimintatapamme ovat ajanmukaisia ja kestävät hyvin kansallisen vertailun, voimme monin paikoin näyttää mallia muille. Osaamme hyödyntää erilaisia medioita ja tuottaa kuvauksia itsestämme sekä vahvistaa identiteettiämme ja luoda uutta kulttuuria. Teemme huippujuttuja, mutta samaan aikaan tehtävämme on myös pitää kiinni saavutetusta tasosta ja perinteistä, senkin voi nähdä kehityksenä.

Mikä tätä maailmaa sitten muuttaa? Mediat ja teknologian kehitys vauhdittavat meitäkin ympäröivien olosuhteiden muutosta. Tekoäly, isojen datamassojen analysointi ja lisääntyvä robotiikka ovat lähitulevaisuutta.

Pystyäksemme hallitsemaan muutosta, sen kärjessä on tietysti pysyteltävä. Itse kullakin meistä on oltava monipuolisesti tulevaisuusosaamista. Teknologiataitoja enemmän tässä muutoksen ajassa korostuvat kuitenkin ihmisyys ja inhimillisyys, erilaiset sosiaaliset- ja elämänhallintataidot sekä oppimaan oppimisen taidot.

Haluan nostaa nämä esiin, koska ensimmäinen sukupolvi on nyt kokenut esimerkiksi somen syntymän. Sanotaan, että ensimmäinen sukupolvi uuden teknologian käyttäjänä vetää överiksi. No nyt voidaan todeta, että se aika meni jo, jatkossa tulee toimia jo viisaammin!

Meidän tulee hallita toimintaamme, ajankäyttöämme ja elämäämme, esimerkiksi iPhone, Google, Facebook tai joku muu teknologiaratkaisu ei halua tehdä sitä meidän puolestamme. Muutamat edellä mainitun teknologiaosaamisen tunnetut kehittäjät ovat jättäneet kehittämänsä palvelut. He ovat kertoneet katuvansa, että ovat olleet luomassa jotakin niin hallitsematonta ja koukuttavaa, he jopa kieltävät jälkikasvuaan käyttämästä kyseisiä järjestelmiä. Teknologia on hyvä renki, mutta huono isäntä.

Ehkäpä maailma on nyt herännytkin. Kiinnostus luontoon, aitoihin elämyksiin ja mielenrauhaan on suurta, sen huomaa esimerkiksi meille tulevista matkailijamääristä. Se, että meidän ympäristöstä voi löytää näitä asioita on valttikorttimme. Muistatte kaikki SWOT-analyysin, uhat ja heikkoudet käännetään mahdollisuuksiksi ja vahvuuksiksi. Voisiko meillä saamelaiskulttuurissa olla sellaista henkistä pääomaa, jota ei tässä ajassa yleisesti nähdä arvokkaana, mutta jonka voisi kääntää edelleen laajemminkin voimavaraksi ja voisimmeko me vaikka opettaa sitä muille?

Kun pohdin esimerkiksi isovanhempieni sukupolvea ja heidän elämäntapaansa, niin kuvailisin heitä vaatimattomiksi, luonnonläheisiksi, vahvasti yhteisöllisiksi, ahkeriksi, rehellisiksi, rennoiksi ja elämän iloisiksi. Nöyriäkin he olivat, herran pelko oli kova. Pienestä ei valitettu, mutta iloittiin sen sijaan, arjesta revittiin kovissakin oloissa komiikkaa. Minusta tuntuu, että he saattoivat olla onnellisia.

Kuten edellä mainittiin, tulevaisuudessa tarvitaan vahvoja sosiaalisia taitoja, selviytyminen on todennäköisesti edellyttänyt juurikin niitä esi-isiltämme. Ja niin se edellyttää tässäkin ajassa. Näitä taitoja tarvitaan esimerkiksi työelämässä aiempaa enemmän. Tarvitaan vuorovaikutusosaamista, kykyä neuvotella, tehdä yhdessä ja hyväksyä muut ihmiset. Tarvitsemme lähimmäisen rakkautta enenevässä määrin.

Rehtori vaihtui, mutta yksi puheenaihe pysyy, se on rakkaus. Uutena rehtorina olen iloinnut siitä, että oppilaitos huokuu paitsi hienoa työtä, myös yhteistoiminnallisuutta, lämminhenkisyyttä, välittämistä ja tyytyväisyyttä. Nämä asiat ovat teidän ansiotanne, te olette tehneet tässä talossa hyvää työtä niin työntekijöinä kuin opiskelijoina. Tästä meidän on hyvä jatkaa eteenpäin!

Toivotan teille kaikille oikein hyvää saamen kansallispäivää! Toivotan sitä myös koko laajalle saamelaisalueelle kaikille ihmisille Utsjoella, Inarissa, Enontekiöllä ja Sodankylän alueella ja myös saamelaisalueen ulkopuolella sekä naapurimaissamme!

 

Rektor / Rehtori Eeva-Liisa Rasmus-Moilanen

Read Full Post »

Older Posts »

%d bloggers like this: