Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Archive for the ‘Muut’ Category

ArcticSkills 2018, Tornio

t1

Arctic Skills 2018 kilpailutapahtuma järjestetään tänä vuonna kolmatta kertaa. Isäntämaana toimii Suomi ja kisakaupunkina Tornio. Tapahtuman pääorganisoinnista vastaa Kemi-Tornionjokilaakson koulutuskuntayhtymä, Lappia. Saamelaisalueen koulutuskeskus on ollut aktiivisessa roolissa poronhoidon ja duodjin kilpailutehtävien laatimisessa. Päävastuu tehtävistä on ollut koulullamme, mutta tehtävien viimeistelyyn osallistui myös Norjasta Sámi allaskuvla.

 

Tapahtuman varsinainen kilpailupäivä on keskiviikko 18.4, mutta tapahtuma on koonnut osallistujia Venäjältä, Norjasta, Ruotsista ja Suomesta kisakaupunkiin jo maanantaista 16.4 lähtien. Kaukaisimmat kisaajat ovat saapuneet Taimyrista asti. Kilpailijoiden ja experttien (valmentajien) tutustuminen kisa-alueeseen sekä tehtäviin tapahtui 17.4 tiistaipäivän aikana ja ilta päättyi avajaisseremoniaan, jossa jokainen kilpailija esiteltiin. Tiistaipäivän aikana ohjelmassa oli myös workshop, jossa keskusteltiin tulevaisuuden näkymistä ArcticSkills-kisoja ajatellen. Tapahtuma hakee seuraavien kolmen vuodena aikana selkeää toimintamallia ja vahvoja yhteistyökumppaneita työelämästä. Tärkeänä osana kilpailujen lisäksi tapahtuman tavaoitteena on luoda verkostoja arktisella alueella toimivien ammatillisten kolutuksenjärjestäjien välille sekä matalankynnyksen malleja opiskelija- ja opettajavaihtoihin.

 

Aiemmat kisat on järjestetty vuonna 2016 Norjan Kirkkoniemessä ja viime vuonna 2017 kilpailut järjestettiin Venäjällä Murmanskissa. Tänä vuonna Barentsin alueen, pohjoisen Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän ammatillisten oppilaitosten opiskelijat kilpailevat 14 eri lajissa. Yhteensä kilpailijoita on noin 50. Joukkueiden ja kisadelegaatioiden, lisäksi Tornion kampuksella on runsaasti mm. kutsuvieraita ja paikallisten yläkoulujen oppilaita. Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta mukana on kaksi kilpailijaa. Poronhoidossa kilpailee Karesuvannosta kotoisin oleva Marianne Ketola. Duodjiin koulultamme osallistuu Kilpisjärvellä asuva Emilia Laitinen, joka on aloittanut oman kilpailunsa jo tiistaina kaavojen piirtämisellä. Kilpailuja voi seurata live streamin kautta ja sosiaalisessa mediassa #arcticskills2018.

Live stream: http://arcticskills.com/2018/04/17/live-stream/

 

t2

Saamelaisalueen koulutuskeskuksen tiimi (vasemmalta lukien): Koordinaattori Tiisu-Maria Näkkäläjärvi, poronhoidon expertti Leena Magga, poronhoidon kilpailija Marianne Ketola, tsemppari Harri-Aslak Jomppanen, duodjin kilpailija Emilia Laitinen ja duodjin expertti Anniina Turunen.

 

t3

Poronhoidon kilpailijat.

 

t4.jpg

Design and duodji kilpailijat.

 

Teksti: Tiisu-Maria Näkkäläjärvi

Read Full Post »

Saamelaisten kansallispäivänä Inarin oppilaat pääsivät tutustumaan sodanjälkeisen ajan elämään Seppo-mobiilipelin kautta. Seppo-peli sijoittui Saamelaismuseon ulkomuseossa Tirron pihapiiriin, vaikka pelin tapahtumat sijoittuivat muuallekin saamelaisten kotiseutualueella.

Oppilaat pelasivat peliä omilla mobiililaitteillaan ja saivat valita pelin kolmen eri näkökulman väliltä. Pelissä oli siis mahdollista tutustua elämään 70 vuotta sitten Inarissa.

 

Tirron tupa ulkomuseolla. Kuva Hanna Helander.

 

Pelaajat pääsivät tutustumaan monipuolisten tehtävien kautta mm. kalan pyyntiin, Norjan kauppareissuun, käsitöiden tekoon sekä ratkaisemaan Staalon arvoitusta!

 

Myös YLE Sápmi uutisoi pelin pelaamisesta. Alkaa kohdasta 01.25.

 

Kuvakaappaus YLE Ođđasat 7.2.2018

Seppo-peli toteutettiin yhteistyössä Saamelaisalueen koulutuskeskuksen Arktista pedagogiikkaa -hankkeen, Saamelaisarkiston ja Saamelaismuseosäätiön kanssa.

Read Full Post »

Mansikkka, kolmella koolla, tapasi 15.2.2018 Inarin ja Utsjoen koululaisia tulevaan Saamelaisnuorten taidetapahtuman tubetusteemaan liittyen. Streamin kautta Mansikkkan esiintymistä seurattiin myös muissa kouluissa.

 

Mansikkka kertoi koululaisille miten hän aloitti tubettamisen ja miten siitä tuli hänen kokopäiväinen ammattinsa. Hän jakoi koululaisille omia vinkkejään Saamelaisnuorten taidetapahtuman tubetuskilpailuun, jota hän tulee myös tuomaroimaan paikan päälle. Saamelaisnuorten taidetapahtuma järjestetään Inarissa 12.4.2018.

 

Mansikkkaa jännitti esiintyminen live-yleisölle ja hän sai yleisöltä kannustavia ja hänen jännitystään helpottavia naurahduksia 🙂 Mansikkka oli todella innoissaan vierailustaan Inarissa, ja kertoi hänen haaveensa nyt toteutuneen Inarissa käynnistä. Hän kertoi aikaisemmin käyneensä vain 17 kilometrin päässä Inarin kirkonkylästä!

 

Kuva: Rauno Koivunen

 

Mansikkka oli puhuessaan ihana oma itsensä ja kannusti tulevia tubettajiakin olemaan täysin omia itsejään, tämä kuulemma on varmin tapa saada itselleen aidosti kiinnostuneita tubekanavaseuraajia! Paikan päälle saapuneet koululaiset pääsivät esittämään Mansikkkalle kysymyksiä ja kaikki hänelle esitetyt kysymykset olivat todella hyviä! Koululaiset olivat kiinnostuneita mm. Mansikkkan inspiraation lähteistä, hänen vanhempien ajatuksista tubettamisesta työnä sekä siitä miksi hän aloitti tubettamisen, mutta myös mitä saamen kieltä Mansikkka alkaisi opettelemaan jos hän niin päättäisi. Yleisön tukemana Mansikkkan vastaus kuului, että kaikkia!

 

Koululaisten lisäksi myös aikuiset olivat kiinnostuneita tubettamisesta ja auttoivat omilla kysymyksillään tulevia tubettajia kuulemaan Mansikkkan väline- ja editointityökaluvalinnoista, tubevideoiden kestosta ja paljon muusta!.

 

Mansikkkan kanavalla on tilaajia kaikkiaan yli 167 000, ja hänen Inarin vierailupäivästä julkaisema tube-videota on katsottu jo yli 45 000 kertaa!

 

Arktista pedagogiikkaa -hankkeen Kalle Sulkamo ja Saamelaisnuorten taidetapahtuman tuottaja Aleksi Ahlakorpi tulevat vierailemaan Utsjoen, Enontekiön ja Vuotson kouluilla opastamassa ja kannustamassa saamelaisnuoria tubevideoiden teossa!

 

Lisätietoja Saamelaisnuorten taidetapahtumasta voi saada tapahtumatuottajalta Aleksi Ahlakorvelta, aleksi.ahlakorpi (ät) samediggi.fi.

Read Full Post »

 

Buorre ávvuveahka,

Sámi albmotbeaivi lea hui dehálaš beaivi maiddái midjiide Sámi oahpahusguovddážis. Skuvla lea munnje ovddalgihtii hui oahpis daningo lean bargan dáppe jagi 2004 rájes jahkái 2016. Muhto smávva bottoš ja áššiid čuovvun vehá guhkelabbos lea dahkan buori. Go bohten dállui fas ođđa rollas, lean dušše imaštallan, makkár skuvla mis dáppe lea gasku luonddu, guhkkin stuorra máilmmis, Sámis. Go smihtten, mo mun govvidivččen didjiide min skuvlla, de dutken seammás strategiijagirjjážiid ja dan, ahte makkár árvvuid ala min skuvla lea huksejuvvon ja makkár lea min doaibmanjurdda.

Sámi oahpahusguovddáža mission lea leat čeahppi, gearggus nuppástuvvamiidda ja máŋggagielat oahppolágádus, gos hállat sihke sáme- ja suomagiela; ja máŋggakultuvrralaš oahppolágádus, mii buvttada alladásat skuvlen- ja ovddidanbálvalusaid sámeguovllu dárbbuide, ja gos bargit ja studeanttat liikojit leat. Sámi oahpahusguovddáža doaimma vuođđun lea sámekultuvra. Dat dárkkuha dan, ahte sámekultuvra, sámegielat ja árbevirolaš ealáhusat nugo maiddái sámekultuvrra doarju ođđa ealáhusat adnojuvvojit árvvus, áddejuvvojit ja leat mielde beaivválaš doaimmain.

Mu mielas min skuvla lea oalle guhkás justa dákkár jo dál. Dieđusge mii bargat ovddidanbarggu oppa áigge, mii dárkkuha dan ahte min bargu lea vel gaskan. Muhto nuhan dat lea leamašan olles skuvlla historjjá áigge, skuvlahan deavdá dán jagi 40 jagi. Máilbmi ja áiggit rivdet, min skuvla galgá eallit dan rievdamis mielde, ovddidanbarguhan ii noga, fal dathan bistá ja bistá.

Ovddidanbargu lea máŋggalágan. Dat ahte mii ovdamearkka dihtii ealáskahttit sámegielaid lea ovddideapmi. Ođđa giellahállit leat dehálaš resursa áittatvuloš gielaide. Nanu eatnigiela hállit fas leat dego bákti, man alde giella čuožžu. Mii dárbbašit dáid goappašiid jovkkuid, ja goappáge joavkku galgá atnit árvvus. Earálágan kulturadáhpáhusaiguin ja árgabeaivválaš daguiguin mii nannet oktiigullevašvuođa ja dainna lágiin min kultuvrra árvvu. Ámmatlaš skuvlejupmi buvttada gelbbolaš ja čeahpes bargofámu. Min skuvlen olbmot dovdet min guovllu, kultuvrra ja dan olbmuid ja sii máhttet balvalit nu, ahte váldet vuhtii min vuolggasaji.

Riikkaidgaskasaš oktasašbargu lea dávjá leamašan justa skuvlejumi doalvun eará riikkaide, min nanu árktalaš ja máŋggafágalaš máhttu adnojuvvo árvvus máilmmis. Mii leat maiddái čatnan fierpmádagaid máŋggain árvvus adnojuvvon oktasašbargoguimmiiguin, daid joavkkus leat earet eará skuvlenorganisašuvnnat, fitnodagat ja eiseválddit ja eará báikkálaš doaibmit.

Min doaibmanvuogit skuvlenteknologiijain čuvvot áiggi ja leat veardidangelbbolaččat maiddái riikkaviidosaččat, mii sáhttit máŋgii doaibmat ovdamearkan earáide. Mii máhttit atnit ávkin earálágan mediaid ja muitalit daid bokte iežamet birra ja nu nannet min identitehta ja leat mielde buvttadeame ođđa kultuvrra. Mii dahkat hui spesiála ja earenoamáš áššiid, muhto seamma áigge min bargun lea maid geahččalit doalahit dan dási, man mii leat jo joksan ja doallat gitta árbevieruin – dange sáhttá oaidnit ovddideapmin.

Mii dán máilmmi dasto rievdada? Mediat ja teknologiija ovdáneapmi bidjet fártta maiddái midjiide vai bissut mielde go min biras rievdá. Dahkujierbmi, stuorra diehtomássáid analyseren ja lassáneaddji robotihkka gullet jo lagas boahttevuhtii.

Vai mii bastit hálddašit rievdama, fertet dieđusge ieža bisohallat das mielde, njunušjoavkkus. Juohkehaččas mis galgá leat máŋggabealat boahttevuohtamáhttu. Teknologiijadáidduid lassin, ja joba eanet, deattuhuvvojit dán nuppástuvvama áigge goitge olmmošvuohta ja olmmošlašvuohta, earálágan sosiála- ja eallinhálddašandáiddut ja dáiddut oahppat oahppat.

Hálidan loktet dán ovdan, daningo vuosttaš sohkabuolva lea dál vásihan ovdamearkka dihtii some riegádeami. Daddjo, ahte ođđa teknologiija geavaheaddjiid vuosttaš sohkabuolvvain manná vehá “badjel bávttiid”. Na, dál sáhttit gávnnahit, ahte dat áigi manai jo, boahttevuođas galgá doaibmat viisábut.

Mii galgat ieža hálddašit iežamet doaimmaid, áigegeavaheami ja eallima, ovdamearkka dihte iPhone, Google, Facebook dahje muhtun eará teknologiijačoavdosat eai hálit dahkat dan min beales. Muhtumat duos namuhuvvon teknologiijamáhttima dovddus ovddideaddjit leat guođđán iežaset huksen bálvalusaid. Sii leat muitalan iežaset gáhtat, go leat leamaš ráhkadeame juoidá mii ii leatge šat nu stivremis ja masa olbmot álkit darvánit, dahje sii gildet iežaset mánáid geavaheames dákkár vuogádagaid. Teknologiija lea buorre reaŋga muhto fuones isit.

Muhto máilbmi soaitáge dál morihan. Beroštupmi lundui, eakti, duohta vásáhusaide ja miellaráffái lea stuoris, dan oaidnit ovdamearkka dihtii das, man olu deike leat boahtigoahtán turisttat. Dat, ahte min birrasis sáhttá gávdnat dáid áššiid, lea min ovdamunni. Dii buohkat muitibehtet SWOT-analysa, uhkit ja geanohisvuođat jorahuvvojit vejolašvuohtan ja nanusvuohtan. Sáhtášiigo mis sámekultuvrras leat dakkár vuoiŋŋalaš opmodat, kapitála,  mii ii vel dán áigge leat almmolaččat adnon árvvus ja dehálažžan, muhto man sáhtášii ovddidit viidábutge nanusvuohtan, ja sáhtášeimmetgo oahpahit dan earáide?

Go smihtten ovdamearkka dihtii iežan áhkuid ja ádjáid buolvva ja sin eallindábiid, de mu mielas dát sánit govvidivčče sin:  duhtavaččat uhccánažžii, luondduolbmot, nana searvvušlašvuohta, viššalvuohta, rehálašvuohta, hoahpuhisvuohta ja eallima illu. Vuollegaččat sii maiddái ledje, hearrá ballu lei garas. Juohke duššis ii bihkkojuvvon, muhto illuduvvui dan sadjái, árgabeaivvis elii humor, garrage dilálašvuođain. Mu mielas orru, ahte sii dáide lean lihkolaččat.

Dego ovdal namuhuvvui, boahttevuođas dárbbašit nanu sosiálalaš dáidduid. Justa dát dáiddut leat jáhkkimis veahkehan maiddái min máttuid birget ja ceavzit, ja dáid dáidduid dárbbašit maiddái dán áiggis, ovdamearkka dihte bargoeallimis eanet ah’ eanet. Dárbbašit gulahallanmáhtu, dáidduid ráđđádallat, ovttasbargat ja dohkkehit eará olbmuid. Dárbbašit ráhkisvuođa lagamužžii ain eanet.

Rektor molsašuvai muhto okta ságastallanfáddá bissu, dat lea ráhkisvuohta! Ođđa rektorin lean illudan das, ahte oahppolágádusas áŋgiruššat buriin bargguin ja ovttasbargamiin ja dálus vuhtto liekkusvuohta, berošteapmi ja duhtavašvuohta. Dát áššit leat šaddan din ánssus, dii lehpet dahkan dán dálus buori barggu nu bargin go studeantan. Dás mis lea buorre joatkit ovddosguvlui!

Sávan didjiide buohkaide hui buori sámi álbmotbeaivvi! Sávan dan maiddái olles viiddes sámeguvlui buot olbmuide Ohcejogas, Anáris, Eanodagas ja Soađegili guovlluin ja maiddái sámeguovllu olggobealde ja maiddái min ránnjáriikkain!

 

 

 

Arvoisa juhlaväki,

Saamen kansallispäivä on erityisen merkittävä päivä myös meille Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa. Kuten tiedätte, aloitin rehtorina vuoden alusta. Tämä oppilaitos on ennestään hyvin tuttu minulle, sillä olen työskennellyt täällä vuosina 2004-2016. Pieni tauko ja sen tuoma etäisyys on tehnyt kuitenkin hyvää, sillä palattuani taloon uudessa roolissani olen ollut oikeastaan hämmästynyt siitä, millainen koulu meillä on täällä keskellä luontoa, kaukana suuresta maailmasta, Saamenmaalla. Kun pohdiskelin, miten kuvaisin teille oppilaitostamme, tutkin myös, mitä strategiakirjasiin on kirjoitettu koulun toiminta-ajatuksesta ja arvoista.

Oppilaitoksen missiona on olla osaava, muuntautumiskykyinen ja monikielinen oppilaitos, jossa puhutaan sekä saamea että suomea. Ja monikulttuurinen oppilaitos, joka tuottaa korkealaatuisia koulutus- ja kehittämispalveluita saamelaisalueen tarpeisiin, ja jossa työntekijät ja opiskelijat viihtyvät. Saamelaiskulttuuri on SAKK:n toiminnan arvoperusta. Se tarkoittaa saamelaiskulttuurin, saamen kielten ja perinteisten elinkeinojen sekä saamelaiskulttuuria tukevien uusien elinkeinojen arvostamista, ymmärtämistä sekä mukanaoloa jokapäiväisessä toiminnassa.

Mielestäni koulumme on hyvin pitkälti tällainen. Tietysti teemme kehittämistyötä jatkuvasti, joka tarkoittaa sitä, että työ on monelta osin kesken. Mutta sitä se on ollut oppilaitoksen historian ajan, tänä vuonna Saamelaisalueen koulutuskeskus täyttää 40-vuotta. Maailma ja ajat muuttuvat, oppilaitoksen on elettävä tuossa muutoksessa mukana ja kehittäminen jatkuu hamaan tulevaisuuteen.

Kehittämistä on monenlaista. Se että me esimerkiksi elvytämme saamen kieliä, on kehittämistä. Uudet kielen puhujat ovat tärkeä pääoma uhanalaisille kielillemme siinä, missä vahvan äidinkielen omaavat ihmiset ovat kallio, jonka päällä kieli seisoo. Molempia tarvitaan ja molempia tulee arvostaa. Erilaisilla kulttuurisilla tapahtumilla ja arjen teoilla me luomme yhteisöllisyyttä ja nostamme sitä kautta kulttuurimme arvoa. Ammatillinen koulutus tuottaa pätevää ja osaavaa työvoimaa. Meillä koulutetut ihmiset tuntevat alueen, kulttuurin ja sen ihmiset ja pystyvät palvelemaan lähtökohtamme huomioiden.

Kansainvälinen yhteistyö on käytännössä ollut pitkälti koulutusvientiä, meidän vahvaa arktista ja monialaista osaamistamme arvostetaan maailmalla. Olemme myös verkostoituneet monien arvostettujen yhteistyökumppanien kanssa, joukossa on muun muassa koulutusorganisaatioita, yrityksiä, viranomaisia ja paikallisia toimijoita.

Koulutusteknologiset toimintatapamme ovat ajanmukaisia ja kestävät hyvin kansallisen vertailun, voimme monin paikoin näyttää mallia muille. Osaamme hyödyntää erilaisia medioita ja tuottaa kuvauksia itsestämme sekä vahvistaa identiteettiämme ja luoda uutta kulttuuria. Teemme huippujuttuja, mutta samaan aikaan tehtävämme on myös pitää kiinni saavutetusta tasosta ja perinteistä, senkin voi nähdä kehityksenä.

Mikä tätä maailmaa sitten muuttaa? Mediat ja teknologian kehitys vauhdittavat meitäkin ympäröivien olosuhteiden muutosta. Tekoäly, isojen datamassojen analysointi ja lisääntyvä robotiikka ovat lähitulevaisuutta.

Pystyäksemme hallitsemaan muutosta, sen kärjessä on tietysti pysyteltävä. Itse kullakin meistä on oltava monipuolisesti tulevaisuusosaamista. Teknologiataitoja enemmän tässä muutoksen ajassa korostuvat kuitenkin ihmisyys ja inhimillisyys, erilaiset sosiaaliset- ja elämänhallintataidot sekä oppimaan oppimisen taidot.

Haluan nostaa nämä esiin, koska ensimmäinen sukupolvi on nyt kokenut esimerkiksi somen syntymän. Sanotaan, että ensimmäinen sukupolvi uuden teknologian käyttäjänä vetää överiksi. No nyt voidaan todeta, että se aika meni jo, jatkossa tulee toimia jo viisaammin!

Meidän tulee hallita toimintaamme, ajankäyttöämme ja elämäämme, esimerkiksi iPhone, Google, Facebook tai joku muu teknologiaratkaisu ei halua tehdä sitä meidän puolestamme. Muutamat edellä mainitun teknologiaosaamisen tunnetut kehittäjät ovat jättäneet kehittämänsä palvelut. He ovat kertoneet katuvansa, että ovat olleet luomassa jotakin niin hallitsematonta ja koukuttavaa, he jopa kieltävät jälkikasvuaan käyttämästä kyseisiä järjestelmiä. Teknologia on hyvä renki, mutta huono isäntä.

Ehkäpä maailma on nyt herännytkin. Kiinnostus luontoon, aitoihin elämyksiin ja mielenrauhaan on suurta, sen huomaa esimerkiksi meille tulevista matkailijamääristä. Se, että meidän ympäristöstä voi löytää näitä asioita on valttikorttimme. Muistatte kaikki SWOT-analyysin, uhat ja heikkoudet käännetään mahdollisuuksiksi ja vahvuuksiksi. Voisiko meillä saamelaiskulttuurissa olla sellaista henkistä pääomaa, jota ei tässä ajassa yleisesti nähdä arvokkaana, mutta jonka voisi kääntää edelleen laajemminkin voimavaraksi ja voisimmeko me vaikka opettaa sitä muille?

Kun pohdin esimerkiksi isovanhempieni sukupolvea ja heidän elämäntapaansa, niin kuvailisin heitä vaatimattomiksi, luonnonläheisiksi, vahvasti yhteisöllisiksi, ahkeriksi, rehellisiksi, rennoiksi ja elämän iloisiksi. Nöyriäkin he olivat, herran pelko oli kova. Pienestä ei valitettu, mutta iloittiin sen sijaan, arjesta revittiin kovissakin oloissa komiikkaa. Minusta tuntuu, että he saattoivat olla onnellisia.

Kuten edellä mainittiin, tulevaisuudessa tarvitaan vahvoja sosiaalisia taitoja, selviytyminen on todennäköisesti edellyttänyt juurikin niitä esi-isiltämme. Ja niin se edellyttää tässäkin ajassa. Näitä taitoja tarvitaan esimerkiksi työelämässä aiempaa enemmän. Tarvitaan vuorovaikutusosaamista, kykyä neuvotella, tehdä yhdessä ja hyväksyä muut ihmiset. Tarvitsemme lähimmäisen rakkautta enenevässä määrin.

Rehtori vaihtui, mutta yksi puheenaihe pysyy, se on rakkaus. Uutena rehtorina olen iloinnut siitä, että oppilaitos huokuu paitsi hienoa työtä, myös yhteistoiminnallisuutta, lämminhenkisyyttä, välittämistä ja tyytyväisyyttä. Nämä asiat ovat teidän ansiotanne, te olette tehneet tässä talossa hyvää työtä niin työntekijöinä kuin opiskelijoina. Tästä meidän on hyvä jatkaa eteenpäin!

Toivotan teille kaikille oikein hyvää saamen kansallispäivää! Toivotan sitä myös koko laajalle saamelaisalueelle kaikille ihmisille Utsjoella, Inarissa, Enontekiöllä ja Sodankylän alueella ja myös saamelaisalueen ulkopuolella sekä naapurimaissamme!

 

Rektor / Rehtori Eeva-Liisa Rasmus-Moilanen

Read Full Post »

vs. rehtorin joulutervehdys

Hyvää huomenta! Buorre iđit!

Tervetuloa SAKK:n joulujuhlaan, opiskelijat, opiskelijoiden läheiset ja henkilökunta

IMG_9652

Joulujuhlassa tutkintotodistuksen saanet opiskelijat opettajineen

 

RAUHA, RAUHAA

”Rauha on paras asia maailmassa. Se on ihmisen oikea olotila”, lausui sotatoimiin 16 vuotiaana osallistunut veteraani lehtihaastattelussa. Rauha on ollut mielessä varmasti meillä kaikilla tänä vuonna ja se on varmasti myös kaikkien meidän tavoitteena.

Suomen 100 vuotista historiaa on juhlistettu lukuisilla tavoilla ympäri maan ja maailman. Rauha on ollut esillä lukuisissa ja lukuisissa puheissa.

Sana rauha merkitsee monia asioita.

rauhaa määritellään valtioiden tai muiden vastaavien väliseksi normaaliksi sovinnon tilaksi eli se on sodan vastakohtana. Sillä voidaan kuvata myös rauhanpäätöstä, jolla kaksi tai useampi valtiota julistavat keskenään käymänsä sodan lopetetuksi.
se merkitsee tilaa ilman sotatoimia, selkkauksia, pommeja, terroristi-iskuja
se merkitsee olotilaa ilman tunnekuohuja, riitoja, ahdinkoa, epävarmuutta, häiriöitä
se merkitsee fyysistä tilaa esim. kirkko tai patsas voi luoda rauhaa ympärilleen
se on erinomainen etunimi
Suomesta löytyy myös kylä nimeltä Rauha (lähellä Lappeenrantaa)
se liitetään moneen yhdyssanaan ja asiaan, se liittyy moneen adjektiiviin ja verbiin:

rauhanaika
rauhansopimus
rauhanteko
rauhanpuolustajat
rauhansanoma
rauhanaate
rauhanen
rauhanhieroja
rauhanhäiritsijä
rauhankaipuu
rauhanpalkinto
rauhankyyhky
ruokarauha
työrauha
koulurauha
kirkkorauha
käräjärauha
naisrauha
maailmanrauha
Herranrauha
ikirauha
rajarauha
yörauha
välirauha
kotirauha
linnarauha
luonnonrauha
sielunrauha
mielenrauha
joulurauha
rauhallinen
rauhanomainen
rauhaton
rauhoitella
rauhoittua
rauhoittaa
jne. jne.

Rauha on sanana hyvin rikas ja sitä käytetään monissa yhteyksissä, monilla tasoilla, monessa merkityksessä.

Sotaveteraani, kotiseutuneuvos Arvo Ylitalo Sodankylästä toi aisteihimme Suomen itsenäisyyspäivän haastattelussa tärkeän sanaparin rauha ja vapaus. Hän sanoi näin:” Elämme rauhan aikaa. Rauha on vapautta ja vapaus on rauhaa.” Elämme rauhan aikaa. Rauha on vapautta ja vapaus on rauhaa.

Eino Leino kirjoittaa runossaan:

”Mitä on nää tuoksut mun ympärilläin?

Mitä on tämä hiljaisuus?

Mitä tietävi rauha mun sydämessäin,

tää suuri ja outo ja uus?”

Syvä rauhan tila liitetään usein johonkin todella ylevään tai kuolemaan, mutta Ei, sen ei pitäisi liittyä kuolemaan tai olla mitään saavuttamatonta vaan sen tulee liittyä täytenä elettävään elämään. Siihen meillä jokaisella on oikeus ja jokaisen tulee siihen pyrkiä myös arjessa.

Olen itse kotoisin Rauhaniemeltä. Koko kylä on saanut nimensä äitini kotitalon nimen mukaan. En ole kovin montaa kertaa elämässäni pohtinut olevani kotoisin Rauha niemeltä. Tämän Suomi 100 vuoden aikana se on tullut mieleen monta kertaa, elihän äitini talvi- ja jatkosodan vuodet pikkulottana isänmaataan palvellen. Samoin isäni koki sodan julmuuden haavoittumisen ja invaliditeetin kautta. Rauhaniemestä on tullut merkityksellisempi pohdittuani sanoja rauha ja niemi. Aika merkittävää on olla kotoisin Rauha- niemeltä ja asua tällä hetkellä lähellä Toivo- niemeä.

JOULURAUHA

Jouluna toivotamme toisillemme joulurauhaa. Se onkin olotila, jota tavoitellaan jouluna. Joulurauha on jotakin eteeristä, kaukaista, jota ei ole kovin helppo saavuttaa. Mutta jotenkin koen, että  on erityisen merkittävää tehdä työtä sen eteen, että jokainen meistä poistaa niitä esteitä, jotka ovat estämässä meitä tuntemasta joulurauhaa. Kun ryhdymme aktiiviseen etsimiseen ja löydämme ympäriltämme niitä esteitä, jotka estävät meitä tuntemasta rauhaa, olemme lähempänä rauhan tunnetilan saavuttamista. Konkreettiseen toimintaan kannattaa panostaa – on hyvä siivota hylly, jos sen sekaisuus häiritsee, on hyvä käydä tervehtimässä naapuria, jos käymättömyys harmittaa mieltä, on hyvä olla ostamatta turhia lahjoja tai tavaroita, jos ne ovat tarpeettomia ja eettisyys epäilyttää, on hyvä sopia asioista läheisten kanssa, jos ne painavat mieltä, on turha riidellä, jos asiat hoituvat puhumalla, on hyvä olla säätäväinen, jos rahaa on vähän, on hyvä tehdä ekologisia ja kestäviä valintoja, jos kuluttaminen ja ostohysteria yrittää vallata mieltä.

Aivan samalla tavalla on onnellisuuden kanssa. Ei onnellisuuden auvoiseen olotilaan pääse kuin hetkittäin. Mutta jos keskitytään poistamaan niitä esteitä, joita on tullut onnellisuuden olotilan saavuttamisen esteeksi, ollaan jo askeleen lähempänä tasapainoista, pitkäaikaisempaa onnellisuuden tilaa.

Raivaajan taitoja tarvitaan. Kun kyetään raivaamaan esteitä joulurauhan tieltä ja esteitä oman mielenrauhan ja onnellisuuden tieltä, on tehty jo aika harppaus kohti joulurauhaa.

SAKK:N SYKSY

Elokuussa oli täysi tohina Inarin koulun tontilla, kun uudissiiven rakennustyöt ja toimistosiiven korjaustyöt etenivät. Valmistautumin en Ivalon toimintojen siirtymiseen Inariin alkoi konkretisoitua. Samoihin aikoihin saimme tietää Liisa rehtorimme irtisanoutumisaikeista. Liisan askeleet suuntautuivat muihin tehtäviin. Ja nyt vuoden vaihteessa uusi rehtorimme Eeva-Liisa Rasmus-Moilanen aloittaa työt. Toivotamme Eeva-Liisan lämpimästi tervetulleeksi takaisin SAKK:een puolentoista vuoden tauon jälkeen. Ja samalla toivotaamme paljon onnea uusiin haasteisiin SAKK:n rehtorina.

Kaikki opiskelijat ovat tehneet parhaansa oman osaamisensa kartuttamiseen. Opettajat ovat perehtyneet pitkin syksyä vuoden 2018 alussa voimaan astuvan ammatillisen koulutuksen lainsäädännön tuomiin reformiuudistusten vaatimuksiin. Koko muu henkilöstö on omalla panoksellaan mahdollistanut turvallisen, terveellisen ja siistin oppimis-, asumis- ja työskentely-ympäristön meille kaikille.

Saamme olla hyvällä mielellä monesta syystä. Olemme oppineet paljon syksyn aikana –englantia, suomea, inarinsaamea, koltansaamea, pohjoissaamea, käsitöitä, ruoanvalmistusta, puhtaanapitoa, hoitotyötä, anatomiaa, matikkaa, kelkan korjausta, kalastusta, asiakaspalvelua, pomua, atk:ta jne.  Olemme voineet viettää aikaa yhdessä, tehdä töitä kimpassa, tiimissä, ryhmässä. Olemme olleet osa jotain tärkeää! Olemme saaneet jotain aikaan!

Vuodenkierto koulun arjessa on erinomainen asia. On tiettyjä etappeja, joihin tähdätään ja sitten vedetään vähän henkeä, huokaistaan. Ja sitten jatketaan uuden lukukauden käynnistyttyä kootuin voimin.

Kiitos kaikille opiskelijoille, henkilökunnalle ja muille yhteistyötä tehneille! Yhdessä olemme vahvoja.

Nyt on aika hengähtää ja hellittää. On joulun aika!

Viettäkäämme hyvää ja levollista joulun aikaa ja keskittykäämme olemiseen ja yhdessäoloon läheisten kanssa!

Joulurauhaa, ráfálaš juovlaid!

Ja

Bures boahtin buohkaiđe!

IMG_9632

vs. rehtori Maritta Mäenpää

IMG_9652

Tutkintotodistuksen saanet opiskelijat opettajineen

IMG_9648

Henkilökunnan näytelmä – SAKK:n muunneltu tiernapojat – RIENAPOJAT

 

Read Full Post »

There’s a first time for everything, they say. Enää en voi sanoa ”Mä en oo koskaan”-pelissä, että: -En oo koskaan käyny Venäjällä. Minun matkojani on aina vahvasti dominoinut ruoka. Elän uudet kulttuurit ruoan kautta. Ruoka yhdistää ihmiset aina ympäri maailman, ja uutisten mukaan outo ruoka lisää myös tasa-arvoa. Ja miksei lisäisi? Jos olet valmis maistamaan uutta ruokaa, todennäköisesti olet valmis myös vastaanottamaan uusia ajatuksiakin.

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Ruokamatkamme alkoi Tikkurilan Juna-aseman aasialaisen ravintolan mainiosta Sushi-buffetista. Buffet-pöydän edessä alkukantaiset vaistot veivät vallan ja poistuimme paikalta hyvin syöneinä ja vatsat pinkeinä. Hieno alku matkalle kohti Gruusialaisen keittiön saloja. -Höh! -Eiku siis matkalle kohti virtuaalisen kielenopetuksen ilosanoman levitystä Siperian alkuperäiskansoille.

Junassa teimme esityksiimme vielä viimeiset käännökset, korjaukset ja tarkistukset, sekä hioimme esitykset viimeistä piirua myöten upeiksi visuaalisiksi spektaakkeleiksi.

Iltasella saavuimme Pietariin ja kirjauduimme Hotelliin. Helvetia Deluxe hotel. Voimme suositella. Ystävällinen palvelu, siistit huoneet, maittava aamiainen ja keskeinen sijainti.

Mutta nälkähän se tulee joka päivä. Marina toimi ansioituneesti oppaanamme ja tulkkinamme niin kielten, kuin kulttuurienkin välillä, ja ensimmäisenä iltana suuntasimme kulkumme kohti Georgialaista ravintolaa. Merkkinä hyvästä valinnasta, ravintolassa oli jo paikallisia syömässä. Olipa juhlaseuruekin eräässä pöydässä. Venäjällä syö kolme ruokalajia yhden Suomen lounaan hinnalla, joten miksei siis ottaisi heti useampaa ruokalajia? Hatchapuria, borschia, shashlikia, hartschoa, mantia ja paikallista makeaa granaattiomenaviiniä. Upeita makuja. Tilliä, korianteria, lihalientä mmmm. Pistaasipiirasta makeanhimoon.

20171121_204427_LLS

Turisteina emme kuitenkaan uskaltaneet ottaa paikallisista mallia vodkan ja vesipiipujen suhteen, vaan tyydyimme katselemaan vierestä. – Olihan aamulla tärkeä päivä. Harvoin sitä pääsee akateemiseen plenary-sessioon puhumaan.

Aikainen herätys ja aamupalalle hotelliin. -Jugurttia, rahkapiiraita, tosi hyvää kaurapuuroa, lettuja, leipää, lohta ja silliä, säilykekurkkuja ja useita makeita leivoksia. Kuohuviinin sijasta otimme appelsiinimehut ja Americano-kahvit. Loppureissu menikin aikalailla murukahvin ja espresson voimin. Palvelukulttuuri Venäjällä on muuten hieman erilainen kuin kotosuomessa. Laukut viedään käsistä, lautaset nenän alta, ja joka nurkalla seisoo joku vahtimassa jotain. Ovea, porttia, liukuportaita, naulakkoa, työllistävä vaikutus…

”The reality of ethnos. The role of education in the preservation and development of indigenous languages and cultures of the North, Siberia and the Far East of the Russian Federation” – kansainvälinen konferenssi Pietarin Hertzenin Pedagogisen yliopiston Pohjoisten kansojen instituutissa. Melkoinen sanahirviö. Yliopiston kampus löytyi hienosti, ja oli laaja. Venäjän pohjoiset kansat olivat edustettuina monipuolisesti, ja esitykset vaihtelivat laidasta laitaan. Oli sekä tunteikkaita esityksiä että tiukkaa tilastotietoa.

 

Herzenin pedagogisen yliopiston Pohjoisten kansojen instituutin vararehtori, etnokulttuuritieteen professori, Igor Nabok toimi seminaarin puheenjohtajana ja avasi tapahtuman toivottamalla kaikki lämpimästi tervetulleiksi.

20171122_100656

 

Seminaarin esiintyjissä oli kattava kattaus arktisen alueen koulutuksen kehittämiseen osallistuvia tahoja Venäjältä, Suomesta, Norjasta, Canadasta ja USA:sta (Alaskasta): Jakutian varaopetusministeri Gabysheva Feodosia, Jakutian alkuperäiskansojen komitean puheenjohtaja Elena Golomareva, professori Svein Mathiesen Allaskuvlasta, historian apulaisprofessori Valery Monakhov Herzenin yliopistolta, kasvatustieteellisen tiedekunnan johtaja Svetlana Pisareva Herzenin yliopistolta, Allaskuvlan rehtori Gunvor Guttorm, ilmailuyliopiston historian tiedekunnan johtaja Tamara Smirnova, Aleutien alueen opetussuunnitelman suunnittelija Sally Swetzof, Goldbelt Heritage säätion opetussuunnitelman suunnittelija Norma Ann Shorty, Jakutian alkuperäiskansan järjestön varapuheenjohtaja Vyacheclav Shadrin, koltansaamen kielen ja kulttuurin lehtori Tauno Ljetoff Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta, kansainvälisen poronhoitajien yhdistyksen puheenjohtaja Mikhail Pogodaev ja Sahalinin energiayhtiön alkuperäiskansojen työryhmän johtaja Julia Zavyalova.

Puheenvuoroissa tuli esille se, että arktisen alueen opetuksen suunnittelussa eletään nyt murroskautta. Uusi opettajuus ottaa huomioon myös muuttuvan yhteiskunnan. Opetuksen tulee vastata tämän päivän haasteisiin ottamalla huomioon kestävä kehitys opetustoiminnassa. Se tarkoittaa luonnon ja kulttuurin monimuotoisuuden huomioimista. Opettajilla on suuri merkitys tiedon ja perinteiden välittämisessä. Tämä pitää huomioida myös opettajakoulutuksessa. Puheenvuorojen kautta saatiinkin tuoreimmat kuulumiset alkuperäiskansojen alueiden käytänteistä, joilla opetukseen otetaan mukaan paikallisen kulttuurin tuomat erityispiirteet.

Oma esitykseni meni mainiosti. Tekniikka saatiin toimimaan, visuaalinen prezi-esitys sai osansa, tuki asiaa, ja porukka tuntui kiinnostuneelta. Tulkkauskin oli erinomainen kumpaankin suntaan. Ensi kerralla teen minäkin muiden mallin mukaisesti kunnianarvoisille professoreille diplomeita, mitaleja tai muita kunnianosoituksia.

Lounaalla naudan maksaa, sydäntä ja keuhkoja. Salaisuus piilee runsaassa läskissä, jota elinten sekaan oli silputtu reilusti. Omnomnom!

 

Seminaaripäivä huipentui instituutin oman Aurora Borealis-kokoonpanon 60-vuotis juhlakonserttiin, jossa taitavat laulajat (myös kurkkulaulajat), soittajat ja tanssijat esittivät erinäisiä upeita teoksia.

20171122_173805_LLS – Kopio

 

Pitkän ja alituista keskittymistä vaatineen istumisen jälkeen teki hyvää päästä hieman jaloittelemaan Nevskyi Prospektille ja hakemaan tuliaisia kotiin. Mitäpä sitä kolttapoika muuta, kuin teetarvikkeita. Matkalla La Perlaan nappasimme suuntaa antavasti kotosuomessa koirille kuivattavia siankorvia, jotka olivatkin oikein mainio snack ennen illallista.

Illalliselle päädyimme La Perla- kalaravintolaan, jonka keittiömestari oli voittanut vastikään Pietarin paras kokki- palkinnon, ja omasi Rotissöörin käädyt. Osterialtaassa lorisi vesi, Sammet ja Karpit uivat kookkaassa akvaariossa, ja apukokit käsittelivät kalaa ja kokosivat kalakarpaccioita ravintolan keittiön edustalla. Mainiot annokset. Neilikka kalakeitossa yllätti todella positiivisesti!

Torstaina olivat vuorossa paneelikeskustelut, joissa siis syvennyttiin vielä edellisen päivän aiheisiin. Puhujia oli useita, mutta ainakin meidän ”sektiostamme” jäi sellainen kuva, että nimenomaan virtuaalikoulun ja SAKK:n osaamiselle on kova kysyntä Venäjällä. Kysymystulvaa jouduttiin hillitsemään ja moderaattori joutuikin lopettamaan vilkkaana käyneen keskustelun, jotta muutkin saisivat puheenvuoronsa päivän aikana.

Eräs mieleenpainuvimmista puheenvuoroista oli Jakutialaisen evenkin kielen opettajan Svetlana Mihailovan runoutta lähentelevä esitys:

Lounasaikaan naapurista löytyi lisää Georgialaisia herkkuja. Seljankaa, hinkhalia shashlikia… Tilli ja korianteri tuntuvat toimivan monissa ruokalajeissa yhdessä. Ja hyvin toimivatkin.

Ja jahka lounaalta selvittiin, kävimme vielä katsastamassa paikalliset herkut, joita kukin oli omalta alueeltaan tuonut. Kallelle mieleenpainuvinta oli Nenetsien vatsalaukkulihaliemeen sekoitettu verijuoma, jota urheasti maistoi. Hyvänä kakkosena edellisillan siankorva-snack. Alkuperäiskansojen keskuudessa edelleen onneksi porosta ja muistakin elukoista käytetään ainakin 100%. Ääni ja tarinatkin.

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Upeita suolakaloja Jamal-Nenetsiasta, kuivakaloja Taimyrista, poroa sen seitsemän eri sorttia, maksaa, valaannahkaa ja norpankylkeä Sahalinista, hanhea Magadanin alueelta, poron vatsalaukkua Nenetsiasta, karpaloita Hanti-Mansiasta ja tyrniä, pihlajaa… ja napa kiittää.

20171122_125231

Niin kiittivät myös virtuaalitiimin osallistujat järjestäjiä. Halauksin, konvehdein, hymyin ja loputtomin kuvauksin ja poistuivat paikalta taskut täynnä käyntikortteja. Tuliaisia tuotiin ja kokemuksia saatiin.

20171123_161158 – Kopio

Koti on tuolla. Tämä Inuktuk osoitti suunnan.

Read Full Post »

Syksystä 2015 lähtien on SAKK ollut päävetäjä kolmivuotisessa kansainvälisessä Biegganjunazát-koulutushankkeesssa (1.8.2015-31.5.2018). Hanke on saanut rahoituksen Euroopan aluekehitysrahaston Interreg-Pohjoinen ohjelmasta. Biegganjunážat –hankkeen päätavoitteena on vahvistaa nuorten poronhoitajien ja poronhoitoa tarjoavien oppilaitosten välistä yhteistyötä yli saamelaisalueen rajojen. Hanke tarjoaa nuorille saamelaisille poronhoitajille eri foorumeita, jossa he pääsevät tutustumaan toistensa poronhoitotapoihin ja –malleihin sekä toisiin poronhoitajiin edistäen saamelaisen poronhoidon yhteenkuuluvuuden tunnetta ja positiivista virettä. Lisäksi tavoitteena on se, että projektivaiheen jälkeen partnerioppilaitosten välillä yhteistyö luontevasti jatkuu ja tehostuu poronhoitokoulutuksessa.

 

Hankkeen partnerioppilaitokset ovat Sámi Oahpahusguovddáš (Saamelaisalueen koulutuskeskus) Suomi, Sámij Åhpadusguovdásj (Samernas Utbildningcentrum) Ruotsi, Lapplands Kommunalförbund (Bokenskolan) Ruotsi sekä Sámi joatkkaskuvla ja boazodoalloskuvla (Samisk videregående skole og reindriftsskole) Norja.

 

Kansallinen rahoitus koostuu Suomen osalta Lapin liitosta ja Pohjoiskalotin neuvostosta. Ruotsissa hanketta kansallisesti rahoittavat Norrbottenin lääninhallitus sekä Region Norrbotten. Norjan rahoitus koostuu valtion Interreg-varoista (IR). Lisäksi jokainen oppilaitos rahoittaa omarahoituksellaan kansallisesti hanketta.

 

Hankkeen tavoitteet saavutetaan kehittämällä ja toteuttamalla yhteensä kahdeksan noin kouluviikon pituista koulutusmoduulia kussakin partnerioppilaitoksessa vuorollaan. Koulutusmoduulit ovat saamenkielisiä liittyen kunkin maan poronhoidon ajankohtaisiin aiheisiin, joissa tärkeässä roolissa ovat asiantuntijoina käytännön poronhoitajat. Moduuleissa hyödynnetään erilaisia opetusmetodeja erityisesti käytännön opetustyön ja virtuaalisen opetustekniikan yhdistämistä. Koulutusmoduulien yhteydessä valmistellaan tarvittaessa opetusmateriaalia oppilaitosten käyttöön ja jatkotyöstämiseen.

 

Hankkeen tuloksena odotetaan, että poronhoitokoulutuksen taso kehittyy kansainväliseen erityisesti yhteispohjoismaalaisen saamelaisen poronhoidon suuntaan. Toisena tuloksena on se, että hanke toimenpiteittensä avulla voimistaa ja edistää saamelaisen poronhoidon kulttuurista tietämystä ja identiteettiä perinnetiedon ja saamen kielen kautta. Kolmantena tuloksena on tarjota hankkeessa positiivisia näkökulmia poronhoitajanuorille elinkeinoonsa ja sitä kautta edistää nuorten jatkamista poronhoitajina myös tulevaisuudessa. Neljäs odotettu tulos on edistää uuden teknologian hyödyntämistä niin poronhoidon opetuksessa kuin arkityössä perinteisten työtapojen rinnalla.

 

Biegganjunážat –hanketta on edeltänyt useampi kehittämisprojekti, joiden tuloksia hyödynnetään tässä hankkeessa. Niistä tärkeimmät ovat ainakin Oktasaš boazodoallooahpahusa ovddideapmi ”SIJD” Interreg –hanke 2004-2007 sekä Oktasaš davvisámegielat boazodoallooahpahusa válmmaštallanprošeakta ”Oarjehiebma” Interreg –hanke 2012-2013. Lisäksi Maailman porokansojen liitto (WRH) tuki vuonna 2013 Kiinan Aoluguyassa järjestetyssä viidennessä porokansojenkongressissaan hankkeen toteuttamista mainiten siitä kongressin deklaraatiossa.

Biegganjunážat –hanke sai myönteisen virallisen rahoituspäätöksen 10.11.2015. Hankkeen partnerioppilaitokset allekirjoittivat yhteistyösopimuksen osallistumisesta hankkeeseen Hetassa 28.8.2015 järjestetyssä hankeneuvotteluissa.

kuva 1

Hankkeen hallinnon järjestämistä suunniteltiin lisäksi Luulajassa rahoittajatahon järjestämässä aloituspalaverissa 22.10.2015.

kuva 2

 

Seuraavaksi tiivistetysti toteutuneista koulutusmoduuleista kuvineen

Ensimmäinen koulutusmoduuli järjestettiin koulutussuunnitelman mukaisesti Inarin Toivoniemessä Saamelaisalueen koulutuskeskuksen opetusteurastamon ja nahkamuokkaamon tiloissa 2.-6.11.2015 aiheena poronteurastus ja lihanleikkaus teurastamossa.

Koulutuksessa mentiin kattavasti läpi koko poronlihan tuotteistamisprosessi aina teurastamon omavalvonnasta valmiiseen tuotteeseen asti myös taljojen ja koipinahkojen osalta.

Toinen koulutusmoduuli järjestettiin Ruotsin Jokkmokkissa 15.-19.2.2016 aiheena poronhoito ja petoeläimet.

Koulutusmoduulissa oli mukana poromiehiä, jotka toimivat asiantuntijaroolissa ja luennoivat omista kokemuksistaan petoeläinten aiheuttamien tuhojen näkökulmasta. Koulutus sisälsi luentoja eri maiden petoeläin tilanteista, tutustumista paikalliseen poronhoitoon sekä Laponian uuteen opastuskeskukseen. Laponia on yksi Unescen maailmanperintökohteista (http://laponia.nu). Lisäksi tehtiin tutustumiskäynti opastetusti Ajtte-saamelaismuseoon. Opiskelijat tekivät ryhmätöitä luentojen aiheista ja esittelivät aikaansaannoksiaan. Suomen osalta hyödynnettiin tehokkaasti virtuaalista oppimisalustaa mm. Google docs:ia.

Kolmas koulutusjakso toteutettiin 23.-27.5.2016 Norjan Koutokeinossa aiheena poronhoito ja ilmastonmuutos.

Koulutusjaksolla oli luentoja ja työpajoja Sámi joatkkaskuvla ja boazodoalloskuvlan tiloissa sekä tehtiin tutustumismatka jäämeren rannalla Jiehkarvuonon jäätikölle, joka on viimeisen kymmenen vuoden aikana pienentynyt huomattavasti. Tutusmismatkan aiheen oli ilmastonmuutoksen vaikutukset porojen perinteisiin jutaamisreitteihin talvi- ja kesälaidunten välisessä kierrossa. Matkalla Kautokeinosta jäämerelle käytiin läpi alueen asutushistoriaa ja tarustoa sekä jutaamisreittejä. Lisäksi vierailtiin Altan museossa, jossa tutustuttiin opastetulla kierroksella kuuluisiin kalliomaalauksiin. Koulutusjaksolla oli useita poronhoitajia mukana asiantuntijoina kertomassa kokemuksistaan ja havainnoistaan.

 

Hankkeen neljäs koulutusmoduuli oli Toivoniemessä 10.-14.10.2016 aiheena poron teurastus ja jatkojalostus EU-hyväksytyssä laitoksessa. Erityistä huomiota kiinnitettiin myös sivutuotteiden kuten poron taljojen ja koipien jatkokäsittelyyn ja hyödyntämiseen. Koulutusjaksolla hyödynnettiin pad-älylaitteita ja porotalousopettajien johdolla tehtiin interaktiivisesti opiskelijoiden johdolla oppimateriaalia sekä koulutusjakson arviointia. Koulutusjaksolla älylaitteiden hyödyntämisessä koulutuksessa sekä oppimateriaalityössä Biegganjunazat -hanke teki tiivistä yhteistyötä Saamelaisalueen koulutuskeskuksen virtuaalikoulun ja arktista pedagogiikkaa -hankkeen kanssa.

 

Viides koulutusmoduuli oli 27.3.-31.3.2017 Norjan Koutokeinossa aiheenaan perinnetieto saamelaisessa poronhoidossa. Koulutusjakson aikana tutustuttiin monipuolisesti saamelaisen poronhoidon tunnuspiirteisiin; vierailu porosiidassa ja tutustuminen talvilaitumiin, tutustuminen mm. makutestien kautta perinneruokaan ja siihen, kuinka lihan laatu ja maku muuttuu eri tavalla teurastettaessa. Sen lisäksi hanke osallistui saamelaisessa korkeakoulussa järjestettyyn seminaariin, jonka aiheena oli perinnetiedon huomioiminen maankäyttökysymyksissä.  Seminaarissa hankkeen ohjausryhmän jäsen Per-Gustav Idivuoma toi terveiset Biegganjunazat -hankkeesta.

IMG_1661

Kuva 27

Kuva 28

 

Hankkeen kuudes koulutusjakso järjestettiin kuudennen Maailman poronhoitokansojen kongressin (WRHC) yhteydessä Ruotsin Jokkmokissa 15.-20.8.2017. Aiheena koulutuksessa oli poronhoidon organisaatiot ja poronhoito Arktisella alueella. Biegganjunazat -hanke sai virallisen kutsun osallistua kongressiin ja samalla annettiin opiskelijoille mahdollisuus auttaa kongressin käytännön järjestelyissä, joihin opiskelijat osallistuivatkin. Varsinaisen koulutusohjelman lisäksi opiskelijat pääsivät tutustumaan ympäristöhavannointiin liittyvän LEO-verkoston toimintaan ja havaintojen keräämismalleihin. Opiskelijat pääsivät näin olleen tutustumaan käytännössä eri poronhoitokansoihin ja kulttuureihin sekä kokemaan kongressin käytännön järjestelyjä ja edustamista.

Kuva 29

 

Seitsemännen koulutusmoduulin aiheena oli teknologia poronhoidossa ja se järjestettiin Enontekiön Hetassa 2.-5.10.2017. Koulutus koostui luennoista sekä käytännön harjoituksista maastossa. Hetan kylän läheisyyteen oli tehty maastorata tehtävineen, jotka opiskelijat kiersivät sekajoukkueissa. Tehtävät liittyivät monipuolisesti poronhoidon ja tekniikan yhdistämiseen aina porojen ja poromerkkien tunnistamisesta ensiapuun. Joukkueiden valitsemat reitit analysoitiin hyödyntäen poro- ja koirapaikannustekniikka animaation kautta.  Lisäksi opiskelijat pääsivät kokeilemaan kuivapukuja Ounasjärven hyisessä vedessä.

IMG_2620IMG_2643IMG_2654

Kuva 32

Teksti: Mika Aromäki, Janne Näkkäläjärvi

Read Full Post »

Older Posts »

%d bloggers like this: