Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Archive for the ‘Projektit’ Category

Arktista pedagogiikkaa II, saamelaisopetuksen digiverkosto -hankkeen työntekijät vierailivat huhtikuussa 2019 Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa -konferenssissa (ITK-päivät). Siellä pääsimme tutustumaan erilaisiin digitaalisiin oppimisvälineisiin. ITK-päivillä näimme, miten muut opettajat ovat digivälinein kehittäneet opetustaan. Eräs lukio-opettaja kertoi koulun hankkineen 360-kameran ja näytti omia esimerkkejään.

Siitä intotuneena päätimme tutkia asiaa tarkemmin ja päätimme myös hankkia 360-kameran. Päädyimme vertailujen jälkeen Insta360 One X -kameraan, koska halusimme erinomaiset kuvanvakausominaisuudet sekä mahdollisuuden myös 5.7 K -tasoiseen 360-videokuvaamiseen. Kamera lisälaitteineen tuli meille alkusyksystä ja olemme nyt testanneet sitä erilaisissa tilanteissa. Kameralla siis saa sekä 360 asteisia still- ja videokuvia, joita voi edelleen hyödyntää esim. erilaisten paikkojen esittelyyn tai tilanteiden kuvantamiseen.

Hankkimamme kokoonpano sisältää kameran lisäksi näkymättömän selfie-tikun (huomaa videosta varjo), kaksi akkua, muistikortin (128 Gt, jossa korkea tallennusnopeus!) sekä pehmeän kuljetus- ja säilytyssuojuksen. Suojus on hyvä olla, koska kameran kalansilmälinssi voi herkästi vaurioitua. Lisäksi on hyvä olla olemassa myös lisävirtapankki, kolmijalka (tripod) sekä isompi kuljetuslaukku, jossa lisävarusteet on helppo säilyttää ja kuljettaa. Olemme lisäksi tilanneet erillisen linssisuojan, ehkäistäksemme linssin tahattoman vaurioitumisen.

 

Insta360 One X -kamera lisätarvikkeineen. Klikkaamalla kuva suurenee.

 

Selfiestick. Klikkaamalla kuva suurenee.

 

 

Esimerkkivideo kameran kuvavakauksesta valmistajan omista videokuvamateriaaleista.

 

 

Kuvaruutukaappaus 360-kuvasta. Klikkaamalla kuvaa, sirtyy näkymä erilliselle sivustolle, jossa mahdollista katsella 360-kuvaa.

 

Klikkaa katsomaan revontulia 360-kuvana (tekstilinkki avautuu uuteen ikkunaan). Voit napata kuvasta hiirellä kiinni ja pyörittää sivusuunnassa sekä ylös ja alas. Huomaathan, että oikeassa yläkulmassa on valkoisella tekstillä tekstipainike, jota painamalla kuva vaihtaa eri kulmiin (Fisheye, Planet, Ball ja Normal).

Ominaisuuksista

  • Kuvaaminen kaikista suunnista, myös vedestä kun käyttää vesitiivistä suojakuorta
  • 360-kuvaaminen myös hämärässä
  • TimeShift-ominaisuus, jolla voi hallita videoklipin eri osien toistonopeutta.
  • Näkymättömällä selfiekepillä voi napata ilmakuvia ilman, että keppi näkyy myöhemmin katseltavassa kuvassa.
  • Esikatselumahdollisuus WiFin avulla omasta mobiililaitteesta (iOS, Android)
  • Kuvien tallennus joko suoraan kameran muistikorttiin tai mobiililaitteeseen (kun mobiililaite yhdistetty kameraan)
  • Irrotettava akku
  • Timelapse

Voit etsiä kamerasta lisää tietoa Internetistä hakusanalla Insta360 One X.

 

Muuta

360-kameraa on mahdollista etäohjata esimerkiksi mobiililaitteilla (vaatii ilmaisen Insta360 ONE X -applikaation asennuksen joko Google Play-kaupasta tai AppleStoresta).

 

Havainnevideoita tuotteen kotisivuilla: https://www.insta360.com/product/insta360-onex

 

 

Kameraan liittyviä linkkejä

Kamera: https://store.insta360.com/product/one_x
Lisätarvikkeet: https://store.insta360.com/accessory
Insta360-blogi: http://blog.insta360.com/

 

Some-kanavat, joita seuraavalla voi saada lisää vinkkejä kameran käyttöön:

https://www.instagram.com/insta360/

https://www.youtube.com/c/insta360

https://www.facebook.com/Insta360/

 

Mikäli tulee ideoita kuvattavista kohteista opetukseen liittyen tai muista ajatuksista, voi meille laittaa sähköpostia!

Yhteystiedot löytyvät meidän hankkeen nettisivuilta.

 

Terkuin Unni ja Tarja

Read Full Post »

Viimeisen vuoden ajan olemme seikkailleet kameroiden kanssa vesillä ja jäillä Kyelikietâ –hankkeemme kuvauksissa. Hankkeessa tuotettiin kuusi videota Inarijärven ja Sodankylän tekojärvien kaupallisesta kalastuksesta. Hankkeen rahoittivat Euroopan meri- ja kalatalousrahasto Lapin kalatalouden toimintaryhmän kiintiöstä, sekä Inarin ja Sodankylän kunnat.

Nyt videot ovat kaikkien katsottavissa YouTubessa, ja on aika kiittää mukavista hetkistä töissä – toimistossa ja ”maisemakonttorissa”. Erityisesti haluan kiittää joustavia kuvaajiamme Jonne Järvistä ja Kevin Francettia sekä kalastajia avoimuudestaan ja kärsivällisyydestään kuvauksissa!

dav

Hankkeen kuvausten ”konttorissa” Inarijärvellä heinäkuun alussa 2018


Siikaa, haukea, ahventa ja madetta

Videot esittelevät siian kalastusta Inarijärvellä sekä sulan veden aikaan että jään alta eri menetelmillä. Lokan tekojärvellä kuvatut videot kertovat hauen vannerysäpyynnistä sekä ahvenen katiskapyynnistä kesällä, ja mateen rysäkalastuksesta talvella. Lisäksi yksi video opastaa kalojen käsittelyyn kalahallissa.

Hankeidean takana oli tilanne, jossa kalan kysyntä on hyvä, mutta kalastajakunta alkaa ikääntyä. Kalan ostajia ovat mm. tukkuliikkeet sekä ravintolat, joissa moni matkailijakin pääsee ensimmäistä kertaa maistamaan pohjoisen kalaa. Jotta kalastajia saataisiin lisää, haluttiin käytännönläheisiä, kalastuksesta todenmukaisen kuvan antavia videoita kiinnostuneille nähtäviksi. Videot toimivat myös koulumme  luontoalan opetuksessa oppimateriaalina.

Ensimmäinen video julkaistiin syyskuussa 2018 ja viimeinen maaliskuun lopussa tänä vuonna. Nyt huhtikuun loppupuolella kahta näistä videoista on katsottu jo 36 000 kertaa! Tästä voidaan päätellä, että hankkeella on ollut todellinen tarve.

Toiveet ovat korkealla: videot varmasti auttavat kalastusta ammatiksi mieliviä suunnitelmissaan eteenpäin. Ja ostajat saavat edelleen lautasilleen pohjoisen puhtaista vesistä pyydettyjä kaloja.


Kiittäen hankevetäjä Virpi Jääskö (30.4.2019 saakka)

 

Linkit videoihin: http://www.sogsakk.fi/fi/Hankkeet/Kyelikietâ

Lisätietoja kaupallisesta kalastuksesta: elinkeinokalatalouden koordinaattori Markku Ahonen, etunimi.sukunimi(at)pll.fi, puh. 040 704 6094

Read Full Post »

Kuuma heinäkuu on ohi, ja elokuun alku näyttää jo normaalimmalta Lapin kesältä. Yöt kylmenevät ja pitenevät. Marjat kypsyvät.

dav

Hauen vannerysäpyynnin kuvauksissa Lokalla kesäkuun alussa. Taaemmassa veneessä kalastaja Risto Pyhäjärvi ja selin kuvaajat Jonne Järvinen ja Kevin Francett. Kuva Virpi Jääskö

Valon ja lämmön väheneminen vaikuttaa myös vesistöihimme sekä niissä eläviin kaloihin. Viileän alkukesän aikana siian isorysäsaaliit Inarilla olivat hyvin vaihtelevia ja kalojen käyttäytyminen mietitytti kalastajia. Heinäkuussa tilanne tasoittui hieman, mutta nyt on aika nostaa rysät ylös ja siirtyä toisiin pyyntimuotoihin. Tämän myötä Kyelikietâ –hankkeemme kuvaa tulevina viikkoina siian verkkopyyntiä Inarilla.

 

Verkkopyynnin kuvausten jälkeen odottelemme jäitä, sillä seuraavaksi kuvaamme jään alla tapahtuvaa kalastusta. Näin helteisen kesän jälkilämmössä en usko talvikalastuksen läheltä seuraamisen vähentävän kunnioitustani ammattinaan kalastusta harjoittavaa ihmistä kohtaan. Hankkeessa mukana olevat kalastajat ovat rautaisia ammattilaisia, jotka kalastamisen lisäksi käsittelevät saaliin kylmäketjun keskeytymättä, ostajan toiveiden mukaan. Inarista ja Lokalta lähtee maailmalle korkealaatuista ja puhdasta saalista. Eettistä evästä.

dav

Heinäkuun alun helteessä Inarijärven itälaidalla. Kuvausaiheena siian loukku- eli isorysäpyynti. Veneessä hankkeen kuvaajat sekä nimettömäksi jäänyt kalastajan apuri. Kuva Virpi Jääskö

Kalastajat ovat myös koko ajan hereillä pyydysten kehittämisen, saaliin käsittelyn sekä ostajien tarpeiden suhteen. Ei jälkeäkään vanhojen jäärien pysähtyneisyydestä tai muutosvastarinnasta. Uskon, että innovointiherkkyys onkin tärkeä avu kun katsoo kalastuksenkin haasteita isossa kuvassa, mm. ilmaston muuttumisen kontekstissa. Nostan kalastajille hattua ja toivon että saisin heiltä kalakattilaani täytettä niin kauan kuin lusikkani jaksan nostaa. Kalat ovat hintansa, ja kalastajat palkkansa arvoisia.

 

Virpi Jääskö
hankevetäjä

Euroopan meri- ja kalatalousrahaston rahoittama Kyelikietâ –hanke kuvaa lyhyitä opetusvideoita eri kaupallisen kalastuksen muodoista sekä kalan käsittelystä Lokan tekojärvellä sekä Inarilla. Kuvaukset sijoittuvat tämän vuoden kesäkuun ja ensi vuoden helmikuun väliselle ajalle. Hanke päättyy huhtikuun lopussa 2019, ja siihen mennessä valmistuu kuusi videota. Tarkemmin hankkeesta: Kyelikietâ -hanke

Read Full Post »

Árktalaš pedagogihkka -prošeakta lei mielde ordnemin Sámenuoraid dáiddadáhpáhussii guosseduopmára Mansikkka.

 

Dáiddadáhpáhusas 12.4.2018 galledan tubeduopmár Mansikkka a.k.a Maiju Voutilainen lei mielde válljemin tubegilvvu vuoiti olles 35 tubevideo searvvis. Tubevideot ledje sáddejuvvon miehtá Suoma beali Sámi.

Govva Ville-Riiko Fofonoff / YLE Sápmi

 

Mansikkka lei ilus go beasai galledit fas Sámi ja muitalii leat váttis válljet olu buriid tubevideoit searvvis dan vuoiti video. Vuoitivideo son logai leat dakkár nugo son iešge livčče dahkan My day -video.

 

Govva Ville-Riiko Fofonoff /YLE Sápmi

 

Eanet govaid ja videoid dáiddadáhpáhusas sáhttá geahčat YLE Sápmi siidduin ja Sámediggi Flicker-govvabálvalusas

Instagram-govvabálvalusas sáhttá govaid ohcat fáddágilkoriiguin #sndd18, #ylesndd18 ja #ylesndd2018.

YLE Sápmi lea čohkken ovtta artihkkalii Instagram-govaid fáddágilkoriin #ylesndd18 .

Ovdal dáiddadáhpáhusbeaivvi Mansikkka muitalii iežas YouTube-kanálas man olu son vuordá beassat galledit Anára. Su YouTube-kanálas beasat gullat maid eará son muitala iežas eallima birra.

Read Full Post »

Arktista pedagogiikkaa -hanke järjesti perjantaina 22.9.2017 yhteistyössä Aluehallintoviraston, Mediakasvatusseuran ja Sámi allaskuvlan Norgesuniversitet -hankkeen kanssa ”Arktista pedagogiikkaa ja pelillistä oppimista” -seminaarin. Tilaisuus järjestettiin Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa Inarissa.

_MG_1078

Seminaariin olivat tervetulleita kaikki aiheesta kiinnostuneet, varsinaisena kohderyhmänä olivat Inarin, Enontekiön ja Utsjoen kuntien sekä Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimiston virkamiehet, rehtorit, opettajat sekä opiskelijat Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta, lukioista, Karasjoen joatkkaskuvlasta ja Saamelaisesta korkeakoulusta (Sámi allaskuvla, Koutokeino). Seminaariin oli ilmoittautunut n. 70 henkilöä ja lisäksi seminaaria seurasi streamattuna ainakin 100 henkilöä. Seminaari tulkattiin suomi-pohjoissaame-suomi.

 

_MG_1097

Seminaarin aiheena oli pelillistämisen mahdollisuudet opetuksessa ja kasvatuksessa ja elämysmaailman muutokset suhteessa uuteen oppimiseen. Myös oppimisen riemu ja muut myönteiset tunteet, joita pelien avulla voidaan saavuttaa, olivat tarkastelussa.

Tavoitteenamme oli, että seminaarin jälkeen ymmärrämme paremmin: Mitä pelillistäminen tarkoittaa käytäntöön vietynä? Mikä tekee ammattilaisen, millaisella koulutuksella syntyy hyviä ammattilaisia?

_MG_1092-3

Tilaisuuden avasi Mediakasvatusseuran puheenjohtaja Päivi Rasi (dosentti, apulaisprofessori). Päivi on viimeiset 15 vuotta tutkinut ja kehittänyt digitaalista teknologiaa hyödyntäviä oppimisympäristöjä.

 

_MG_1104

Saamelaisalueen koulutuskeskuksen rehtori ja kuluvan toimikauden Arktisen yliopiston puheenjohtaja Liisa Holmberg esitti tervehdyksen Saamelaisalueen koulutuskeskuksen puolesta seminaariin osallistuville.

 

Marjaana Kangas (KT, dosentti) Lapin yliopistosta luennoi aiheesta “Let’s play – leikillisyys ja pelipedagogiikka opetuksessa ja oppimisessa”. Marjaana puhui siitä, miten oppiminen tuottaa suurta iloa ja nautintoa, kun siihen sisältyy leikillisyyttä, luovuutta ja ongelmanratkaisua.

_MG_1116

Marjaanan puheenvuoron aikana pohdittiin mm. seuraavia kysymyksiä: Mutta mitä on leikillisyys ja leikillinen oppiminen? Mikä rooli leikillä ja peleillä on tämän päivän oppimisessa ja opetuksessa? Entä millainen on opettajan rooli pelillisissä oppimisympäritöissä? Puheenvuoron tarkoituksena oli tarjota tutkimustietoa leikistä, peleistä ja leikillisyydestä oppimisessa ja opetuksessa, sekä herättää innostusta oman työn ja opetuksen kehittämiseen eri kouluaisteilla.

 

Mikko Meriläisen luennon aiheena oli “Miksi pelaaminen on nuorelle tärkeää?”. Mikko Meriläinen on Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija, jonka tuleva väitöskirja käsittelee pelikasvatusta ja nuorten hyvinvointia. Meriläinen on yksi Pelikasvattajan käsikirjan (2013) toimittajista ja tuottanut materiaalia nuorten pelaamisesta muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle ja Mannerheimin lastensuojeluliitolle.

_MG_1123-3-2-2

Nuorten pelaamista lähestyttiin haittojen ja rajoittamisen näkökulmasta. Esityksessä kerrottiin, että tällöin jäävät helposti piiloon ne syyt, miksi nuori ylipäänsä pelaa. Pelaaminen voi olla paitsi tärkeä harrastus, myös merkittävä sosiaalinen ympäristö, keino stressinhallintaan ja erilaisten identiteettien kokeilualusta.

Puheenvuorossa tarkasteltiin myös pelaamisen erilaisia rooleja nuorten elämässä ja niiden merkitystä pelikasvatukselle. Esityksessään Mikko vertasi pelaamista oopperaan ja kertoi haittojen ja hyötyjen erikoisuutta kulttuuriin näkökulmasta. Tarkemmin kerrottuna siitä, mistä muodostuu molempien asioiden merkitys ja hyöty yhteiskunnalle.

 

Kahvitilaisuuden jälkeen siirryttiin teoriasta käytännön tapausesimerkkeihin. Luennoitsija Petri Hannulalla oli esimerkkejä siitä, miten pelillisyys lähtee liikkeelle, miten pelillisyys otetaan haltuun opetustyössä.

_MG_1144

Petri Hannula on Lapin ammattikorkeakoulun palveluksessa toimiva peliteknologia-asiantuntija. Toimenkuvaan kuuluu nuorille metsään liittyviä pelejä toteuttavan Äkräs-metsäpelihankkeen ja ArcticShell-peliteknologia osaamishankkeen projektipäällikön/peliteknologia-asiantuntijan tehtävät. Hän opettaa sivutoimenaan peliteknologiaan liittyviä ammattiaineita. Petrillä on useiden vuosien kokemus pelituotannoista ja toteutettuna runsas määrä peliprojekteja.Hän on mukana rakentamassa Lapin ammattikorkeakoulun ja Lapin yliopiston yhteisiä peliopetusmoduleita.

_MG_1171

Puheenvuorossaan Petri teki katsauksen viime kesänä Lapin ammattikorkeakoululla järjestetyn kesäpeliprojektien käytäntöihin ja tuloksiin. Kesän aikana opiskelijat rakensivat pelejä virtuaalitodellisuuteen. Onko pelitekemiseen keskittyvä opintojakso pelillistetty? Onko opintojakson pelillistäminen ratkaisu, joka toimii kaikkeen? Oletko huomaamattasi jo pelillistänyt omaa opetustasi?

 

Eeva-Liisa Rasmus-Moilanen (KM) on toiminut syksystä 2016 lähtien  saamelaisen Utsjokisuun koulun ja Saamelaislukion rehtorina. Tätä ennen hän  työskenteli  12 vuotta Saamelaisalueen koulutuskeskuksen virtuaalikoulun vastuullisena suunnittelijana. Hän on omalla panoksellaan ollut luomassa ja kehittämässä Saamelaisalueen koulutuskeskuksen etäopetuksen ja tieto-ja viestintätekniikan moniosaamista. Näiden vuosien aikana virtuaalikoulun toimintaa on kehitetty hankkeiden avulla, joista viimeisimpänä hän on suunnitellut ja aloittanut Arktista pedagogiikkaa-hanketta (ESR 2016 -2018).

_MG_1213

Eeva-Liisan puheenvuorossa ”Uuden opetussuunnitelman mahdollisuudet ja haasteet” nousivat esiin saamelaisopetuksen digitalisoimisen tarpeet ja mahdollisuudet sekä paikalliset vahvuudet opetussuunnitelman toteuttamiseen. Toisaalta myöskin digitalisaation ja uuden opetussuunnitelman tuomat tarpeet muutosjohtamiselle sekä konkreettisia keinoja edistää muutosta organisaatiossa.

 

Lapin yliopiston väitöskirjatutkija Outi Laiti (B.Eng, KM) on pohjakoulutukseltaan tietojenkäsittelytieteen insinööri sekä kasvatustieteiden maisteri. Pääaineenaan hän on opiskellut mediakasvatusta.

_MG_1229-2

Väitöstutkimuksen aiheena on erityisesti alkuperäiskansanäkökulman huomioimisen mahdollisuudet ohjelmoinnin opetuksessa perusopetustasolla. Tutkimuksessa käsitellään esimerkiksi peliohjelmointia saamelaiskulttuurin viitekehyksessä. Laiti työskentelee myös Utsjoen kunnan elinkeinotoimen projektityöntekijänä ja pyrkii myös työssään edistämään saamelaiskulttuurilähtöistä pelituotantoa Utsjoen Áilegas-keskuksessa.

Eallin lea speallu – pelillistäminen saamelaisopetuksessa.

Puheenvuorossaan Laiti esitteli pelillistämisprojekteja, joiden toteuttamisessa hän on ollut mukana. Lisäksi Laiti esitteli pelillistämisprojekteja, jotka ovat vielä tuloillaan. Projektit koskettavat hyvin monenlaisia ikäryhmiä sekä elämänalueita, mutta niille yhteistä on saamelaiskulttuurilähtöinen soveltamistapa. Peli on voimavara myös saamelaisopetuksessa kertoi Laiti.

 

Aslak Anders Gaino toimii peruskoulun opettajana Koutokeinon kunnassa Norjassa. Hän on työskennellyt nuorten peliprojektien parissa Koutokeinossa useiden vuosien ajan, ja hänet on palkittu nuorten aktivoinnista.

_MG_1243Puheenvuorossaan Gaino esitteli kokemuksiaan ja muutamia vuosia sitten opettajakoulutuksessaan toteuttamaansa koulutuksen tutkimus- ja kehittämistyötä. Hän oli erityisen kiinnostunut käyttämään pelejä opetuksessa.

 

Henrietta Lehtonen työskentelee opetusteknologiafirma Seppossa. Seppo on alusta, jonka avulla opettaja voi helposti muuttaa oppituntinsa peliksi. Henrietan tausta on viestinnän ja markkinoinnin alalta, hän on Aalto-yliopiston ekonomi.

“Minä innostun ja innostan! Pelit ovat luonteva tapa tuoda näitä positiivisia fiiliksiä opetukseen. On mahtavaa huomata, miten pelillisyys puhuttelee ja motivoi kaiken ikäisiä ympäri maailmaa. Meille seppolla peli on ensisijaisesti pedagoginen väline. Kannustamme opettajia tekemään peleistä paitsi hauskoja, myös riittävän haastavia. Pelillisyyden ei tarvitse tarkoittaa riman laskemista oppimistavoitteissa.”

_MG_1297

Peliseminaarin iltapäivän osiossa Henrietta Lehtonen esitteli yleisölle Seppo.io pelisovelluksen. Pelin ajatuksena oli osallistaa pelaajat tehtävien kautta suorittamaan rastitehtäviä eri puolille Sajoksen aluetta. Rastien tehtävinä oli mm. käydä ulkona ottamassa kuvia syksyisestä luonnosta ja kertoa vuodenaikojen näkymisestä luonnossa. Rastit toteutettiin mobiilisti eli älypuhelimen tai tabletin avulla. Rastitehtävien jälkeen yleisöllä oli mahdollisuus rakentaa oma peli valitsemastaan aiheesta Henrietan avustuksella.

 

_MG_1258

 

Kiitämme kaikkia seminaariin osallistuneita: järjestäjiä, yhteistyökumppaneita, luennoitsijoita, tulkkeja, teknikoita, paikan päällä osallistuneita, streamausta seuranneita sekä kahvien ja lounaan loihtineita! Yhdessä saimme aikaan mahtavan kokonaisuuden, josta on taas hyvä jatkaa kohti uusia peliseikkailuja!

 

Arktista pedagogiikkaa -hanke (ESR 2016-2018)

 

Seuraa meitä / Follow us

https://www.facebook.com/arktistapedagogiikkaa/

https://www.instagram.com/arktistapedagogiikkaa/

http://www.sogsakk.fi/virtuaalikoulu/index.php/hankkeet/arktista-pedagogiikkaa

Read Full Post »

Arktista pedagogiikkaa -hankkeen (ESR) opettajia ja hanketoimijoita kokoontui 13.6. työpajaan Saamelaisalueen koulutuskeskukseen Inariin. Pigga Keskitalo ja Päivi Rasi Lapin yliopistosta alustivat aiheesta ”Arktinen pedagogiikka, uusi opettajuus ja uudet mediat”. Sitä seurasi opettajatiimien huima ideointi erilaisista opetuspiloteista, joissa opiskelijoiden omilla videotuotannoilla tuetaan arktiseen luontoon, saamelaiskulttuuriin ja -elinkeinoihin liittyvän osaamisen kehittymistä. Katso päivän videokooste!

Vastaavat työpajat toteutetaan myös Utsjoen ja Enontekikön kuntien kouluissa syyskuussa 2016. Opettajilta toivotaan runsasta osallistumista ja luovia ratkaisuja! Workshopin jatkotyöstönä toteutetaan koulutuksia erilaisiin pedagogisiin teemoihin ja TVT-työvälineisiin ja -ratkaisuihin, opettajat saavat myös ohjausta opetuksellisiin pilotteihinsa.

Lue Päivi Rasin kirjoitus Arktista pedagogiikkaa -hankkeesta myös mediakasvatusseuran portaalista.

Virtuaalikoulu ja Arktista pedagogiikka hanketoimijat toivottavat hyvää ja aurinkoista kesää sekä kiitokset kaikille tänä lukuvuonna yhteistyötä kanssamme tehneille!

Read Full Post »

Virtuaalikoulussa luodaan ja kehitetään Arktista pedagogiikkaa ESR-hankkeessa 1.3.2016-28.2.2018. Arktisen pedagogiikan avulla ylitetään haasteita kuten etäisyydet, harva asutus ja muut olosuhteet. Arktinen pedagogiikka on koulutusta alueen ihmisiä ja kulttuuria kunnioittaen, tieto- ja viestintäteknologian uusia mahdollisuuksia hyödyntäen.

Hankkeessa testataan ja kehitetään uusia pedagogisia ratkaisuja arktisten alueiden
toisen asteen opetuskäyttöön. SAKK on hankkeen toteuttaja ja Lapin yliopisto toimii osatoteuttajana asiantuntijaroolissa. Utsjoen, Enontekiön ja Inarin kunnat rahoittavat hanketta, jonka toimet kohdentuvat mm. kuntien opetustoimeen. Inarin kunnasta yhteistyössä on mukana Elinkeinot & kehitys Nordica, jonka tavoitteena on mm. laajentaa palveluitaan myös etäympäristöihin.

Yhteistyö opetushenkilöstön kanssa

Uusien tieto- ja viestintätekniikkaa (TVT) hyödyntävien ratkaisujen lähtökohtana ovat opiskelijoiden elämismaailmat: Pohjois- ja Tunturi-Lapin alueen pitkät välimatkat ja harva asutus, arktinen luonto, saamelaiselinkeinot sekä saamelaiskulttuuri. Tavoitteena on saada oppijoiden omat elämismaailmat entistä paremmin osaksi opetusta ja oppimista: Miten digitaalisten välineiden ja sovellusten avulla on mahdollista tukea esimerkiksi perinteisten elinkeinojen oppimista, opettamista ja perinteen säilyttämistä? Miten opiskelijoiden elämismaailmassa olevien osaajien kokemukset ja osaaminen saadaan TVT:n avulla mukaan opetukseen ja oppimiseen?

Arktinen pedagogiikka huomioi alueen kulttuurit, niiden kehittämisen sekä kulttuurisensitiivisyyden. Lähtökohtana ovat saamelaisen yhteiskunnan tarpeet. On tärkeää huomioida erilaisista koulutus- ja kulttuuritaustoista tulevat ihmiset sekä perinteisten elinkeinojen linkittyminen nyky-yhteiskuntaan.

Kartoitamme hankkeeseen osallistuvien tahojen kehittämistarpeita ja toiveita siitä,
millaisten TVT:tä hyödyntävien pilottien avulla opiskelijoiden elämismaailmoja voitaisiin valjastaa entistä paremmin osaksi opetusta ja oppimista. Tarkoituksena on löytää yhteistyöopettajia, joiden kanssa pilotoidaan uusia, TVT:tä hyödyntäviä pedagogisia ratkaisuja oppilaitoksen sisäisenä tai oppilaitosten välisenä yhteistyönä. Yhteistyön lähtökohtana voi olla esimerkiksi ilmiöpohjaisen opetuskokonaisuuden pilotointi. Pilotoinnin tuloksia voidaan mallintaa ja esitellä esimerkiksi posterinäyttelynä sekä erilaisina TVT-tuotoksina.

Projektiin mukaan lähteville opettajille

Projektin aikana sinulla on mahdollisuus kokeilla tuetusti uusia opiskelijalähtöisiä pedagogisia ratkaisuja ja digitaalisia välineitä:
• etäällä asuvien opiskelijoidesi verkko-opetukseen ja -ohjaukseen
• arktisen luonnon, vuodenaikojen, saamelaiselinkeinojen ja –kulttuurin entistä parempaan huomioimiseen opetuksessasi

Käytännössä sinun on mahdollista toteuttaa yhteistyössä toisen/toisten opettajien kanssa yllä olevia tavoitteita toteuttava opetuspilotti oman opetuksesi lähtökohdista. Hankkeesta saat tukea sekä pedagogisiin ratkaisuihin että digitaalisten sovellusten valintaan ja käyttöön.

Käytännössä se voi tarkoittaa esimerkiksi:
• digitaalista mediatuottamista opiskelijoidesi kanssa: videoita, digitaalisia tarinoita, äänitallenteita ja muuta digitaalista / digitaalisesti tuotettavaa sisältöä
• ääni- ja videopalautteiden antamista etäällä oleville opiskelijoillesi
• etä- ja monimuoto-opetuksen suunnittelua ja toteutusta pedagoginen kehittäminen huomioiden

Tervetuloa kehittämään Arktista pedagogiikkaa!

Kalle

Projektin uusi tukihenkilö / kouluttaja Kalle Sulkamo esittäytyy. ”Kaikki kunnossa!”

 

 

Read Full Post »

Older Posts »

%d bloggers like this: