Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Archive for the ‘Saamelaiskulttuuri -koulutus’ Category

Dokumentilla on aina jokin funktio eli tarkoitus, tavoite. Dokumentti ei ole aina totta.. Dokumentilla pyritään kuitenkin todellisuuden tallentamiseen. Mikä on saamelaisen ja länsimaisen elokuvan tai dokumentin ero? Näitä mielenkiintoisia asioita pohdimme Anne Kirste Aikion johdolla Studia Sápmican illassa tammikuisena keskiviikkoiltana. Kirste kertoi gradustaan, jonka on tehnyt tunnetun saamelaisen filmimiehen, Johns. Kalvemon tuotannon tiimoilta. Tärkein havainto, minkä Kirste kertoi tehneensä, oli se, että saamelainen filmintekijän joutuu käyttämään ns. kaksoiskerrontaa, jotta filmi avautuisi sekä saamelaiselle, joka tuntee tilanteen että outsider´lle.

 Saamelaisista on tehty vuosikymmenien aikana paljon filmejä ja saamelaisia on käytetty elokuvissa   usein nimettöminä ja eksoottisina otuksina. Saamelaiset ovat itse tehneet filmejä muutaman  vuosikymmenen. Uusi elokuvantekijöiden nousu on tapahtunut 2000-luvulla. Nyt nähdään saamelaisia dokumentteja, animaatioita, muutama musiikkivideo ja nyt on Skábmagovat-festoissa jopa saamelainen kauhuelokuva. Eli katsomaan! OK

Read Full Post »

Anna Morottaja (oik.) ja Marja-Liisa Olthuis

Lii hirmâđ hävski oppâđ anarâškielâ. Erityisen hauskaa oli torstai-iltana Lassinkodassa, kun opettaja Anna Morottaja opasti meitä inarin- ja pohjoissaamen kielien yhtäläisyyksiin ja eroihin. Niin kuin esimerkiksi hitruu on suohtas tai hávski on hauska. Mutta iho ei olekaan suomen iho, vaan pohjoissaamen ihkku eli öisin. 🙂

Annan pitämä ilta oli ensimmäinen Studia Sápmica –yleisöluento.
Seuraava on lokakuussa ja aiheena tuolloin poronhoidon vuotuiskierto.
Studia Sápmica -luennot ovat kaikille avoimia ja pidetään Lassinkodassa, mikäli ei toisin ilmoiteta. Tervetuloa!  Ja toivomuksia aiheiksi vastaanotetaan mielellään! OK

Read Full Post »

Kuluneena lukuvuonna Saamelaisalueen koulutuskeskus järjesti laatuaan ensimmäisen laajan pohjoisaamen kielen koulutuksen äidinkielisille tai pohjoissaamea äidinkielisten tavoin puhuville. Pohjoissaamen kielen ylimmän tason 10 opintoviikon koulutus toteutettiin SAKK:n Virtuaalikoulussa ja opintoihin kuuluivat kurssit Kirjoittaminen 3 ov, Kääntäminen 2 ov, Saamelainen kirjallisuus 2 ov, Puhuminen 2 ov ja Saamelaskulttuuri 1 ov.

Kirjoittamisen kurssilla opiskelijat kirjoittivat mm. Hikipedia-tyylisiä kirjoitelmia. Interntissä on Hikipeadia-sivusto, jossa asioita käsitellään ironian ja huumorin keinoin. Hikipedia-kirjoitelmat eivät siis ole totta. 😀

Tässä otteita kurssilta:

Rivgu

Suoma- ja sámegielas lea okta sátni mas lea measta seammalágan olgguldas hápmi muhto áibbas earálágan sisdoallu. Suomagiela rivgu-sátni – suomagillii ’riuku’ – lea muorrastággu, man sáhttá geavahit ávnnasin ovdamearka dihte jus lea áiddiid ceggemin. Nubbi mearkkašupmi lea ng. “meahccehivsset”. Sámegielas rivgu-sánis lea goittotge áibbas eará mearkkašupmi go suomagielas. Sámegielas sátni rivgu mearkkaša prinseassa dahje dronnega. Duollet dállet das lea maiddái seamma sisdoallu go sániin čáppa ja rikkis.

Gielladutkit leatge árvalan, ahte dán guovtti sánis leage áibbas earálágan etymologiija sámegielas go suomagielas. Maŋimus áiggiid dutkamušaid mielde suomagiela sátni riuku boahtá suopmelaš-ugralaš gielain. Oulu universitehta Giellagas-instituhta Rivgu-dutkanprošeavttas lea duođaštuvvon, ahte sámegiela sátni rivgu boahtá indueurohpalaš gielain. Dutkamuš vuođđuduvvá ee. jearahallamiide ja DNA-iskosiidda, mat leat dahkkon jagiin 2008–2010 Suoma sámeguovllu rivguid gaskkas.

Sánis rivgu lea guhkes historjá Sámis. Vuosttas rivgut bohte Sápmái juo duháhiid jagiid dassái. Arkeologalaš dutkamušaid mielde vuosttas rivgut bohte Sápmái davvin. Nubbi joavku bođii fas máddin. Maŋimus jagiin rivgut leat boahtán Sápmái eanet ja eanet maiddái eará riikkain nugo Thaieatnamis ja Ruoššas. Ruoššarivguid sisafárrema lea goit Suoma Sámis ain unnit go Norgga Sámis. Einnostusaid mielde dat goittotge lassána boahttevuođas.

1900-logus rivgut ledje dábálaččat oahpaheaddjit ja dearvvašvuođadivššárat. Sápmelaččat imaštalle dáid iehčanas nissoniid geat eai balan mastege. 2000-logu rivgut leat eanaš dutkit dahje doaimmaheaddjit. Dálá áigge rivguin lea dábálaččat akademalaš skuvlejupmi ja máŋggain lea maiddái fásta bargu dahje virgi.

Badjeolbmát leat álo háliidan náitalit rivguiguin. Deháleamos sivva lea dat ahte rivgoeamit buktá dállui fásta dietnasa. Lassedietnasis lea leamaš stuorra mearkkašupmi erenoamážitge daidda boazodolliide geain eai leat nu olu bohccot. Dan lassin rivguin lea stuorra beroštupmi sámeáššiide, ja máŋgasat leatge mielde politihkas ovddideamen boazodoalloáššiid ja eará sámekultuvrii gullevaš áššiid.

Sámenissonat eai beroš rivguin. Sin mielas lea buorre ahte rivgut leat boahtán Sápmái. Rivgut leat addán sidjiide sin friddjavuođa. Rivgut barget sámenissoniid garra bargu: njuvvet bohccuid, málestit, márfot ja gorrot nuvttohiid. Muhtumat leat maiddái oahpahallan sámegiela ja oahpahit dan ovddosguvlui mánáidasaset. Dat lea addán sámenissoniidda vejolašvuođa fárret gávpogiidda ja gazzat oahppu seamma láhkai go rivgut leat dahkan. Máŋgasat leatge oahpuid maŋŋá fárren ruovttoluotta Sápmái “rivgun”.

Riiden

Moadde duhát jagi dás ovdal orui gos nu Ásias okta olmmoš, gii lei nu láiki ja šlárva, ahte ii gillen ieš vázzit ii gosage. Soames beaivvi son deaivvai oaidnit heasttaid ádjoeatnamis guohtumin ja fuomášii, mot jođánit dat máhttet ruohttat jos lea dárbu. De son válddii gitta ovtta heastta ja álggii riidet dainna dan sadjái ahte livččii ieš vázzán. Ja go earát su gilis dan oidne, sii maid háliidedje heasttaiguin riidet. Eai siige lean beare viššalat vázzit. Fargga ii oktage olles Ásias gillen vázzit, go heasttaiguin lei nu somá johtit ja sáhtii vel vaikko man ollu biergasiid váldit mielde.

Dán áigge olbmuin leat sihkkelat ja biillat, maiguin johtit, muhto ain leat moattis geat háliidit beassat heastta alde čohkohallat. Go ii leat dárbu heasttaiguin johtit gosage, olbmot leat hutkan riidet birrat birra unna giettážis ja sihtat heasttaid dahkat vaikko makkár koansttaid. Dán áigge riiden leage namuhuvvon valáštallansuorgin. Áibbas dego formulat leat biilavaláštallan, riiden lea heastavaláštallan. Sihkkarit riiden leage buorre ja beaktilis valáštallanvuohki – goittotge heasttaide. Olbmuide gal livččii vuohkkasabbo viehkat baicce ieš.

Riidengilvvuin eai leat sierra gilvvut nissoniidda ja dievdoolbmuide. Datge ii mearkkaš maidege, man ahkásaš riidejeaddji lea: guoktelogi jahkásaččat ja boares áhkut gilvvohallet gaskaneaset seamma gilvvuin. Dušše dalle jos riidejeaddji lea mánná, son oažžu gilvalit eará mánáiguin. Mánát oainnat riidet unna heasttažiiguin, mat leat dego miniheasttat, eaige danin sáhtte váldit oasi seamma gilvvuide go rávis olbmot albma heasttaiguin.

Dieđusge buohkain, geat lávejit riidet, eai leat iežaset heasttat, eaige buohkat duostta gilvohallatge. Sin várás leat huksejuvvon riidenskuvllat. Doppe ii dárbbaš ieš mearridit dange, man guvlui áigu riidet: buohkat riidejit seamma ráiddus oahpaheaddji gohččuma mielde. Dan ovddas ferte dábálaččat máksit 15–25 euro diimmus. Riiden leage buorre buđaldus riggáide. Geafes olbmot sáhttet oastit vaikko boares gilvvohallanheastta ja geahččalit riidet dainna. Dat eai dieđusge máhte makkárge riidenheasttaid koansttaid, muhto beassáhan daid sealggis aŋkke čohkkát.

Suomas lea dálá áigge jo 145 000 olbmo, geat lávejit heasttaiguin riidet, ja juohke jagi moadde čuođi ođđa olbmo álggahit dán somás buđaldusa. Eanet go 90 proseantta riidejeddjiin leat nieiddat ja nissonat. Nissonolbmuid mielas heasttat leat nu čábbát, ahte sii háliidit dan dihte riidet daiguin. Muhtin olbmuide ii riiden leat doarvái, muhto sii háliidit maid dikšut heasttaid. Heastabargiid bálkkát leatge unnibut go eará bargiid, go álo gávdno muhtun nuorra nieida, gii dikšu heasttaid bálkká hagage. Ja riidenhan gal lea nu somá, ahte dat fertešii dohkket bálkán buohkaide.

Read Full Post »

Sámi oahpahusguovddáš ordne sámegiela ja -kultuvrra gurssaid ja skuvlejumi miehtá Sámi. Gurssat leat eanaš giellakurssat, anáraš-, nuortalaš- ja davvisámegiela giellagurssat,  muhto leat maid ollu iešguđetlágan kulturkurssat (iešguđetlágan duodje- dahje borramušgurssat), mat leat oahpahuvvon sámegillii. Gurssat dollojuvvojit dábálaččat eahkedis dahje vahkoloahpaid áigge ja kurssaid  rievddadat 1 ov kurssas gitta 12 oahppivahku gursii.

Lassedieđut dáppe: www.sogsakk.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=27&Itemid=134&lang=fi

Dál Sámi oahpahusguovddáš lea plánemin jagi 2011 kurssaid ja bivdá sámeservviin  evttohusaid: makkár kurssaid galggašii ordnet?

Evttohusaid galggašii sáddestit maŋimustá  11.6.2010 čujuhussii  outi.lansman@sogsakk.fi dahje eila.syvajarvi@sogsakk.fi

Sáhka lea nappo daid nu gohčoduvvon 1200-kurssaid birra. 

Go searvi evttoha man nu kurssa, de dat oaivvilda seammaś maid dan, ahte searvi lea ovttas ohcamin kursii/kurssaide oahpaheaddji. Buoremus dillihan lea, ahte juo kurssa evttohettiin lea diehtu das, gii kurssa oahpaha. 

Dáppe gávdno čoahkkáigeassu jagi 2009 kurssain:

https://sogsakk.wordpress.com/2010/02/09/samegiela-ja-kultuvrra-kurssat-2009/ 

 Miessemńus doallat SOG sámekulturdoaimmaid ovddidanbargojoavkku coahkkima. Seammás doallat maid 1200-kurssaid oahpaheaddjiid skuvlendilálašvuođa ja ođđa oahpaheaddjiid rekryterendilálašvuođa.

 _____________________________________________________

 Saamelaisalueen koulutuskeskus järjestää saamelaiskulttuurikoulutusta eri puolella saamelaisaluetta ja sen ulkopuolellakin. Kurssit ovat saamen kielen (inarin-, koltan- ja pohjoissaamen) kursseja tai saamen kielellä opetettavia saamelaiskulttuurikursseja, esim. karvakenkien ja saamenpuvun ompelua, reen tai veneen tekoa, perinneruokakursseja, louteen ompelua, villahuivin kudontaa tai luu- ja sarvitöitä. Opettajina kursseilla toimivat saamelaisen kulttuurin ja saamen kielen tuntijat ja taitajat. Opetuskielenä on yleensä saame, mutta tarpeen mukaan myös suomi. Kurssit toteutetaan tavallisesti ilta- ja viikonloppukursseina ja niiden pituus vaihtelee 1–12 opintoviikkoa.

Lisätietoa täältä:

www.sogsakk.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=27&Itemid=134&lang=fi

Nyt on taas aika miettiä millaisia saamelaiskulttuurikursseja (saamelaiskuttuurikoulutusta) haluatte järjestettävän.

Saamelaisalueen koulutuskeskus on suunnittelemassa vuoden 2011 kursseja ja pyytää saamelaisjärjestöiltä ehdotuksia: millaisia kursseja tulisi järjestää?

Ehdotukset 11.6.2010 mennessä osoitteeseen outi.lansman@sogsakk.fi tai eila.syvajarvi@sogsakk.fi

Kysymys on nyt juurikin niistä nk. 1200-kurssesita.

 Kun yhdistys ehdottaa jotakin kurssia järjestettäväksi, niin se tarkoittaa samalla myös sitä, että yhdistys osallistuu etsimään kurssille/kursseille opettajan. Ideaalitilannehan on se, että jo kurssia ehdottaessanne tiedätte sille sopiva opettajan. 

Täältä löytyy yhteenveto vuonna 2009 toteutuneista saamelaiskulttuurikursseista:

https://sogsakk.wordpress.com/2010/02/09/samegiela-ja-kultuvrra-kurssat-2009/ 

Toukokuussa pidämme SAKK:n kulttuuritoimikunnan kehittämistyöryhmän kokouksen ja samalla pidämme myös 1200-kurssien opettajien koulutustilaisuuden ja uusien opettajien rekrytointitilaisuuden.

Dearvvuođaiguin

Outi Länsman

Read Full Post »

Utsjokilainen Eila Laiti kokeilee rumpunsa sointia. Taustalla Merja Järvinen.

Utsjoella ja Inarissa järjestettiin rumpukurssit, joiden tuloksena syntyi useita hienosti soivia rumpuja. Opettajina kurssilla toimivat Merja ja Jari Järvinen. Merja kertoi heidän tekemiensä rumpujen olevan ensisijaisesti instrumentteja eli soittovälineitä eivätkä he kutsu rumpujaan noitarummuiksi.

Sisna on pingotettu kehikon ympärille ja se on saanut kuivua, jolloin se kiristyy.

Read Full Post »

Suomen menestys Vancouverin olympialaisissa on ollut ennakko odotuksiin nähden suorastaan surkeaa. No, onneksi eilen 13. kisapäivänä saatiin naisurheilijoidemme ansiosta pari mitskua lisää, nostaen huikean mitalimäärämme jo kolmeen! Mutta näin ankaralle penkkiurheilijalle, johon lasken itseni myös kuuluvan, kisat ovat olleet pettymyksiä ja ärräpäitä täynnä. Ja varsinkin urheilijoidemme selitykset huonosta menestyksestä ovat masentavaa kuunneltavaa. On tukkoisuutta, voimattomuutta ja vaikka mitä tärkeimmissä kisoissa!?! Toisaalta olympialaisissa kaikki ovat huippukunnossa ja menestyminen vaatii huippuonnistumista, mutta miksi juuri suomalaisilla tuntuu kaikki menneen pieleen!! On syynä sitten henkinen valmistautuminen tai tiukasta taloudellisesta tilanteesta johtuva leiritysten puute, uskon, että liitoilla on  kriittisten arvioiden jälkeen tehtävä radikaaleja toimia. Olemme selvästi tällä hetkellä heikoin talviurheilumaa Norjaan ja Ruotsiin verrattuna ja onpa mitalitaulukossa korkeammalla aina niin ”lumivarma” Australiakin.

Sivujuonteena mainittakoon Arktinen yliopisto lähetti kyselyn jäsenoppilaitoksilleen (myös SAKK:lle), jossa tiedusteltiin olympialaisissa mahdollisesti kilpailevia jäseniä. Olisiko meidän pitänyt lähettää edustaja kisoihin, olisi varmaan mitalitilasto näyttänyt Suomen osalta erilaiselta  🙂

Olympialaisista poiketen meidän Poro muotiin –hankkeen järjestämä porodesignkilpailu Poro IN! oli menestys. Kilpailun osallistujamäärä oli kiitettävä, peräti 31 eri kilpailutyötä ympäri Suomen maata. Kilpailun voittajiksi valittiin kaksi eri työtä, jotka julkistettiin SAKK:ssa viime perjantaina 19.2. Voittajiksi valikoituivat oululaisen Katja Lettisen poron konttiluusta ja hopeasta suunnittelema korusarja sekä Pekka Tuomisen teräksestä ja poronsarvesta valmistama yhden käden taittoveitsi Tossavanlahdelta. Näin sivuhuomautuksena mainittakoon, että molemmat voittajat ovat ainakin osittain SAKK:n kovan ja ankaran koulukunnan ”reenauksen” tulosta. Katja Lettinen opiskelee ensimmäistä vuottaan korukivi- ja jalometallilinjalla. ”Puukkopekka” Pekka Tuominen on puolestaan tehnyt ensimmäisen puukkonsa täällä meillä SAKK:ssa parisenkymmentä vuotta sitten opiskellessaan luontaistalouden harjoittajaksi.

Jätetäänpä kisat vähäksi aikaa taka-alalle. Reilun viikon ajan (16.–27.2) meillä on ollut vierailijoita Venäjältä, Taimyrin, Nenetsian, Komin ja Murmanskin alueilta. Heidän matkansa liittyy Ulkoasiainministeriön rahoittamaan Arktinen poro -hankkeessamme järjestettävään työpajaan. Työpajassa on keskitytty poronnahan ja –turkiksen jatkojalostukseen sekä luonnonmukaisesti perinteisellä saamelaisella menetelmällä sisnojen valmistukseen käyttäen Toivoniemen nahkamuokkaamon koneita ja laitteita. Vierailijat työskentelevät kotimaassaan pääasiassa poronnahan ja -käsitöiden parissa. Työpajan aikana osallistujat ovat myös tutustuneet alan yrityksiin niin Inarin alueella kuin opintomatkalla Rovaniemi-Pello-Pajala-Kolari-Kittilä akselilla. Lisäksi heillä on ollut mahdollisuus opetella valmistamaan saamelaisia perinnekäsityötuotteita esim. sarvesta, luusta, koipinahasta ja sisnasta meidän opettajiemme opastuksella. Tämäkin vierailijaryhmä monien muiden lisäksi osoittaa, että kansainvälinen toiminta on tärkeässä roolissa oppilaitoksessamme.

Kävin alkuviikosta Hetan toimipaikassa. Sinnehän on valmistumassa Utsjoen ja Sevettijärven tavoin käsityöpaja, joka mahdollistaa puu-, luu- ja hopeakäsitöiden tekemistä. Sevettijärvellä ja Utsjoella pajat alkavat olla valmiita, mutta Hetassa on vielä remonttivaihe kesken. Mutta tuleepa hienot ja käytännölliset tilat remontin valmistuttua! Kylä- tai käsityöpajojen merkitys alueillensa on tärkeää ja osoittaa oppilaitoksemme kiinnostuksesta kehittää koko Saamelaisaluetta.   

Janne Näkkäläjärvi

Read Full Post »

%d bloggers like this: