Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Archive for the ‘Saamen kielen ja kulttuurin -linja’ Category

There’s a first time for everything, they say. Enää en voi sanoa ”Mä en oo koskaan”-pelissä, että: -En oo koskaan käyny Venäjällä. Minun matkojani on aina vahvasti dominoinut ruoka. Elän uudet kulttuurit ruoan kautta. Ruoka yhdistää ihmiset aina ympäri maailman, ja uutisten mukaan outo ruoka lisää myös tasa-arvoa. Ja miksei lisäisi? Jos olet valmis maistamaan uutta ruokaa, todennäköisesti olet valmis myös vastaanottamaan uusia ajatuksiakin.

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Ruokamatkamme alkoi Tikkurilan Juna-aseman aasialaisen ravintolan mainiosta Sushi-buffetista. Buffet-pöydän edessä alkukantaiset vaistot veivät vallan ja poistuimme paikalta hyvin syöneinä ja vatsat pinkeinä. Hieno alku matkalle kohti Gruusialaisen keittiön saloja. -Höh! -Eiku siis matkalle kohti virtuaalisen kielenopetuksen ilosanoman levitystä Siperian alkuperäiskansoille.

Junassa teimme esityksiimme vielä viimeiset käännökset, korjaukset ja tarkistukset, sekä hioimme esitykset viimeistä piirua myöten upeiksi visuaalisiksi spektaakkeleiksi.

Iltasella saavuimme Pietariin ja kirjauduimme Hotelliin. Helvetia Deluxe hotel. Voimme suositella. Ystävällinen palvelu, siistit huoneet, maittava aamiainen ja keskeinen sijainti.

Mutta nälkähän se tulee joka päivä. Marina toimi ansioituneesti oppaanamme ja tulkkinamme niin kielten, kuin kulttuurienkin välillä, ja ensimmäisenä iltana suuntasimme kulkumme kohti Georgialaista ravintolaa. Merkkinä hyvästä valinnasta, ravintolassa oli jo paikallisia syömässä. Olipa juhlaseuruekin eräässä pöydässä. Venäjällä syö kolme ruokalajia yhden Suomen lounaan hinnalla, joten miksei siis ottaisi heti useampaa ruokalajia? Hatchapuria, borschia, shashlikia, hartschoa, mantia ja paikallista makeaa granaattiomenaviiniä. Upeita makuja. Tilliä, korianteria, lihalientä mmmm. Pistaasipiirasta makeanhimoon.

20171121_204427_LLS

Turisteina emme kuitenkaan uskaltaneet ottaa paikallisista mallia vodkan ja vesipiipujen suhteen, vaan tyydyimme katselemaan vierestä. – Olihan aamulla tärkeä päivä. Harvoin sitä pääsee akateemiseen plenary-sessioon puhumaan.

Aikainen herätys ja aamupalalle hotelliin. -Jugurttia, rahkapiiraita, tosi hyvää kaurapuuroa, lettuja, leipää, lohta ja silliä, säilykekurkkuja ja useita makeita leivoksia. Kuohuviinin sijasta otimme appelsiinimehut ja Americano-kahvit. Loppureissu menikin aikalailla murukahvin ja espresson voimin. Palvelukulttuuri Venäjällä on muuten hieman erilainen kuin kotosuomessa. Laukut viedään käsistä, lautaset nenän alta, ja joka nurkalla seisoo joku vahtimassa jotain. Ovea, porttia, liukuportaita, naulakkoa, työllistävä vaikutus…

”The reality of ethnos. The role of education in the preservation and development of indigenous languages and cultures of the North, Siberia and the Far East of the Russian Federation” – kansainvälinen konferenssi Pietarin Hertzenin Pedagogisen yliopiston Pohjoisten kansojen instituutissa. Melkoinen sanahirviö. Yliopiston kampus löytyi hienosti, ja oli laaja. Venäjän pohjoiset kansat olivat edustettuina monipuolisesti, ja esitykset vaihtelivat laidasta laitaan. Oli sekä tunteikkaita esityksiä että tiukkaa tilastotietoa.

 

Herzenin pedagogisen yliopiston Pohjoisten kansojen instituutin vararehtori, etnokulttuuritieteen professori, Igor Nabok toimi seminaarin puheenjohtajana ja avasi tapahtuman toivottamalla kaikki lämpimästi tervetulleiksi.

20171122_100656

 

Seminaarin esiintyjissä oli kattava kattaus arktisen alueen koulutuksen kehittämiseen osallistuvia tahoja Venäjältä, Suomesta, Norjasta, Canadasta ja USA:sta (Alaskasta): Jakutian varaopetusministeri Gabysheva Feodosia, Jakutian alkuperäiskansojen komitean puheenjohtaja Elena Golomareva, professori Svein Mathiesen Allaskuvlasta, historian apulaisprofessori Valery Monakhov Herzenin yliopistolta, kasvatustieteellisen tiedekunnan johtaja Svetlana Pisareva Herzenin yliopistolta, Allaskuvlan rehtori Gunvor Guttorm, ilmailuyliopiston historian tiedekunnan johtaja Tamara Smirnova, Aleutien alueen opetussuunnitelman suunnittelija Sally Swetzof, Goldbelt Heritage säätion opetussuunnitelman suunnittelija Norma Ann Shorty, Jakutian alkuperäiskansan järjestön varapuheenjohtaja Vyacheclav Shadrin, koltansaamen kielen ja kulttuurin lehtori Tauno Ljetoff Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta, kansainvälisen poronhoitajien yhdistyksen puheenjohtaja Mikhail Pogodaev ja Sahalinin energiayhtiön alkuperäiskansojen työryhmän johtaja Julia Zavyalova.

Puheenvuoroissa tuli esille se, että arktisen alueen opetuksen suunnittelussa eletään nyt murroskautta. Uusi opettajuus ottaa huomioon myös muuttuvan yhteiskunnan. Opetuksen tulee vastata tämän päivän haasteisiin ottamalla huomioon kestävä kehitys opetustoiminnassa. Se tarkoittaa luonnon ja kulttuurin monimuotoisuuden huomioimista. Opettajilla on suuri merkitys tiedon ja perinteiden välittämisessä. Tämä pitää huomioida myös opettajakoulutuksessa. Puheenvuorojen kautta saatiinkin tuoreimmat kuulumiset alkuperäiskansojen alueiden käytänteistä, joilla opetukseen otetaan mukaan paikallisen kulttuurin tuomat erityispiirteet.

Oma esitykseni meni mainiosti. Tekniikka saatiin toimimaan, visuaalinen prezi-esitys sai osansa, tuki asiaa, ja porukka tuntui kiinnostuneelta. Tulkkauskin oli erinomainen kumpaankin suntaan. Ensi kerralla teen minäkin muiden mallin mukaisesti kunnianarvoisille professoreille diplomeita, mitaleja tai muita kunnianosoituksia.

Lounaalla naudan maksaa, sydäntä ja keuhkoja. Salaisuus piilee runsaassa läskissä, jota elinten sekaan oli silputtu reilusti. Omnomnom!

 

Seminaaripäivä huipentui instituutin oman Aurora Borealis-kokoonpanon 60-vuotis juhlakonserttiin, jossa taitavat laulajat (myös kurkkulaulajat), soittajat ja tanssijat esittivät erinäisiä upeita teoksia.

20171122_173805_LLS – Kopio

 

Pitkän ja alituista keskittymistä vaatineen istumisen jälkeen teki hyvää päästä hieman jaloittelemaan Nevskyi Prospektille ja hakemaan tuliaisia kotiin. Mitäpä sitä kolttapoika muuta, kuin teetarvikkeita. Matkalla La Perlaan nappasimme suuntaa antavasti kotosuomessa koirille kuivattavia siankorvia, jotka olivatkin oikein mainio snack ennen illallista.

Illalliselle päädyimme La Perla- kalaravintolaan, jonka keittiömestari oli voittanut vastikään Pietarin paras kokki- palkinnon, ja omasi Rotissöörin käädyt. Osterialtaassa lorisi vesi, Sammet ja Karpit uivat kookkaassa akvaariossa, ja apukokit käsittelivät kalaa ja kokosivat kalakarpaccioita ravintolan keittiön edustalla. Mainiot annokset. Neilikka kalakeitossa yllätti todella positiivisesti!

Torstaina olivat vuorossa paneelikeskustelut, joissa siis syvennyttiin vielä edellisen päivän aiheisiin. Puhujia oli useita, mutta ainakin meidän ”sektiostamme” jäi sellainen kuva, että nimenomaan virtuaalikoulun ja SAKK:n osaamiselle on kova kysyntä Venäjällä. Kysymystulvaa jouduttiin hillitsemään ja moderaattori joutuikin lopettamaan vilkkaana käyneen keskustelun, jotta muutkin saisivat puheenvuoronsa päivän aikana.

Eräs mieleenpainuvimmista puheenvuoroista oli Jakutialaisen evenkin kielen opettajan Svetlana Mihailovan runoutta lähentelevä esitys:

Lounasaikaan naapurista löytyi lisää Georgialaisia herkkuja. Seljankaa, hinkhalia shashlikia… Tilli ja korianteri tuntuvat toimivan monissa ruokalajeissa yhdessä. Ja hyvin toimivatkin.

Ja jahka lounaalta selvittiin, kävimme vielä katsastamassa paikalliset herkut, joita kukin oli omalta alueeltaan tuonut. Kallelle mieleenpainuvinta oli Nenetsien vatsalaukkulihaliemeen sekoitettu verijuoma, jota urheasti maistoi. Hyvänä kakkosena edellisillan siankorva-snack. Alkuperäiskansojen keskuudessa edelleen onneksi porosta ja muistakin elukoista käytetään ainakin 100%. Ääni ja tarinatkin.

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Upeita suolakaloja Jamal-Nenetsiasta, kuivakaloja Taimyrista, poroa sen seitsemän eri sorttia, maksaa, valaannahkaa ja norpankylkeä Sahalinista, hanhea Magadanin alueelta, poron vatsalaukkua Nenetsiasta, karpaloita Hanti-Mansiasta ja tyrniä, pihlajaa… ja napa kiittää.

20171122_125231

Niin kiittivät myös virtuaalitiimin osallistujat järjestäjiä. Halauksin, konvehdein, hymyin ja loputtomin kuvauksin ja poistuivat paikalta taskut täynnä käyntikortteja. Tuliaisia tuotiin ja kokemuksia saatiin.

20171123_161158 – Kopio

Koti on tuolla. Tämä Inuktuk osoitti suunnan.

Read Full Post »

Tomi

Tomi Guttorm toimii Oulun ammattikorkeakoulun ammatillisen opettajankoulutuksen yliopettajana.

”Kuulun siihen suureen joukkoon saamelaisia, jotka eivät ole oppineet saamen kieltä lapsuudessa. Saamelaisalueen koulutuskeskuksen Virtuaalikoulu tarjosi minulle erinomaisen mahdollisuuden opiskella pohjoissaamea aikuisiässä saamelaisalueen ulkopuolella. Oheiseen videoon olen koonnut ajatuksiani pohjoissaamen opiskelusta sekä opiskelun merkityksestä minulle. Opiskelun kautta olen ymmärtänyt syvemmin saamen kielen ja kulttuurin välisen yhteyden. Lisäksi tämä oli matka omaan itseeni ja oman identiteettini vahvistumiseen. Ja tämä matka jatkuu edelleen. Suosittelen kaikkia samassa tilanteessa olevia käyttämään tätä mahdollisuutta, koskaan ei ole liian myöhäistä! Kiitokset vielä Virtuaalikoulun sekä koko Saamelaisalueen koulutuskeskuksen henkilöstölle, teette arvokasta työtä saamen kulttuurin säilyttämiseksi ja edistämiseksi!”

 

Read Full Post »

SOG davvisámegiela lohkkiid jurdagat čavčča oahpuin.

Pirita:

Dál lea juovllamánnu ja mii leat leamaš mannan váhkus málestangurssas Goaskinnjárggas ja árvidehpet maid! Mii sámásteimmet measta olles mátkki. Dát lei dušše ovdamearka, ahte man bures sáhttá oahppat sámegiela moatte mánus.

Giela oahppan lea seamma vaikko dat livččii eŋgelasgiella dahje ruoŧagiella. Dat dárkkuha ahte mis leat ollu giellaoahpa, lohkamušat, čálut ja nu ain. Juste seammalágaid barggut go vaikko eŋgelasgiela diimmuin. Mis leat ollu ságastallanhárjehusat. Dat veahkeha ollu hállat sámegiela.Dáppe leat ollu buorre beaivvit muhto maid heajos beaivvit. Muhtumin orru nu ahte ii dás boađe mihkkige. Muhto juohke beaivvi oahppat ođđa ja juohke beaivi lea áibbas iesguđetlágan!

Dalle go fuomášat ahte áddet TV-ođđasaid dahje maid Heli ja Aslak hállaba Sohkaršohkkas dahje vaikko maid Ailu Valle ráppe, dalle oaččut fas eambbo energiija oahppat lasi.

Mu vuordámušat boahtte jahkái leat ahte boađán vissásit hállat sámegiela ja ahte dat ii leat šat nu gelddolaš ášši sámástit. Ja dieđusge hálidivččen stuorit sátnevuorkká. Háliidan oahppat cealkit sániid riekta ja juste seamma láhkai go mu fuolkkit. Ja go beassat hállat ođđa giela, dat dárkkuha maid ahte beassat deaivvadit ođđa olbmuid. Man somá datge lea!

Saana:

Fargga go skuvla lei álgii, mii manaimet Áŋŋelii. Doppe Guolnás lea Marja-Liisa Laiti ruovttubáikki. Mii vulggiimet dohko go mii fertiimet viežžat gámasuinniid, ostuid ja mii čokkiimet maid sániid. Mii manaimet dohko bussiin go mis ledje eará oahppiid fárus. Marja-Liisa čájehii mo gámasuinniid galggai čuohppat  ja dasto lei min vuorru.

Mii oahpahalaimet maid mo suinniid dipmejedje ja mo daid vikšadedje. Dárbbašeimmet duolba geađggi ja bávkkuheimmet suinniid ákšošipmáriin nu ollu ahte suoinnit dipme . Dasto goikadeimmet suinniid sávnni verándas gáhtu vuolde.

Mátki lei hávski. Basttiimet oahpásmit buorebut. Oaččuimet leat olgun, dolastalaimet ja navddašeimmet go lei nu somás loahppageassi. Lei liekkas ja beaivvádat.

Gámagoarrun skábmamánus (Anna-Leena)

Skábmamánus mis lei guokte vahkku duodjegursa. Das gurssas buohkat goaruimet goikkehiid. Dát lei hirbmat buorre áigi dása gursii go giellaoahpa lei juo vehá dolkadahtti. Leimmetge juo vuorddán ahte beassat goarrut gápmagiid.

Álggiimet barggu juo moadde vahkku ovdal go mii neskkiimet oahpaheddjiin válljejuvvon gápmasiid jiehkkuiguin. Ja dathan leige gárra bargu. Neaskán maŋŋel mii ostiimet ja dibmiimet gápmasiid. Viimmatge bođii áigi válljet makkár gápmagiid mii háliideimmet ja makkár sturrodat dat galgášedje leat.

Ovdalgo beasaimet goarrut vajaimet gápmaga osiid ja vel vuolasteimmet guolggaid. Gámagoarrun lei mu mielas hirbmat suohtas ja miellagiddevaš vaikko suorbmat vehá boatkuluvvege. Mii buohkat oaččuimet čáppa goikkehiid ja njunitge šadde loahpas áibbas fiidnát

Dál beare vuoddagat váilot ahte mun beasan geavahit mu gápmagiid. Láiggiid lean daidda goittotge juo oastán.

IT-oahput ja kulturoahput, bargoneavvut skuvllavázzimii (Sari)

Mu čakčá lea mannan nu johtilit, skuvlla, bargu ja bearaš, dat gal leat eallin dál. Mis lei áiddo  guovtte vahku gámagoarrunkursa, dat lei nu somás áigi, ožžon vuoŋŋastit vehá áigge skuvllabarggus ja mii fitniimet nu čáppa goikkehid.

Čakčat mis ledje IT-oahput ja kulturoahput okta vahkku goappašagat. IT-oahpus mii hárjehalaimet Word-teakstagieđahallama, vehá maid Excel ja PowerPoint. Mis lei Digi-govvagieđahallan ja álggiimet doallat Blogi. Dat lei buorre go álggus ledje diekkáraš kurssat, dat addet buorre bargoneavvu midjiide.

Kulturoahpuin mii oahpásmuvaimet maŋggaide dovddus ja ođđa áššiide. Mis juohke okta oahpai logi ođđa sámeášši ja čajeheimmet nuppiide daid, dat lei miellagiddevaš.

Bargoneavvut skuvlla vázzimii

Boađe oahppat, jos leat beroštuvvat sámegielas ja kulttuvras. Váldde maid humora fárrui. Leage válmmaš bargat. Oahpat ollu ođđa áššiid ja oaččut máŋggaid hávskkes skihpáriid.

Giella lea eanet go dušše sánit (Anni)

Mun bohten deike dakkár jurdagiiguin ahte dálhan mun oahpan sámegiela muhto mii dáhpáhuvai – ohppenge suomagiela. Ohppen dakkár sániid go tulistella, taajoa, kälmi, visto ja dakkár dajahusiid go ”piät tulla käymään” dahje ”kyllä se ei kyllä käy” dahje beare ”no se”, maid buohkat dadjet dáppe oppa áigge. Ii Helsset nu guhkkin leat ahte gal mun ollu áddejin juo go gullen daid vuosttaš geardde muhto dat lei miellagiđđevaš ášši, ahte nu moanat báikkálaš dajahusat bohtet sámegielas ja kultuvrras. Dan mun in diehtán ovdal.

Dalle go in dovdan davi inge Sámi vel nu lahka, jurddašin ahte dat eaba guokte sierranasa ášši. Muhto ii kultuvra sáhte sirret lássaspábbii. Seammás go oahpan Sámi birra oahpan maid davi birra ja nuppegežiid.

Mun jáhkán dasa árbevirolaš klisei ahte giella sisttisdoallu olles máilmmi. Sámegiela oahput leat rabastan uvssa ođđa máilbmái mii dušše viidu. Mu ieža máilbmi lea šaddan ja riggon hirbmadit sámegiela oahpuid fárus. Lean oahppan eanet iešguđetlágan áššiid oanehut áiggis go goassige ovdal.

Giella lea eanet go dušše sánit. Dolastallat, gáfestallat, guossástallat (tulistella, kahvistella ja kylästellä), daid in goitge Helssegis gullan. Daiguin sáhtán moivet gávpotolbmuid go finan ruovttus.

Kirste:

Vulgen lohkat sámegiela dainna jurdagin, ahte oahpašin čállit. Muhto jo vuosttas oahppomátkkis fuobmájin, ahte seammás mun fidnen ollu earáge.

Sieđggaid ja gámasuoidneviežžanmátkis mun gullen ođđa sániid ja mii galggaimet čoaggit ja mearkut dáid bajás. Jávregáttis rođus ja vilttiin ledje valjis muorjjit, mat eai dábálaččat boađe ovddal omd.  váđohat ja lávžžámuorjjit dahje veaddemuorjjit. Nu, ahte hui miellagiddevaš ja hui riggudahti giela dáfus čoaggit sániid miehtá skuvlajagi. Sánit mat eanaš gávdnojit jođedettiin, laktásit dihto bargguide ja dujiide. Nugo gápmagiid goarodettiin dahje earálágan oahppomátkkiin. Jurddáš logemađe beaivvis, dakkár sánit maidda mun in leat hárjánan, inge leat dárbbašan geavahit dáppe gilis. Dat leat valjis jagi áigge.

Lea midjiide okta nubbi bargu addon skuvllas, mii rikkudahttá giela. Lohkat ollu ja  iešguđetlágan girjjiid, dan barggu  mii leat easka álggáhan. Jurddáš, girječállit geat leat eret earáguovluin, sis lea geavahusas earalagan sánit ja dadjánvuogit. Dan mun jáhkan dan maid leat hui mávssolaš. Dán muttos jagi orru dego livččen easka veháš goavkalan uvssa dán imášlaš máilbmái, nu ahte bazán vuortit maid jahki munje fállá.

Oahpomátki Guovdageidnui (Rita)

Finaimet kultuvramátkkis Guovdageainnus. Mátkeofelažžan lei mis oahpaheaddji Heidi. Vuolgga dáhpáhuvai iđedis árrat. Busses doalaimet ovdasága juohke báikkis mat ledje mátkki alde. Vuosttas orustanbáiki lei Juhls. Doppe mii ovddošeimmet ebmos čikŋaide  ja eará dujiide. Huksehus, gos fitnodat lea, lei maid fiinnis ja duođai mearkkalaš. Hohpolaš áigedávvala dihtii eat sáhtán Juhls čikŋaid guhká liikostallat, dasto mii fertiimet juo doapmat borrat Sámi Allaskuvlii. Boradeami maŋŋel midjiide muitaledje Allaskuvla birra ja ságastalaimet sámegiela oahppiiguin. Skuvlas leat hui buorre sajit. Dan maŋŋel manaimet  oahpásmit Beaivváš Sámi Našunálateáhterii. Gulaimet teáhtera historjjás ja plánain. Dasto mii viegaimet čađa buot Guovdageainnu duodje- ja silbagávppiid. Eat oastán maidige, muhto jurddašeimmet boahtit ruovttoluohta vel  muhtumin go lea buorebut áigi. Maŋimuš orustanbáiki lei biebmogávpi, gos buohkaide dohppiimet fárrui vaikko maid; limonádaid, majonesaid… Reaissu buoremus ášši lei vuolgga ruovttoluotta Anárii. Muhtun čuođi mehtera  go leimmet vuodján, fuomášeimmet, ahte juoidá váilu. Bahálaš, Kirste lei báhcán gávppi ovdii su seahkain. Máhcaimet ruovttoluotta viežžat Kirstte ja dasto vulggiimet ruoktot. Ruoktomátki golai suohttasit vearbbaid sojahaladettiin.

Kulturdáhpáhusat Anáris (Katriina)

Mun liikon Anárii. Dáppe lea hirbmat ollu kulturdáhpáhusat. Borgemánus lei Ijahis Idja. Dát lea jahkásaš eamiálbmogiid musihkkadáhpáhus. Doppe loaiddastedje earret eará Angelit, Loviisa Negga ja Intrigue. Mannan jagiid dáhpahusaid juoiggai Nils-Heikki Paltto, go Ijahis Idja devddii logi jagi. Min skuvla osttii midjiide sisabeassanbileahtaid. Dieđusge mii buohkat finaimet festivalás.

Čakčamánus guossástalai Anáris Sajosis Beaivváš Sámi Našunálateáhter, mii loaiddastii

Ridn’ oaivi ja nieguid oaidni čájálmasa. Giehtačallosa ja musihka lei dahkan Nils Aslak Valkeapää ja biktasiid Berit Marit Hætta. Čájámas lei hui buorre eallámuš.

Go dál lea Nils Aslak Valkeapää ávvudanjahki, skábmamánus ledje Áillohačča 70-jagi riemut. Doppe loaiddastedje Ulla Pirttijärvi, Niko Valkeapää ja Johan Anders Bær. Sii lávlo, juige ja lohke Áillohaš divttaid. Sajos Dolla-sále lei dievva ja dovdu lei liekkus.

Giela oahppamin (Nico)  

Vuos mun sáhtášin muitalit ahte ođđa giela oahppan ii leat ollege álki. Barggu fertet dahkat ja olu. Muhto go lea motivašuvdna, de dat onnestuvvá. Skuvlla jagi álggus mii oahpaimet sámegiela vuođđoáššiid. Dat lei somá ja álki oahppat, muhto dat lei dušše álgu. Fuomáša dasttá ahte giela oahppan gáibida eambbo go dušše stuđeret skuvllas. Fertet bargat maid ruovttus ja muđuige astoáiggis ahte giella ruohtastuvvá. Gaskkohagaid orui ahte ii máhte maidege ja muhtumin orui ahte gal dat giella sodjá. Giela oahppan lea dego vuoristorata! Dakkár dat dušše lea. Álo goittotge oahppá muhto muhtumin ii fuomáš dan. Dalle lea dehálaš ahte muhtin arvvosmahttá ahte iešge oaidná ovdáneami. Dál goittotge moatti mánu maŋŋá fuomáša man olu mii leat ohpaimet nu oanehaš áiggis. Vel lea olu ášši man galgá oahppat muhto dál lea álkit oahppat go máhttá nu olu. Suohtashan dát lea!

GIELA OAHPPAMIN (Mariann)

Mun ráhkistan oahppat ja oahpahit gielaid, ja lean juo guhká háliidan oahppat davvisámegiela. Dán čavčča lean ožžon duođaid ollu. Lea leamaš fantastihkalaš studeret sámegiela ollesbeaivásaččat ja seammás  čiekŋut sámekultuvrii máŋgga miellagiddevaš ja addi lági mielde.

Mii liluhuvvot! Govahala, ahte sáhttá vuodjut lohkat giela iđidis eahkedii – ja dan lassin oažžu vel leavssuid eahketbihttán! Idja dušše lea muhtumin menddo oanehaš, go vel ferte oađđitge.

Vuosttas gurssa áigge mii oahpaimet máŋga vuođđonjuolggadusa ja sániid. Mii fidniimet máilmmi buriid tabeallaid ja oaččuimet hárjehallat daid vehkiin“dorvvolaš” birrasas. Nubbi gurssa oaččuimet duođaid testet min dáidduid, danin oahpaheaddji hálai masá dušše davvisámegiela ja attii midjiide  vaikko makkár váigadis bargguid. Mu mielas orui nugo álggos livččiimet ožžon hárjehallat vuodjanmáhtu goikásis, ja dasto min bálkestedje merrii ja mii fertiimet vuodjat buoremus máhtu mielde! Gáibideaddji muhto addi. Gal mii leat ožžon olu veahkige.  Ja lassi gelddolaš giellaoahppa! Dál viimmat Outi udnui midjiide maid preterihta! Jee!

Mis lea leamaš nu somá ovttas dán čavčča! Oahpaheaddjit leat leamaš earenoamážat, ja oahpposkihpárat áibbas hearvásat!! Juohke beaivve mun lean ilolaš ahte oaččun otnege mannat skuvlii, ja vel ihttin ja boahtte vahkus. Mun balan ahte dát jahki manná áibbas menddo johtilit.

Read Full Post »

Dán čállosa leat čállán SOG davvisámegiela lohkkit. Juohke bihtá álggus lea čálli namma.

Kirste:

Ráidu.

Ráidu.

Leimmet čoahkkanan beal ovcci áigái Sámi Oahpahusguovdáža feaskárii, gos mii dasto juohkáseimmet guovtte skuvlabiilii, unna bussežiidda. Nuppi biillas lei vuoddjin min okta oahpaheaddji Heidi ja nuppi biillas vuoddjin lei Jari. Ja mii suohttaseamos, buohkat leimmet beassan jur dán mátkái.

Vel okta áššedovdi lei boahtimin fárrui Doaivonjárggas, son lei Hilma. Doaivonjárgga njuovahagas Hilma ruvjii dološ sámi árbevirolaš vuogi mielde. Suovasdaeami várás son maid luottui dahje lávvii čoarbeliid ja čoamohasaid nugo dolin leat su máttarvánhemat dahkan. Njuovahagas fárrui mii válddiimet maŋŋebuoiddi, čoliid ja vara. Vai beassat málestit dološláhkai; márfut, gumppostit ja vuoššat bierggu. Goikui juhkat biergoliema. Gal dohkkii joatkit mátki go leimmet vuos herskkostallan čoavjji dievva Ánne vuoššan márfemáli, juhkan gáfe ja borran juovlatortto.

Biillain mátkkošdeimmet vuos Gáregasnjárgga guvlui ja dasto Čeavetjávrre geainnu mielde logemat kilomehtera. Meahccegeaidnoráigge čáppa Anárjávregáddái, gosa biilamátki nogai. Burggiimet dávviriid dasa ja mátki joatkašuvai vácci bulkorat maŋis ja rehpot sealggis. Mielde iežamet  idjagálvvut, niesttit ja boaldenmuorat.

Vau, makkár báiki min vurddii. Jávrri birra, unna buncedievá alde barta golbmanuppelohkái  olbmui, hivssegat, muorravisti, sávdni ja lávvu. Veháš geađgái ja báktái lei guovlu, danin johtin lei álkidahton. Visttiid gaskii muorain lei huksejuvvon bálggis. Gáttis lei báiki guliid ordnemii ja fanassajit, nugo hámmanšalddit stuorátge fatnasiidda.

Álggos go bođiimet lei áivve bággu veháš bosihit, vaikko mátki ii leange nu guhkki. Oainnat leimmet nu jođánit boahtán ja leddje mis vel juohkeovttas iežamet noađit.

Anna-Leena:

Suohtas!

Suohtas!

Go mii buvtteheimmet bartii vuoššaimet dieđusge vuos gáfe. Gáfestaladettiin mii soabaimet, ahte geahččalat beare sámástit dás viidáseappot oppa áigge. Go beaivi jorggihii eahkedii oaččuimet fuomášit, ahte dathan lea lihkostuvvan buorebut go mii leimme jurddašan. Ja dáthan lea hirbmat ilolaš áššï, go mii leat juo nu guhkkin oahpuin ja lea vejolaš hállat sámegiela nu fiidnát.

Vuosttas beaivvi mii málesteimme ovttas čielgemáli, iešguđetlágan márffiid ja maid gumposiid. Dološ reseaptat doibme dieđusge dálge bures. Mii vuovddušteimmet buot herskuid measta dalán málesruittus. Buot reseaptat maid mii leat geavahan Goaskinnjárgas leat dá blogga-deavstta loahpas.

Oahpahalaimet ođđa sániid oppa áigge. Earenomážiid eahkedis go mii álggaheimmet speallat spealuid ja lávlut sámegielat lávlagaid. Oassi mis finai vel sávnnis lotkkodeamen. Oppa dán guhkes ja hávskes beaivvi maŋŋel lei nu somá njoamihit oađđinsehkkii ja nohkkat go váibasamošat juo snuhrre jaska.

Nico:

Vuosttas beaivi lei guhkes, muhto suohtas ja rikkis beaivi. Beaivi álggii árrat iđđedis ja nogai maŋŋit ihkku. Gohcin čuozai nuppe beaivvi. Ulbmilin lei vuolgit árrat iđđes, danin go áigi lei vehá ja bierggu fertii geargat suovastit, muhto dathan ii onnestuvvan nu go mii jurddašiimet. Váibasat oidnodedje ámadajuin. Beaivi álggii goittotge bures ja buohkat ledje beaktilat. Oaččuimet dola lávvui ja álggiimet suovastit. Juohkehaš garrii muoraid dola várte. Dasto beasaimetge boradit sovasbierggu njálgga láibbiin. Ođđasit oaččuimet čoavjjit dievva njálgga biepmu. Leimmet eambbo go duhtavaččat. Čorgiimet báikki ráinnasin ja dađistaga dagaimet vuolgaga ruovttoluotta Anárii. Ovdal go mii vulggiimet ruovttoluotta jugiimet báhcán biepmu buohkaide. Dalle orui ahte mo das sáhttá šat borrat maidege dán mátki maŋŋá go lea borran nu olu, ahte gal birge jo jagi dan mearis. Dan maŋŋá báhkkiimet gierresiid ja vulggiimet. Mátki ruovttoluotta vuolggasajái manai bures. Buohkat ledje vehá váiban dan mátkkis, muhto buohkain lei vel modji áimmuin.

NJálgga mális!

Njálgga mális!

Čielgemális (Kati)

1 miessi čielgebihttán

10 l čáhci

čorpma dievva roavasálttit

Bijaimet čielgabihtáid duoldi čáhcái. Go govddiidii sovtta, lavddiimet dan eret. Duolddaheimmet čielgebihtáid sullii 1/2 diimmu ja buvttimet čielgabihtáid beavdái. Gal lei buorre.

Márfereseapta (Pirita)

Njam!

Njam!

Dárbbašat:

Bohccovara

Roavajáffuid

Sáltti

Čoliid, čeavssa, dokki…(buot mas áiggut márfut)

1. Fiero vara bures

2. Lasit jáffuid ja sáltti varrii

3. Daga dáiggis suohkada nugo dat livččii steaikagáhkkodáigi

4. Basa čoliid, čeavssa ja dokki (buot maid áiggut geavahit) bures

5. Deavdde čoalis sullii golmmat oasi. Bija gežiid gitta jogo sákkiin dahje árppuin.

6. Váldde 10l málesruittu ja bija sullii guokte čorpma dievva roava mearrasáltti. Seamma málesruittus leat sáhttán juo vuoššat čielgemáli. Dalle boahtá eambbo smáhkká.

7. Bija márffiid várrugasat málesruitui ja vuošša sullii 30-40min.

8. Juos márffit bohtanit ollu, čuokko ráiggiid márfiide. Dalle márffit ii luoddan

Návddaš jokŋamuorjemeasttuin!

Gumposat (Saana)

2l     bohccovarra

800g    buoidi

4dl    sálti

roavajáffut

(lávki)

(bihpporat)

Čuohpa buoiddis ja lávkkis unna smávva bihtáid. Steike lávkki vehá bannos, vai dat lea dimis. Fiero vara bures amas varra gielluluvvat. Lasit dál varrii buot ávdnasiid. Lasit roavajáffu nu ollu ahte dáigi lea suohkat. Atte orrut sullii ovtta diimmu.

Juos leat jo márfon, dus lea 10l čáhci duoldamin ja das lea sullii guokte čorpma dievva  mearrasálti ja das lea maid vuodja čážis. Dál go buonjut guvssi čáhcái, ná guksi lea vuodjanaga ja dasto go válddát dáiggi guvssiin ja bijat ruovttoluotta čáhcái, dáigi goaikkeha bures kastarullii.

Vuošša gumposiid sullii ovtta diimmu, nu guhká ahte roahkajáffut leat giksan.

Suovasbiergu (Anni, Sari, Mariann, Rita)

Biergguid suovasteamen.

Biergguid suovasteamen.

Maid don dárbbašat:

-goađi

-riššaid

-ákšu

-soahkehálgguid

-bohcco čoarbbelliid, erttegiid ja čoamohasaid

-fiinna mearrasáltti

-niibbi

-badjeolbmo (juos dárbbašat!)

Viečča meahcis bohcco, njuova ja ruvje rohpa. Buoret molssaeaktu: viečča njuovahagas biergguid dahje oza badjeolbmo. Luvve rohpas čoarbbeliid, erttegiid ja čoamohasa. Hukse goađi. Árrana alde ferte leat doaresmuorra dahjege vážus. Heŋge biergguid dasa fákkiiguin. Daga soahkehálgguid, muorat eai oččo leat bihkašat. Garre ákšuin muorragara hálgguin (dahje bierggut čáhpodit). Cahkket dola. Biergguid gaskii sáhtta fearrat n.10cm sákkiid, juos bierggut guoskat oktii. Bierggut sáhttet giksat sullii 4-5 diimmu. Olle ja bija muoraid dollii dássidit. Oza Kirstte dahje nuppi neahtta sápmelačča, gii máhttá ollet johtilis fárttain. Ále beasat dola stuorrut liiggás, ahte bierggut eai buole ja goahti maid. Doala čáhcelihti  lahka sihkkarvuođa dihtii. Go biergu lea givssas, bora dan. Juos vižžet biergguid njuovahagas ja dat ledje guhká galmmihanskáhpes, sáhtát návddašit maid “mediumin”.

MUITTE, II NÁ:

Čuohpat biergobihtáid dohko guovlluid nu ahte dat šaddet earásturrosašan eaige givssa seamma áigge.

Sáltet menddo olu dahje menddo vehá.

Geavahat goahccemuoraid dahje sogiid maid it leat ollen.

Heŋget biergguid menddo lahkalágaid.

Heŋget biergguid menddo guhkás nuppit nuppiin ja dolas.

Dolla lea menddo stuoris, dalle don steiket bierguid itge suovas daid.

Dolla lea menddo unni eaige bierggut givssa eai ollege.

Cummastalat du badjeolbmáin nu giivát  ahte vajálduhtat geahččat dola.

Read Full Post »

Kuuntele leuddi täältä. Alkaa kohdasta 51.58.

http://areena.yle.fi/radio/1930218

 

KOSAKU1213-LEUʹDD

KOSAKUn opiskelijat ja opettaja sekä kielimestarit kalastuskurssilla Pakanajoella 25.3.2013

KOSAKUn opiskelijat ja opettaja sekä kielimestarit kalastuskurssilla Pakanajoella 25.3.2013

Škoouʹle ko aaʹljim mij lee-lee-lee

leeuʹdid veʹt piijjâdid siltteʹčim

ååʹn pâi mij ǩeeʹrjtep da mainstõõllâp

veeʹrb lie ponnjum leäʹp juŋstõõllâm

Ääʹrčep lij čaʹppes čuhččlååddaž

ǩeʹrjjes kuäʹppli ko jooukâst

Hann-Määrjaž hoʹhssji ååʹn leeuʹdines

rajstep leeuʹd tän mättʼtõõttmest

Terhi Määrja ǩiiččeep mij Unna Junnást

šõõddi suʹst nääiʹt peäglvaž

Uuʹll-Määrjaž city lij säʹmmalaž

Ruäʹvnjaarǥâst ååcc mainstemtaaurõõžža

Feeʹla-Hilkka vieʹssel lij neezzanaž

mõõnad škooulneeʹǩǩid mättʼteded

Ääbram Raija lij sääʹnnačeäʹppaž

son vuäʹmma saaʹnid kaunstââlla

Siʹrǧǧi-Määrjaž ǩeʹrddli Sääʹmtegga

ǩiõla normmeemǥotuõjjugu

Maađrân-Heini pâi skypest kollai

suʹst lie sookk, vaacc oollain

Miklai-Ääʹrčpest kõrra lie täävtõõzz

ođđnalla sääʹmsaaǥǥid raajeeškuätt

Taannâl-Kreʹstten mättʼted ko aaʹljijaa

lääʹbǯ ǩiõđâst uuʹccab da jäänaba

puk tän ǩeʹrrsest jie põõššâma

tõk pâi paʹcce kook tuõʹllʼjõʹtte

škoouleeʹǩǩ mõõni rääi hooʹddin

vuejjlep maaiʹlm pälggsid go ǩiiččeed

säʹmmlaid täin leeuʹdin mij låʹppeep

miʹjji ǩiõl ooudårra viiǥǥeep

sääʹn da suåvtõs: KOSAKU1213 / Hilkka Fofonoff, Erkki Gauriloff, Hanna Kiprianoff, Terhi Kytölä, Raija Lehtola, Heini Wesslin da Tiina Sanila-Aikio 2013

suõmm: Ǩiprianoff Ǩiurrâl leuʹdd

Read Full Post »

Giellastuđeantta eallin Sámi oahpahusguovddážis lea viehka earálágan go vaikkoba universitehtas. Dáppe namalassii gullet davvisámegiela ja kultuvrra oahppiid oahppoplánii nu olu iešguđetlágan duodjegurssat, ahte oahpasmuvaimet buot skuvlla linnjáide ovtta jagis.

Mis ledje gámagoarrun-, sisteduodje, sisteráhkadan- silbaduodje- ja čoarve- ja dákteduodjegurssat. Juohke kurssa birra mii muitalat dás govaiguin ja sániiguin.

-POSAKU 1213

Goikketgoarrunkursa

Mis lei skábmamánus loahpas guokte oahppovahku váljakurssat. Mii buohkat váljiimet goikketgorrongurssa gos mii buot duddjuimet goikkehiid álggus gitta lohppii.

-Jenni-

Jenni goarrun goikkehat.

Jenni goarrun goikkehat.

Sisteduodjegursa

Ovtta oahpovahkku sisteduodjekursa mis lei ođđajagimánus. Buohkat gorro sistelávkka, earet Markus, gii duddjui guokte seahkaža, nuppi gáfiid ja nuppi sohkkara várás. Miika goarui nu gohčoduvvon duhpátlávkka, vaikko ii borggutge. Sáhttá dan siste earáge diŋggaid seailluhit.

Dađi bahábut ii giige fihtten dokumenteret dán kurssa govalaččat. Dás goittotge oanehaččat čilgejuvvon dat, mo sistelávkka gorrot:

Don dárbbašat: sistti, láđđi, bummolgággása, skieraid, áimmi, suotnaarppu, goarrunmašiinna, suorbmagoađi.

1.      Rahkat sistti. (Dárkilut diehtu sistti ráhkadeami birra gávdno vuollelis sisteráhkadangurssa oktavuođas)

2.      Vaja sisttis minstariid mielde bihtáid, maid dárbbašat duodjái.

3.      Čuohpa dearrásiid láđđis dahje sisttis.

4.      Goaro áimmiin ja suotnaarppuin lávkka sávnnjiid čađa-čađa. Dearis  máhcastuvvo guovttegeardásažžan. Muitte goarrut boalu rivttes báikái sávnnjis.

5.      Goaro skoađđasa. Čuohpa bummoldiŋggas seammalágan bihtáid go lávkkas leat ja goaro daid oktii goarrunmašiinnain.

6.      Bija skoađđasa lávkka sisa ja goaro sisttedearrásiid bilttu ja ovdabihtá rávdii, nu ahte skoađas bissu lávkka siste.

7.      Bonja oanehis sistebátti ja goaro dan biltui nu ahte boalu sáhttá bidjat dasa vuohkkasit.

8.      Bone bátti golmma dahje njealji sistebáttis. Goaro dan gitta lávkii. Nubbi geaži gánniha čatnat, vai lávžži guhkodaga sáhttá rievdadit.

Juos hálida hervet lávkka, dan ferte dahkat muttuid njeallje ja vihtta gaskkas. Omd. láđđe- datneárpo- ja sistehearvvat leat vejolaččat.

Dán gurssas buoremus bealli lei, ahte dat lei juo olu čorgadut go gámagoarrungursa. Ii dárbbašan mannat juohke beaivve ruoktot áibbas guolganaga. Gursa ii maiddái lean menddo váttis álggahallái.

Guldal: http://vocaroo.com/i/s0sNiDBMO00B

-Miika

Goarrumin nu goarrumin :D

Goarrumin nu goarrumin 😀

Sistelavka

Kia goarrun sistelávka.

Miika goarrun duhpátlávka.

Miika goarrun duhpátlávka.

Jenni goarru sisteseahkaš.

Jenni goarru sisteseahkaš.

Sistti ráhkadeapmi

Cuoŋománus mis lei guovtti oahppovahkku válljakursan sisteráhkadangursa. Sisteráhkadeapmi váldán viehka guhkes áiggi – dán geardde sullii guokte vahkku – ja manna ná:

Navildeimmet vuos duljiid. Dán sáhttá dahkat máŋgga láhkai, muhto mii basaimet duljiid čáziin ja bassanávdnasiin juohke beaivve nu guhká, ahte duoljit ledje navilduvvon. Dat dárkkuha, ahte guolga vuolgá eret náhkis. Dan maŋŋá náhki galgá faskut faskunmášiinnain vai oažžu asi ja vejolaš gurpmáid eret. Dalle vuoššaimet osttuid ja ostiimet náhki njealji eará ostočázis. Sistti lea doarvái ostejuvvon dalle go dat doallá áimmu. Loahpas sistti ferte vel vuoidat gieđaiguin dahje mášiinnain ja heŋget goikat.

Guldal: http://vocaroo.com/i/s0yWfhfD4ggY

-Kia-

Sistti rahkadeapmi 4Sistti ráhkadeapmi 3Sistti rahkadeapmi 5Sistti ráhkadeapmi

Silbaduodjekursa

Miessemánus mis lei okta oahppovahku silbaduodjekursa. Vuos buot ráhkadeimmet suorbmasiid ja dan maŋŋá eará dujiid omd. čeabetčiŋaid, čoavdagehčiid jna.

Silbaduodjekursa mu mielas lei soma ja Samuli Valkeapää lei hirbmat buorre oahpaheaddji!

Guldal: http://vocaroo.com/i/s1IkEgyc1pc4

-Markus-

Kuva

Markus duddjon čeabečikŋa.

Jenni silbačiŋat.

Jenni silbačiŋat.

Markusa silbasuorbmas.

Markusa silbasuorbmas.

Markusa čeabečikŋa.

Markusa čeabečikŋa.

Muorra-,dákte-ja čoarveduodjekursa

Mis lei maiddái miessemánus muorra- , dákte- ja čoarveduodjekursa. Vuos mii  oaččuimet válljet duddjošeimmetgo vuodjaniibbi dahje báhperniibbi dávttis. Niibbi máŋŋa oaččui duddjot maid háliidii. Dalle mii duddjuimet omd. čeabetčiŋaid, čoavddagežiid, bastte jna. čoarvvis. Oktage ii dudjon maidige muoras, dušše dávttis ja čoarvvis.

KuvaKuva

Read Full Post »

Davvisámegiela oahppi jiehkáliid doahpumin :D

Read Full Post »

Older Posts »

%d bloggers like this: