Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Archive for the ‘Virtuaalikoulu’ Category

There’s a first time for everything, they say. Enää en voi sanoa ”Mä en oo koskaan”-pelissä, että: -En oo koskaan käyny Venäjällä. Minun matkojani on aina vahvasti dominoinut ruoka. Elän uudet kulttuurit ruoan kautta. Ruoka yhdistää ihmiset aina ympäri maailman, ja uutisten mukaan outo ruoka lisää myös tasa-arvoa. Ja miksei lisäisi? Jos olet valmis maistamaan uutta ruokaa, todennäköisesti olet valmis myös vastaanottamaan uusia ajatuksiakin.

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Ruokamatkamme alkoi Tikkurilan Juna-aseman aasialaisen ravintolan mainiosta Sushi-buffetista. Buffet-pöydän edessä alkukantaiset vaistot veivät vallan ja poistuimme paikalta hyvin syöneinä ja vatsat pinkeinä. Hieno alku matkalle kohti Gruusialaisen keittiön saloja. -Höh! -Eiku siis matkalle kohti virtuaalisen kielenopetuksen ilosanoman levitystä Siperian alkuperäiskansoille.

Junassa teimme esityksiimme vielä viimeiset käännökset, korjaukset ja tarkistukset, sekä hioimme esitykset viimeistä piirua myöten upeiksi visuaalisiksi spektaakkeleiksi.

Iltasella saavuimme Pietariin ja kirjauduimme Hotelliin. Helvetia Deluxe hotel. Voimme suositella. Ystävällinen palvelu, siistit huoneet, maittava aamiainen ja keskeinen sijainti.

Mutta nälkähän se tulee joka päivä. Marina toimi ansioituneesti oppaanamme ja tulkkinamme niin kielten, kuin kulttuurienkin välillä, ja ensimmäisenä iltana suuntasimme kulkumme kohti Georgialaista ravintolaa. Merkkinä hyvästä valinnasta, ravintolassa oli jo paikallisia syömässä. Olipa juhlaseuruekin eräässä pöydässä. Venäjällä syö kolme ruokalajia yhden Suomen lounaan hinnalla, joten miksei siis ottaisi heti useampaa ruokalajia? Hatchapuria, borschia, shashlikia, hartschoa, mantia ja paikallista makeaa granaattiomenaviiniä. Upeita makuja. Tilliä, korianteria, lihalientä mmmm. Pistaasipiirasta makeanhimoon.

20171121_204427_LLS

Turisteina emme kuitenkaan uskaltaneet ottaa paikallisista mallia vodkan ja vesipiipujen suhteen, vaan tyydyimme katselemaan vierestä. – Olihan aamulla tärkeä päivä. Harvoin sitä pääsee akateemiseen plenary-sessioon puhumaan.

Aikainen herätys ja aamupalalle hotelliin. -Jugurttia, rahkapiiraita, tosi hyvää kaurapuuroa, lettuja, leipää, lohta ja silliä, säilykekurkkuja ja useita makeita leivoksia. Kuohuviinin sijasta otimme appelsiinimehut ja Americano-kahvit. Loppureissu menikin aikalailla murukahvin ja espresson voimin. Palvelukulttuuri Venäjällä on muuten hieman erilainen kuin kotosuomessa. Laukut viedään käsistä, lautaset nenän alta, ja joka nurkalla seisoo joku vahtimassa jotain. Ovea, porttia, liukuportaita, naulakkoa, työllistävä vaikutus…

”The reality of ethnos. The role of education in the preservation and development of indigenous languages and cultures of the North, Siberia and the Far East of the Russian Federation” – kansainvälinen konferenssi Pietarin Hertzenin Pedagogisen yliopiston Pohjoisten kansojen instituutissa. Melkoinen sanahirviö. Yliopiston kampus löytyi hienosti, ja oli laaja. Venäjän pohjoiset kansat olivat edustettuina monipuolisesti, ja esitykset vaihtelivat laidasta laitaan. Oli sekä tunteikkaita esityksiä että tiukkaa tilastotietoa.

 

Herzenin pedagogisen yliopiston Pohjoisten kansojen instituutin vararehtori, etnokulttuuritieteen professori, Igor Nabok toimi seminaarin puheenjohtajana ja avasi tapahtuman toivottamalla kaikki lämpimästi tervetulleiksi.

20171122_100656

 

Seminaarin esiintyjissä oli kattava kattaus arktisen alueen koulutuksen kehittämiseen osallistuvia tahoja Venäjältä, Suomesta, Norjasta, Canadasta ja USA:sta (Alaskasta): Jakutian varaopetusministeri Gabysheva Feodosia, Jakutian alkuperäiskansojen komitean puheenjohtaja Elena Golomareva, professori Svein Mathiesen Allaskuvlasta, historian apulaisprofessori Valery Monakhov Herzenin yliopistolta, kasvatustieteellisen tiedekunnan johtaja Svetlana Pisareva Herzenin yliopistolta, Allaskuvlan rehtori Gunvor Guttorm, ilmailuyliopiston historian tiedekunnan johtaja Tamara Smirnova, Aleutien alueen opetussuunnitelman suunnittelija Sally Swetzof, Goldbelt Heritage säätion opetussuunnitelman suunnittelija Norma Ann Shorty, Jakutian alkuperäiskansan järjestön varapuheenjohtaja Vyacheclav Shadrin, koltansaamen kielen ja kulttuurin lehtori Tauno Ljetoff Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta, kansainvälisen poronhoitajien yhdistyksen puheenjohtaja Mikhail Pogodaev ja Sahalinin energiayhtiön alkuperäiskansojen työryhmän johtaja Julia Zavyalova.

Puheenvuoroissa tuli esille se, että arktisen alueen opetuksen suunnittelussa eletään nyt murroskautta. Uusi opettajuus ottaa huomioon myös muuttuvan yhteiskunnan. Opetuksen tulee vastata tämän päivän haasteisiin ottamalla huomioon kestävä kehitys opetustoiminnassa. Se tarkoittaa luonnon ja kulttuurin monimuotoisuuden huomioimista. Opettajilla on suuri merkitys tiedon ja perinteiden välittämisessä. Tämä pitää huomioida myös opettajakoulutuksessa. Puheenvuorojen kautta saatiinkin tuoreimmat kuulumiset alkuperäiskansojen alueiden käytänteistä, joilla opetukseen otetaan mukaan paikallisen kulttuurin tuomat erityispiirteet.

Oma esitykseni meni mainiosti. Tekniikka saatiin toimimaan, visuaalinen prezi-esitys sai osansa, tuki asiaa, ja porukka tuntui kiinnostuneelta. Tulkkauskin oli erinomainen kumpaankin suntaan. Ensi kerralla teen minäkin muiden mallin mukaisesti kunnianarvoisille professoreille diplomeita, mitaleja tai muita kunnianosoituksia.

Lounaalla naudan maksaa, sydäntä ja keuhkoja. Salaisuus piilee runsaassa läskissä, jota elinten sekaan oli silputtu reilusti. Omnomnom!

 

Seminaaripäivä huipentui instituutin oman Aurora Borealis-kokoonpanon 60-vuotis juhlakonserttiin, jossa taitavat laulajat (myös kurkkulaulajat), soittajat ja tanssijat esittivät erinäisiä upeita teoksia.

20171122_173805_LLS – Kopio

 

Pitkän ja alituista keskittymistä vaatineen istumisen jälkeen teki hyvää päästä hieman jaloittelemaan Nevskyi Prospektille ja hakemaan tuliaisia kotiin. Mitäpä sitä kolttapoika muuta, kuin teetarvikkeita. Matkalla La Perlaan nappasimme suuntaa antavasti kotosuomessa koirille kuivattavia siankorvia, jotka olivatkin oikein mainio snack ennen illallista.

Illalliselle päädyimme La Perla- kalaravintolaan, jonka keittiömestari oli voittanut vastikään Pietarin paras kokki- palkinnon, ja omasi Rotissöörin käädyt. Osterialtaassa lorisi vesi, Sammet ja Karpit uivat kookkaassa akvaariossa, ja apukokit käsittelivät kalaa ja kokosivat kalakarpaccioita ravintolan keittiön edustalla. Mainiot annokset. Neilikka kalakeitossa yllätti todella positiivisesti!

Torstaina olivat vuorossa paneelikeskustelut, joissa siis syvennyttiin vielä edellisen päivän aiheisiin. Puhujia oli useita, mutta ainakin meidän ”sektiostamme” jäi sellainen kuva, että nimenomaan virtuaalikoulun ja SAKK:n osaamiselle on kova kysyntä Venäjällä. Kysymystulvaa jouduttiin hillitsemään ja moderaattori joutuikin lopettamaan vilkkaana käyneen keskustelun, jotta muutkin saisivat puheenvuoronsa päivän aikana.

Eräs mieleenpainuvimmista puheenvuoroista oli Jakutialaisen evenkin kielen opettajan Svetlana Mihailovan runoutta lähentelevä esitys:

Lounasaikaan naapurista löytyi lisää Georgialaisia herkkuja. Seljankaa, hinkhalia shashlikia… Tilli ja korianteri tuntuvat toimivan monissa ruokalajeissa yhdessä. Ja hyvin toimivatkin.

Ja jahka lounaalta selvittiin, kävimme vielä katsastamassa paikalliset herkut, joita kukin oli omalta alueeltaan tuonut. Kallelle mieleenpainuvinta oli Nenetsien vatsalaukkulihaliemeen sekoitettu verijuoma, jota urheasti maistoi. Hyvänä kakkosena edellisillan siankorva-snack. Alkuperäiskansojen keskuudessa edelleen onneksi porosta ja muistakin elukoista käytetään ainakin 100%. Ääni ja tarinatkin.

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Upeita suolakaloja Jamal-Nenetsiasta, kuivakaloja Taimyrista, poroa sen seitsemän eri sorttia, maksaa, valaannahkaa ja norpankylkeä Sahalinista, hanhea Magadanin alueelta, poron vatsalaukkua Nenetsiasta, karpaloita Hanti-Mansiasta ja tyrniä, pihlajaa… ja napa kiittää.

20171122_125231

Niin kiittivät myös virtuaalitiimin osallistujat järjestäjiä. Halauksin, konvehdein, hymyin ja loputtomin kuvauksin ja poistuivat paikalta taskut täynnä käyntikortteja. Tuliaisia tuotiin ja kokemuksia saatiin.

20171123_161158 – Kopio

Koti on tuolla. Tämä Inuktuk osoitti suunnan.

Read Full Post »

Arktista pedagogiikkaa -hanke järjesti perjantaina 22.9.2017 yhteistyössä Aluehallintoviraston, Mediakasvatusseuran ja Sámi allaskuvlan Norgesuniversitet -hankkeen kanssa ”Arktista pedagogiikkaa ja pelillistä oppimista” -seminaarin. Tilaisuus järjestettiin Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa Inarissa.

_MG_1078

Seminaariin olivat tervetulleita kaikki aiheesta kiinnostuneet, varsinaisena kohderyhmänä olivat Inarin, Enontekiön ja Utsjoen kuntien sekä Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimiston virkamiehet, rehtorit, opettajat sekä opiskelijat Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta, lukioista, Karasjoen joatkkaskuvlasta ja Saamelaisesta korkeakoulusta (Sámi allaskuvla, Koutokeino). Seminaariin oli ilmoittautunut n. 70 henkilöä ja lisäksi seminaaria seurasi streamattuna ainakin 100 henkilöä. Seminaari tulkattiin suomi-pohjoissaame-suomi.

 

_MG_1097

Seminaarin aiheena oli pelillistämisen mahdollisuudet opetuksessa ja kasvatuksessa ja elämysmaailman muutokset suhteessa uuteen oppimiseen. Myös oppimisen riemu ja muut myönteiset tunteet, joita pelien avulla voidaan saavuttaa, olivat tarkastelussa.

Tavoitteenamme oli, että seminaarin jälkeen ymmärrämme paremmin: Mitä pelillistäminen tarkoittaa käytäntöön vietynä? Mikä tekee ammattilaisen, millaisella koulutuksella syntyy hyviä ammattilaisia?

_MG_1092-3

Tilaisuuden avasi Mediakasvatusseuran puheenjohtaja Päivi Rasi (dosentti, apulaisprofessori). Päivi on viimeiset 15 vuotta tutkinut ja kehittänyt digitaalista teknologiaa hyödyntäviä oppimisympäristöjä.

 

_MG_1104

Saamelaisalueen koulutuskeskuksen rehtori ja kuluvan toimikauden Arktisen yliopiston puheenjohtaja Liisa Holmberg esitti tervehdyksen Saamelaisalueen koulutuskeskuksen puolesta seminaariin osallistuville.

 

Marjaana Kangas (KT, dosentti) Lapin yliopistosta luennoi aiheesta “Let’s play – leikillisyys ja pelipedagogiikka opetuksessa ja oppimisessa”. Marjaana puhui siitä, miten oppiminen tuottaa suurta iloa ja nautintoa, kun siihen sisältyy leikillisyyttä, luovuutta ja ongelmanratkaisua.

_MG_1116

Marjaanan puheenvuoron aikana pohdittiin mm. seuraavia kysymyksiä: Mutta mitä on leikillisyys ja leikillinen oppiminen? Mikä rooli leikillä ja peleillä on tämän päivän oppimisessa ja opetuksessa? Entä millainen on opettajan rooli pelillisissä oppimisympäritöissä? Puheenvuoron tarkoituksena oli tarjota tutkimustietoa leikistä, peleistä ja leikillisyydestä oppimisessa ja opetuksessa, sekä herättää innostusta oman työn ja opetuksen kehittämiseen eri kouluaisteilla.

 

Mikko Meriläisen luennon aiheena oli “Miksi pelaaminen on nuorelle tärkeää?”. Mikko Meriläinen on Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija, jonka tuleva väitöskirja käsittelee pelikasvatusta ja nuorten hyvinvointia. Meriläinen on yksi Pelikasvattajan käsikirjan (2013) toimittajista ja tuottanut materiaalia nuorten pelaamisesta muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle ja Mannerheimin lastensuojeluliitolle.

_MG_1123-3-2-2

Nuorten pelaamista lähestyttiin haittojen ja rajoittamisen näkökulmasta. Esityksessä kerrottiin, että tällöin jäävät helposti piiloon ne syyt, miksi nuori ylipäänsä pelaa. Pelaaminen voi olla paitsi tärkeä harrastus, myös merkittävä sosiaalinen ympäristö, keino stressinhallintaan ja erilaisten identiteettien kokeilualusta.

Puheenvuorossa tarkasteltiin myös pelaamisen erilaisia rooleja nuorten elämässä ja niiden merkitystä pelikasvatukselle. Esityksessään Mikko vertasi pelaamista oopperaan ja kertoi haittojen ja hyötyjen erikoisuutta kulttuuriin näkökulmasta. Tarkemmin kerrottuna siitä, mistä muodostuu molempien asioiden merkitys ja hyöty yhteiskunnalle.

 

Kahvitilaisuuden jälkeen siirryttiin teoriasta käytännön tapausesimerkkeihin. Luennoitsija Petri Hannulalla oli esimerkkejä siitä, miten pelillisyys lähtee liikkeelle, miten pelillisyys otetaan haltuun opetustyössä.

_MG_1144

Petri Hannula on Lapin ammattikorkeakoulun palveluksessa toimiva peliteknologia-asiantuntija. Toimenkuvaan kuuluu nuorille metsään liittyviä pelejä toteuttavan Äkräs-metsäpelihankkeen ja ArcticShell-peliteknologia osaamishankkeen projektipäällikön/peliteknologia-asiantuntijan tehtävät. Hän opettaa sivutoimenaan peliteknologiaan liittyviä ammattiaineita. Petrillä on useiden vuosien kokemus pelituotannoista ja toteutettuna runsas määrä peliprojekteja.Hän on mukana rakentamassa Lapin ammattikorkeakoulun ja Lapin yliopiston yhteisiä peliopetusmoduleita.

_MG_1171

Puheenvuorossaan Petri teki katsauksen viime kesänä Lapin ammattikorkeakoululla järjestetyn kesäpeliprojektien käytäntöihin ja tuloksiin. Kesän aikana opiskelijat rakensivat pelejä virtuaalitodellisuuteen. Onko pelitekemiseen keskittyvä opintojakso pelillistetty? Onko opintojakson pelillistäminen ratkaisu, joka toimii kaikkeen? Oletko huomaamattasi jo pelillistänyt omaa opetustasi?

 

Eeva-Liisa Rasmus-Moilanen (KM) on toiminut syksystä 2016 lähtien  saamelaisen Utsjokisuun koulun ja Saamelaislukion rehtorina. Tätä ennen hän  työskenteli  12 vuotta Saamelaisalueen koulutuskeskuksen virtuaalikoulun vastuullisena suunnittelijana. Hän on omalla panoksellaan ollut luomassa ja kehittämässä Saamelaisalueen koulutuskeskuksen etäopetuksen ja tieto-ja viestintätekniikan moniosaamista. Näiden vuosien aikana virtuaalikoulun toimintaa on kehitetty hankkeiden avulla, joista viimeisimpänä hän on suunnitellut ja aloittanut Arktista pedagogiikkaa-hanketta (ESR 2016 -2018).

_MG_1213

Eeva-Liisan puheenvuorossa ”Uuden opetussuunnitelman mahdollisuudet ja haasteet” nousivat esiin saamelaisopetuksen digitalisoimisen tarpeet ja mahdollisuudet sekä paikalliset vahvuudet opetussuunnitelman toteuttamiseen. Toisaalta myöskin digitalisaation ja uuden opetussuunnitelman tuomat tarpeet muutosjohtamiselle sekä konkreettisia keinoja edistää muutosta organisaatiossa.

 

Lapin yliopiston väitöskirjatutkija Outi Laiti (B.Eng, KM) on pohjakoulutukseltaan tietojenkäsittelytieteen insinööri sekä kasvatustieteiden maisteri. Pääaineenaan hän on opiskellut mediakasvatusta.

_MG_1229-2

Väitöstutkimuksen aiheena on erityisesti alkuperäiskansanäkökulman huomioimisen mahdollisuudet ohjelmoinnin opetuksessa perusopetustasolla. Tutkimuksessa käsitellään esimerkiksi peliohjelmointia saamelaiskulttuurin viitekehyksessä. Laiti työskentelee myös Utsjoen kunnan elinkeinotoimen projektityöntekijänä ja pyrkii myös työssään edistämään saamelaiskulttuurilähtöistä pelituotantoa Utsjoen Áilegas-keskuksessa.

Eallin lea speallu – pelillistäminen saamelaisopetuksessa.

Puheenvuorossaan Laiti esitteli pelillistämisprojekteja, joiden toteuttamisessa hän on ollut mukana. Lisäksi Laiti esitteli pelillistämisprojekteja, jotka ovat vielä tuloillaan. Projektit koskettavat hyvin monenlaisia ikäryhmiä sekä elämänalueita, mutta niille yhteistä on saamelaiskulttuurilähtöinen soveltamistapa. Peli on voimavara myös saamelaisopetuksessa kertoi Laiti.

 

Aslak Anders Gaino toimii peruskoulun opettajana Koutokeinon kunnassa Norjassa. Hän on työskennellyt nuorten peliprojektien parissa Koutokeinossa useiden vuosien ajan, ja hänet on palkittu nuorten aktivoinnista.

_MG_1243Puheenvuorossaan Gaino esitteli kokemuksiaan ja muutamia vuosia sitten opettajakoulutuksessaan toteuttamaansa koulutuksen tutkimus- ja kehittämistyötä. Hän oli erityisen kiinnostunut käyttämään pelejä opetuksessa.

 

Henrietta Lehtonen työskentelee opetusteknologiafirma Seppossa. Seppo on alusta, jonka avulla opettaja voi helposti muuttaa oppituntinsa peliksi. Henrietan tausta on viestinnän ja markkinoinnin alalta, hän on Aalto-yliopiston ekonomi.

“Minä innostun ja innostan! Pelit ovat luonteva tapa tuoda näitä positiivisia fiiliksiä opetukseen. On mahtavaa huomata, miten pelillisyys puhuttelee ja motivoi kaiken ikäisiä ympäri maailmaa. Meille seppolla peli on ensisijaisesti pedagoginen väline. Kannustamme opettajia tekemään peleistä paitsi hauskoja, myös riittävän haastavia. Pelillisyyden ei tarvitse tarkoittaa riman laskemista oppimistavoitteissa.”

_MG_1297

Peliseminaarin iltapäivän osiossa Henrietta Lehtonen esitteli yleisölle Seppo.io pelisovelluksen. Pelin ajatuksena oli osallistaa pelaajat tehtävien kautta suorittamaan rastitehtäviä eri puolille Sajoksen aluetta. Rastien tehtävinä oli mm. käydä ulkona ottamassa kuvia syksyisestä luonnosta ja kertoa vuodenaikojen näkymisestä luonnossa. Rastit toteutettiin mobiilisti eli älypuhelimen tai tabletin avulla. Rastitehtävien jälkeen yleisöllä oli mahdollisuus rakentaa oma peli valitsemastaan aiheesta Henrietan avustuksella.

 

_MG_1258

 

Kiitämme kaikkia seminaariin osallistuneita: järjestäjiä, yhteistyökumppaneita, luennoitsijoita, tulkkeja, teknikoita, paikan päällä osallistuneita, streamausta seuranneita sekä kahvien ja lounaan loihtineita! Yhdessä saimme aikaan mahtavan kokonaisuuden, josta on taas hyvä jatkaa kohti uusia peliseikkailuja!

 

Arktista pedagogiikkaa -hanke (ESR 2016-2018)

 

Seuraa meitä / Follow us

https://www.facebook.com/arktistapedagogiikkaa/

https://www.instagram.com/arktistapedagogiikkaa/

http://www.sogsakk.fi/virtuaalikoulu/index.php/hankkeet/arktista-pedagogiikkaa

Read Full Post »

Saamelaisalueen koulutuskeskuksen ja Lapin yliopiston yhteinen Arktista pedagogiikkaa -hanke (2016-2018 ESR) on tarjonnut saamelaisalueen koulujen opettajille tukea uusien työkalujen ja uudenlaisen pedagogiikan omaksumiseen. Hanke toimii Saamelaisalueen koulutuskeskuksen virtuaalikoulun alaisuudessa.

Hankkeen yhtenä tavoitteena on hankkia tietoa ja ymmärrystä pelillisestä oppimisesta. Pelillisyys on erään määritelmän mukaan prosessi, jossa hyödynnetään peliajattelua ja pelien dynamiikkaa ja mekaniikkaa ongelmien ratkaisemiseen sekä käyttäjien sitouttamiseen. Hankkeessa selvitetään sitä, mitä pelillisyys tarjoaa opetukseen ja oppimiseen ja miten oppimispelejä voitaisiin tuottaa yhdessä opiskelijoiden kanssa osana opintoja.

_MG_9606-8

Arktista pedagogiikkaa –hanke jatkuu helmikuun 2018 loppuun ja ennen sitä järjestämme Inarissa Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa 22.9.2017 Arktista pedagogiikkaa ja pelillistä oppimista -seminaarin. Seminaarin kohderyhmänä ovat Inarin, Enontekiön ja Utsjoen kuntien sekä Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimiston virkamiehet, rehtorit, opettajat sekä opiskelijat Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta, lukioista, Karasjoen Joattkaskuvlasta ja Saamelaisesta korkeakoulusta (Kautokeino). Myös muut seminaarista kiinnostuneet ovat tervetulleita.

Ijahis Idjaan virtuaalikoulun pystyttämä pelikota oli siis myös esimakua tulevasta Arktista pedagogiikkaa ja pelillistä oppimista -seminaarista. Pelikodassa Ijahis Idjan aikana festivaalivierailla oli mahdollisuus kokeilla erilaisia oppimispelejä, kuten Seppo.io ja Kahoot. Kaikki osallistujat saivat palkinnon osallistumisesta ja lisäksi parhaimmat pelaajat palkittiin erikseen. Lopuksi osallistujien kesken arvottiin 50 euron lahjakortti K-Supermarkettiin.

_MG_9586-2-2

Saamelaisalueen koulutuskeskuksen medialinjan opiskelijat näkyivät festivaaleilla tänäkin vuonna. Monikulttuurisuus, kansainvälisyys ja saamelaiskulttuuri toimivat medialinjan työskentelyn kulmakivinä, joten mikä olisikaan parempi keino aloittaa opinnot kuin alkuperäiskansojen musiikkifestivaalin järjestäminen ja toteuttaminen heti toisella opiskeluviikolla.

IMG_9470-2

Tapahtuma on striimattu medialinjalaisten toimesta kokonaisuudessaan nettiin jo vuodesta 2012 alkaen, näin on pystytty mahdollistamaan jokaisen halukkaan osallistuminen festareille vaikkei fyysisesti olisikaan päässyt paikalle.

IMG_9525-2

Virtuaalikoulu aikoo olla mukana Ijahis Idjassa myös ensi vuonna ja tavoitteenamme on osallistua tapahtumaan entistä näkyvämmin! 🙂

Read Full Post »

Tomi

Tomi Guttorm toimii Oulun ammattikorkeakoulun ammatillisen opettajankoulutuksen yliopettajana.

”Kuulun siihen suureen joukkoon saamelaisia, jotka eivät ole oppineet saamen kieltä lapsuudessa. Saamelaisalueen koulutuskeskuksen Virtuaalikoulu tarjosi minulle erinomaisen mahdollisuuden opiskella pohjoissaamea aikuisiässä saamelaisalueen ulkopuolella. Oheiseen videoon olen koonnut ajatuksiani pohjoissaamen opiskelusta sekä opiskelun merkityksestä minulle. Opiskelun kautta olen ymmärtänyt syvemmin saamen kielen ja kulttuurin välisen yhteyden. Lisäksi tämä oli matka omaan itseeni ja oman identiteettini vahvistumiseen. Ja tämä matka jatkuu edelleen. Suosittelen kaikkia samassa tilanteessa olevia käyttämään tätä mahdollisuutta, koskaan ei ole liian myöhäistä! Kiitokset vielä Virtuaalikoulun sekä koko Saamelaisalueen koulutuskeskuksen henkilöstölle, teette arvokasta työtä saamen kulttuurin säilyttämiseksi ja edistämiseksi!”

 

Read Full Post »

Opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälä avasi tapahtuman pitämällä puheenvuoron digitalisaation nykytilasta ja sen kehittämisestä opetuksessa kertomalla “Uusi peruskoulu -ohjelmasta”, joka on yksi hallituksen kärkihankkeista.

Hän nosti esille yhtenä digitalisaation kehitystä edistävänä mallina sen, että kouluille koulutetaan tutoropettaja tukemaan TVT:n käyttöä.

Ratkaiseeko digitalisaatio kaiken -paneelikeskustelussa aiheina olivat muun muassa:

Pisa-tutkimuksen tulokset, missä todettiin, että Suomi on yhä kärkimaita pienestä pudotuksesta huolimatta. Turun yliopiston professori Erno Lehtisen mukaan syy pisatulosten laskuun ei ole koulutuksessa vaan enemmänkin kulttuurillisessa muutoksessa.

Aloituspaneeli.JPG

Paneelikeskustelu

Sosiaalisen median paineen todettiin myös olevan suuri tänä päivänä lasten keskuudessa. Somessa haetaan hyväksyntää. Pohdittiin, että voitaisiinko tätä hyödyntää jollain tapaa opetuksessa.

Tampereen yliopiston tutkija Antti Syvänen nosti esille teknostressin ja sen mukanaan tuoman osaamattomuuden tunteen. Teknostressiä aiheuttaa muun muassa laitteiden ja verkon toimimattomuus sekä jatkuva digitulva useaa eri kanavaa pitkin.

Omien laitteiden käyttö opetuksessa (BYOD, bring your own device) puhutti myös keskustelijoita. Kaikilla ei ole mahdollisuus tuoda ja käyttää omaa laitetta. Tällöin pitää olla mahdollisuus lainata koulun laitetta. Omien laitteiden kirjavat järjestelmät tuovat kuitenkin oman haasteensa.

Aula-yleiskuva.JPG

Virtuaaliopetuksen päivät pidettiin Helsingin Messukeskuksessa.

Virtuaaliopetuksen päivien mielenkiintoisin luento koski simulaation käyttöä opetuksessa. Saimaan ammattiopisto esitteli ÄlySote hankkeensa. Hankkeen tuloksena saatiin käyttöön toimiva simulaatioympäristö lähihoitajaopetukseen. Simulaatio-opetuksen tavoitteena on mallintaa todellista hoitotilannetta mahdollisimman autenttisesti. Menetelmä on turvallinen, toiminnallinen ja se vastaa hyvin työelämän vaatimuksiin. Opiskelija pystyy hyödyntämään kaikkia aistejaan simulaatiotilanteessa. Opetuksen pohjana ovat teoriatunnit ja taito-opetus. Simuloinnin jälkeen tilanne puretaan välittömästi opettajan ja muun opetusryhmän kanssa. Opiskelijat kokevat simulaatio-opetuksen erittäin mielekkäänä ja tervetulleena uudistuksena perinteisiin opetusmenetelmiin verrattuna.

simulaatio.jpg

Saimaan ammattiopisto kertoo simulaatio-opetuksesta.

Osallistuimme rinnakkaisiin ohjelmiin, jotka olivat joko puhtaasti luentotyyppisiä tai osallistavia workshoppeja.

Pedagogista suunnitteluosaamista digioppimiseen” luennolla oli mielenkiintoinen esimerkki digitaalisen opetusympäristön toteutuksesta. Koulutusyhtymä Tavastian lehtori Jari Välkkynen esitteli heidän käyttämänsä mallin, missä opetusmateriaali oli viety visuaaliseen muotoon verkkoon.

kiltakoulu.JPG

Toisessa ohjelmassa esiteltiin Porin kaupungin “Oppilaan polku” ja “Oppilaan valtatie” -hankkeet, joiden tavoitteena oli henkilökohtaisten laitteiden käytön lisääminen opetuksessa. Hankkeen tuloksena oli opettajien tehokoulutus, Chrome-laitteiden hankinta opettajille ja oppilaille sekä langattoman verkon käytettävyyden parantaminen.

chromebook

Saimme virtuaalipäivillä myös vahvistuksen sille, että meidänkin opetusympäristössä olisi tarvetta Googlen oppilaitosversiolle pilvipalveluista.

katri-saarikivi

Katri Saarikivi, Helsingin yliopiston kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, piti luennon ”Osaamisesta jatkuvaan oppimiseen”.

Lisäksi tutustuimme opetuspäivien esittelystandeihin, joista mieleenpainuvimmat olivat Seewon Android-pohjainen älynäyttö, sekä Kopioston piste, jossa esittelijä lupaili koulullemme ilmaista tekijänoikeuskoulutusta etäluentona.

seewo-touchscreen

Seewon älynäyttö

Virtuaaliopetuksen päivät olivat ehdottomasti käymisen arvoinen paikka, sillä sieltä jäi paljon mielenkiintoista asiaa käteen.

Johanna Laakso ja Kalle Sulkamo
Virtuaalikoulu sekä Arktista pedagogiikkaa -hanke

Read Full Post »

”Pedagogiikalla perustellaan koulutuksen tavoitteita, arvoja ja käytäntöjä, sekä menetelmävalintoja.” Näin kuvailee Hellströmin Martti teoksessaan Sata sanaa opetuksesta – Keskeisten käsitteiden käsikirja (PS-kustannus, 2008).

Siinähän on pähkinänkuoressa meidän koulun arktisen pedagogiikan hanke!

“Arktisella pedagogiikalla” perustelemme

-tavoitteitamme, mm. asuinpaikasta tai koulutustaustasta riippumatonta koulutuksellista tasa-arvoa

-arvojamme, jotka pohjautuvat paikallisiin (saamelaisiin) kulttuureihin

-käytäntöjämme ja menetelmiämme, joita ovat mm. ilmiöpohjainen ja pelien avulla oppiminen sekä muut teknologian suomat mahdollisuudet.

blogikuva10112016

Joskus koulutuksen kehittäminen on vaan kivaa ja kaunista! Opiskelijoiden kuvasatoa

Hankkeen muuttuvan opettajuuden työpajoissa 13.6. ja 3.8. koulumme opettajat käynnistivät kehittämispilotteja, joiden teemat vaihtelevat pilvitallennusratkaisuista sekä yhdessä työstettävien dokumenttien käytöstä esim. työssäoppimisen dokumentointiin.

Parhaimmillaan teknologia tuo opiskeluun uusia ulottuvuuksia ja visuaalisuutta, kuten tämä esimerkki osoittaa:

Saamenkäsityöalan viimeisen vuoden opiskelijat kuvasivat Inarissa Ijahis Idja -musiikkifestivaaleilla erilaisia saamenpukuja ja asusteita sekä niiden yksityiskohtia ja julkaisivat kuvat Saamelaisalueen koulutuskeskuksen saamenkäsityöalan Instagram-tilillä tunnisteella #ijahislooks2016.

Aluksi opiskelijat tutustuivat Instagram-sovelluksen käyttöön ja käyttöehtoihin. He harjoittelivat kuvaamista ja julkaisemista omilla älypuhelimillaan. Kuvaustehtävä paikan päällä opetti lähestymään tuntemattomia ihmisiä, mikä harjaannuttaa heitä mm. asiakaskohtaamisiin ja -palveluun. Oli pyydettävä kuvauslupaa sekä haastateltava puvun ja asusteiden taustoista. Opiskelijat kokivat tehtävän mukavana vaihteluna perinteiseen luokkatilassa tapahtuvaan oppimiseen.

Osalle opiskelijoista Instagramin käyttö oli uutta, mutta tehtävän jälkeen he saattoivat luoda oman tilin ja julkaista kuvia omista töistään.

Ihania festivaalikuvia sekä kuvia opiskelun arjesta ja valmistetuista tuotteista pääset katsomaan linkistä https://www.instagram.com/sogsakk_dipmaduodji/

Virpi Jääskö

projektisihteeri

Arktista pedagogiikkaa -hanke

Read Full Post »

Arktista pedagogiikkaa -hankkeen (ESR) opettajia ja hanketoimijoita kokoontui 13.6. työpajaan Saamelaisalueen koulutuskeskukseen Inariin. Pigga Keskitalo ja Päivi Rasi Lapin yliopistosta alustivat aiheesta ”Arktinen pedagogiikka, uusi opettajuus ja uudet mediat”. Sitä seurasi opettajatiimien huima ideointi erilaisista opetuspiloteista, joissa opiskelijoiden omilla videotuotannoilla tuetaan arktiseen luontoon, saamelaiskulttuuriin ja -elinkeinoihin liittyvän osaamisen kehittymistä. Katso päivän videokooste!

Vastaavat työpajat toteutetaan myös Utsjoen ja Enontekikön kuntien kouluissa syyskuussa 2016. Opettajilta toivotaan runsasta osallistumista ja luovia ratkaisuja! Workshopin jatkotyöstönä toteutetaan koulutuksia erilaisiin pedagogisiin teemoihin ja TVT-työvälineisiin ja -ratkaisuihin, opettajat saavat myös ohjausta opetuksellisiin pilotteihinsa.

Lue Päivi Rasin kirjoitus Arktista pedagogiikkaa -hankkeesta myös mediakasvatusseuran portaalista.

Virtuaalikoulu ja Arktista pedagogiikka hanketoimijat toivottavat hyvää ja aurinkoista kesää sekä kiitokset kaikille tänä lukuvuonna yhteistyötä kanssamme tehneille!

Read Full Post »

Older Posts »

%d bloggers like this: