Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Posts Tagged ‘gumposat’

Dán čállosa leat čállán SOG davvisámegiela lohkkit. Juohke bihtá álggus lea čálli namma.

Kirste:

Ráidu.

Ráidu.

Leimmet čoahkkanan beal ovcci áigái Sámi Oahpahusguovdáža feaskárii, gos mii dasto juohkáseimmet guovtte skuvlabiilii, unna bussežiidda. Nuppi biillas lei vuoddjin min okta oahpaheaddji Heidi ja nuppi biillas vuoddjin lei Jari. Ja mii suohttaseamos, buohkat leimmet beassan jur dán mátkái.

Vel okta áššedovdi lei boahtimin fárrui Doaivonjárggas, son lei Hilma. Doaivonjárgga njuovahagas Hilma ruvjii dološ sámi árbevirolaš vuogi mielde. Suovasdaeami várás son maid luottui dahje lávvii čoarbeliid ja čoamohasaid nugo dolin leat su máttarvánhemat dahkan. Njuovahagas fárrui mii válddiimet maŋŋebuoiddi, čoliid ja vara. Vai beassat málestit dološláhkai; márfut, gumppostit ja vuoššat bierggu. Goikui juhkat biergoliema. Gal dohkkii joatkit mátki go leimmet vuos herskkostallan čoavjji dievva Ánne vuoššan márfemáli, juhkan gáfe ja borran juovlatortto.

Biillain mátkkošdeimmet vuos Gáregasnjárgga guvlui ja dasto Čeavetjávrre geainnu mielde logemat kilomehtera. Meahccegeaidnoráigge čáppa Anárjávregáddái, gosa biilamátki nogai. Burggiimet dávviriid dasa ja mátki joatkašuvai vácci bulkorat maŋis ja rehpot sealggis. Mielde iežamet  idjagálvvut, niesttit ja boaldenmuorat.

Vau, makkár báiki min vurddii. Jávrri birra, unna buncedievá alde barta golbmanuppelohkái  olbmui, hivssegat, muorravisti, sávdni ja lávvu. Veháš geađgái ja báktái lei guovlu, danin johtin lei álkidahton. Visttiid gaskii muorain lei huksejuvvon bálggis. Gáttis lei báiki guliid ordnemii ja fanassajit, nugo hámmanšalddit stuorátge fatnasiidda.

Álggos go bođiimet lei áivve bággu veháš bosihit, vaikko mátki ii leange nu guhkki. Oainnat leimmet nu jođánit boahtán ja leddje mis vel juohkeovttas iežamet noađit.

Anna-Leena:

Suohtas!

Suohtas!

Go mii buvtteheimmet bartii vuoššaimet dieđusge vuos gáfe. Gáfestaladettiin mii soabaimet, ahte geahččalat beare sámástit dás viidáseappot oppa áigge. Go beaivi jorggihii eahkedii oaččuimet fuomášit, ahte dathan lea lihkostuvvan buorebut go mii leimme jurddašan. Ja dáthan lea hirbmat ilolaš áššï, go mii leat juo nu guhkkin oahpuin ja lea vejolaš hállat sámegiela nu fiidnát.

Vuosttas beaivvi mii málesteimme ovttas čielgemáli, iešguđetlágan márffiid ja maid gumposiid. Dološ reseaptat doibme dieđusge dálge bures. Mii vuovddušteimmet buot herskuid measta dalán málesruittus. Buot reseaptat maid mii leat geavahan Goaskinnjárgas leat dá blogga-deavstta loahpas.

Oahpahalaimet ođđa sániid oppa áigge. Earenomážiid eahkedis go mii álggaheimmet speallat spealuid ja lávlut sámegielat lávlagaid. Oassi mis finai vel sávnnis lotkkodeamen. Oppa dán guhkes ja hávskes beaivvi maŋŋel lei nu somá njoamihit oađđinsehkkii ja nohkkat go váibasamošat juo snuhrre jaska.

Nico:

Vuosttas beaivi lei guhkes, muhto suohtas ja rikkis beaivi. Beaivi álggii árrat iđđedis ja nogai maŋŋit ihkku. Gohcin čuozai nuppe beaivvi. Ulbmilin lei vuolgit árrat iđđes, danin go áigi lei vehá ja bierggu fertii geargat suovastit, muhto dathan ii onnestuvvan nu go mii jurddašiimet. Váibasat oidnodedje ámadajuin. Beaivi álggii goittotge bures ja buohkat ledje beaktilat. Oaččuimet dola lávvui ja álggiimet suovastit. Juohkehaš garrii muoraid dola várte. Dasto beasaimetge boradit sovasbierggu njálgga láibbiin. Ođđasit oaččuimet čoavjjit dievva njálgga biepmu. Leimmet eambbo go duhtavaččat. Čorgiimet báikki ráinnasin ja dađistaga dagaimet vuolgaga ruovttoluotta Anárii. Ovdal go mii vulggiimet ruovttoluotta jugiimet báhcán biepmu buohkaide. Dalle orui ahte mo das sáhttá šat borrat maidege dán mátki maŋŋá go lea borran nu olu, ahte gal birge jo jagi dan mearis. Dan maŋŋá báhkkiimet gierresiid ja vulggiimet. Mátki ruovttoluotta vuolggasajái manai bures. Buohkat ledje vehá váiban dan mátkkis, muhto buohkain lei vel modji áimmuin.

NJálgga mális!

Njálgga mális!

Čielgemális (Kati)

1 miessi čielgebihttán

10 l čáhci

čorpma dievva roavasálttit

Bijaimet čielgabihtáid duoldi čáhcái. Go govddiidii sovtta, lavddiimet dan eret. Duolddaheimmet čielgebihtáid sullii 1/2 diimmu ja buvttimet čielgabihtáid beavdái. Gal lei buorre.

Márfereseapta (Pirita)

Njam!

Njam!

Dárbbašat:

Bohccovara

Roavajáffuid

Sáltti

Čoliid, čeavssa, dokki…(buot mas áiggut márfut)

1. Fiero vara bures

2. Lasit jáffuid ja sáltti varrii

3. Daga dáiggis suohkada nugo dat livččii steaikagáhkkodáigi

4. Basa čoliid, čeavssa ja dokki (buot maid áiggut geavahit) bures

5. Deavdde čoalis sullii golmmat oasi. Bija gežiid gitta jogo sákkiin dahje árppuin.

6. Váldde 10l málesruittu ja bija sullii guokte čorpma dievva roava mearrasáltti. Seamma málesruittus leat sáhttán juo vuoššat čielgemáli. Dalle boahtá eambbo smáhkká.

7. Bija márffiid várrugasat málesruitui ja vuošša sullii 30-40min.

8. Juos márffit bohtanit ollu, čuokko ráiggiid márfiide. Dalle márffit ii luoddan

Návddaš jokŋamuorjemeasttuin!

Gumposat (Saana)

2l     bohccovarra

800g    buoidi

4dl    sálti

roavajáffut

(lávki)

(bihpporat)

Čuohpa buoiddis ja lávkkis unna smávva bihtáid. Steike lávkki vehá bannos, vai dat lea dimis. Fiero vara bures amas varra gielluluvvat. Lasit dál varrii buot ávdnasiid. Lasit roavajáffu nu ollu ahte dáigi lea suohkat. Atte orrut sullii ovtta diimmu.

Juos leat jo márfon, dus lea 10l čáhci duoldamin ja das lea sullii guokte čorpma dievva  mearrasálti ja das lea maid vuodja čážis. Dál go buonjut guvssi čáhcái, ná guksi lea vuodjanaga ja dasto go válddát dáiggi guvssiin ja bijat ruovttoluotta čáhcái, dáigi goaikkeha bures kastarullii.

Vuošša gumposiid sullii ovtta diimmu, nu guhká ahte roahkajáffut leat giksan.

Suovasbiergu (Anni, Sari, Mariann, Rita)

Biergguid suovasteamen.

Biergguid suovasteamen.

Maid don dárbbašat:

-goađi

-riššaid

-ákšu

-soahkehálgguid

-bohcco čoarbbelliid, erttegiid ja čoamohasaid

-fiinna mearrasáltti

-niibbi

-badjeolbmo (juos dárbbašat!)

Viečča meahcis bohcco, njuova ja ruvje rohpa. Buoret molssaeaktu: viečča njuovahagas biergguid dahje oza badjeolbmo. Luvve rohpas čoarbbeliid, erttegiid ja čoamohasa. Hukse goađi. Árrana alde ferte leat doaresmuorra dahjege vážus. Heŋge biergguid dasa fákkiiguin. Daga soahkehálgguid, muorat eai oččo leat bihkašat. Garre ákšuin muorragara hálgguin (dahje bierggut čáhpodit). Cahkket dola. Biergguid gaskii sáhtta fearrat n.10cm sákkiid, juos bierggut guoskat oktii. Bierggut sáhttet giksat sullii 4-5 diimmu. Olle ja bija muoraid dollii dássidit. Oza Kirstte dahje nuppi neahtta sápmelačča, gii máhttá ollet johtilis fárttain. Ále beasat dola stuorrut liiggás, ahte bierggut eai buole ja goahti maid. Doala čáhcelihti  lahka sihkkarvuođa dihtii. Go biergu lea givssas, bora dan. Juos vižžet biergguid njuovahagas ja dat ledje guhká galmmihanskáhpes, sáhtát návddašit maid “mediumin”.

MUITTE, II NÁ:

Čuohpat biergobihtáid dohko guovlluid nu ahte dat šaddet earásturrosašan eaige givssa seamma áigge.

Sáltet menddo olu dahje menddo vehá.

Geavahat goahccemuoraid dahje sogiid maid it leat ollen.

Heŋget biergguid menddo lahkalágaid.

Heŋget biergguid menddo guhkás nuppit nuppiin ja dolas.

Dolla lea menddo stuoris, dalle don steiket bierguid itge suovas daid.

Dolla lea menddo unni eaige bierggut givssa eai ollege.

Cummastalat du badjeolbmáin nu giivát  ahte vajálduhtat geahččat dola.

Read Full Post »

%d bloggers like this: